Tervetuloa vuosi 2023!

 

Olen Taija Turunen ja toimin nuorten työvalmentajana täällä Savonlinnan Toimintakeskuksella. Vuoden vaihde on monesti semmoista muutosten aikaa ja sitä tämä vuoden vaihde toi ainakin minulle.

Vuoden 2022 luotsasin nuorille ja nuorten kanssa toimiville verkostoille suunnattua Polku-hanketta. Hankkeen tavoitteena oli koota verkosto ja saada yhteistyöllä ja avoimuudella hiottua verkosto toimivaksi, niin että löydämme ne polut, jotka nuorta tukevat parhaiten. Polku-hankkeen verkoston  ydinryhmä kokoontui Teams-tapaamisissa ja kävimme vuoropuhelua mm. eri työpajojen, Samiedun ja työllisyyspalveluiden välillä. Verkostomainen työ tuo lisähyötyä meille kaikille, etenkin nuorille kun pystymme kohdentamaan oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea nuorille juuri silloin kun he sitä hakevat.

Polku-hankkeessa pyrin tuomaan vahvasti esille, että nuoret ja nuorten parissa työskentelevät tahot muistaisivat työpajat yhtenä mahdollisuutena suorittaa opintoja eteenpäin tai aloittaa opinnot matalalla kynnyksellä. Olen ollut tukemassa nuorta löytämään polun työpajoilta opintoihin tai olen ollut ohjaamassa nuorta opinnoista työpajalle.

Polku-hankkeen kautta olin nuorelle yksi taho lisää juttelemassa nuoren elämäntilanteesta, apuna kartoittamassa työ- ja opiskeluvalmiuksia tai eri vaihtoehtoja suorittaa opintoja. Vierailimme nuoren kanssa mm. eri työpajoilla, yrityksissä ja Ohjaamolla. Eli vein nuorta eteenpäin sinne mikä palveli nuorta parhaiten. Työpajanuorten haasteet liittyvät mm. elämänhallintaan, yhteisössä toimimiseen ja ylipäätään työelämän pelisääntöihin. Mm. näitä teemoja pyrin vahvistamaan yksilöohjauksissa.

Polku-hanke on nyt kuitenkin tullut päätökseen ja vuoden kestänyt Avin rahoittama kehittämishanke on päättynyt. Lämmin kiitos kaikille teille, joita vuoden aikana sain kohdata. Työni jatkuu Savonlinnan Toimintakeskuksen nuorten työpajalla eli Kierrätyksen kautta tutkintoon (KiTu) -toiminnassa.

KiTu-toiminta on nuorille suunnattua työpajatoimintaa, pajalle nuori voi tulla kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun tai suorittamaan opintoja koulutussopimuksella. Pajalla voi suorittaa tiettyjä ammatillisia opintoja sekä yto-aineita. Nuoret työskentelevät Toimintakeskuksen eri pajoilla oman mielenkiintonsa mukaan ja saavat tukea ja ohjausta työntekoon liittyvissä asioissa mutta myös säännollistä yksilöohjausta esim. arjenhallintaan tai tulevaisuuden suunnitteluun. Pajalaisille järjestetään myös matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, kuten pelailua, kahvittelua, retkeilyä tai liikuntaa.

Tervetuloa tutustumaan KiTu-toimintaan!
Kanssani KiTu-toiminnassa ohjaajana toimii Mirka Natunen.

Taija Turunen, 044 028 6124, taija.turunen@toimarisln.fi
Mirka Natunen, 044 901 6175, mirka.natunen@toimarisln.fi



Hyvää Joulua!

 

Vuosi on vierähtänyt blogin parissa ja nyt on aika vuoden viimeiselle postaukselle.
Mekin täällä Toimarilla alamme rauhoittua Joulun viettoon allaolevan joulurunon kera.

Ystävä hyvä, relaa jo vähän,
pysähdy hetkeksi vaikkapa tähän.
Jouluna turha on höösätä suotta,
sitähän kerkeää pitkin vuotta.
Teetpä sinä sitten tuota tai tätä,
joulun aika ei tulematta jätä.
Unohda siis turhat kiireet ja juoksut,
istahda nauttimaan tunnelma ja tuoksut!

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE BLOGIN LUKIJOILLE

SEKÄ HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2023!


Ole lempeä itsellesi

 

"Sulje silmäsi. Kuulet korvissasi lapsen vaativan peliaikaa, koska kaikki kaveritkin pelaavat tuntikausia kotonaan. Mielessä väijyy pyykkikone, joka on lopettanut pesemisen ja pyykit täytyy laittaa kuivumaan, ennen kuin ne alkavat haista. Sitä ennen on tyhjennettävä entiset pois telineeltä. Nenään tuoksuu mikrossa valmistettu ruoka, joka ei taaskaan ole itsetehtyä kotiruokaa. Muistoissa on työssä tapahtunut tilanne, jossa tunsit epäonnistuneesi ja jouduit jättämään tilanteen hoitamatta, jotta ehdit hakemaan lapsen hoidosta. Takaraivossa painavat ne tekemättömät koulutehtävät, joiden palautusaika oli ja meni tai on tänä yönä. Syke nousee ja voimattomuuden tunne iskee.

Hartiat jännittyvät ja alat hermostua. Puristava tunne painaa rinnassa.

Vedät henkeä, lasket kolmeen ja puhallat pitkään ulos. Vedät uudelleen henkeä. Rentouta hartiat ja anna ajatusten harhailla tekemättömien töiden, turhautumisen ja voimattomuuden välillä. Vello itsesäälissä hetki.

Vedä uudelleen henkeä, laske kolmeen ja puhalla pitkään ja rauhallisesti ulos. Ole rauhallinen ja anna itsellesi armoa. Ole lempeä itsellesi. Et ehdi juuri nyt kaikkea. Jäsentele ajtuksesi ja luovu turhasta.

Kyllä lapsi voi pelata pienen hetken syrjäytymättä yhteiskunnasta lopullisesti. Mikroruuat ovat nykyään aika terveellisiä ja voit lisätä lautaselle vähän enemmän kurkkua ja tomaattia. Pyykit vaativat koko yön lojumisen koneessa, ennen kuin ne alkavat haista. Työhön voi palata huomenna, valmistuneena ja rauhallisena hoitamaan tilanteen loppuun. Koulutehtäviin voi pyytää lisäaikaa.

Hengitä ja tiedosta rentoutuneet hartiat. Tunne hengityksen rytmi ja jatka rauhallista hengitystä. Kuuntele. Tunne lattia jalkojen alla.

Avaa silmät ja näe ikkunasta talvinen maisema ja tammessa vielä roikkuvat kuivat lehdet."

Mindfulness eli tietoisuustaidot ovat tuhansia vuosia vanhaa tunnettua perinnettä itämaisessa meditaatiossa. Tietoisuustaitoja on tutkittu ja sovellettu länsimaissa 1970-luvulta lähtien ja niitä on käytetty stressinhallinnassa niin kroonisesti sairailla kipupotilailla kuin yrittäjilläkin.

Tietoisuustaidoissa on kyse yhteyden saamisessa omaan kehoon ja tietoiseksi tulemisesta oman mielen toimintatavoista. Harjoitukset ovat yksinkertaisia ja niitä on saatavilla laajasti verkon kautta. Tietoisuustaidoissa keskitytään jättämään huomiotta mennyt ja tuleva ja rauhoitutaan tähän hetkeen ja tässä hetkessä oleviin tunnetiloihin. Hyväksytään, koetaan ja havainnoidaan meneillään olevaa hetkeä.

Mindfulness voi auttaa kohtaamaan vaikeita tilanteita työssä ja koulussa, se lievittää stressiä, auttaa masennuksesta toipumisessa ja jopa kivunlievityksessä. Mindfulnessharjoitukset sopivat myös lapsille, ja monet ovatkin saaneet apua keskittymiseen, rauhoittumiseen ja oppimiseen.

Lisää tietoa ja harjoituksia mm. täällä:
www.mielenterveysseura.fi
www.oivamieli.fi
www.sydan.fi

Outi Rahikainen
Savonlinnan Toimintakeskus ry


Kasvupolku työhön-hankkeen tulokset

Hankkeessa rakennettiin yhteinen toimintamalli Samiedun, Savonlinnan Toimintakeskuksen ja Bovallius-Palvelut Oy:n kanssa henkilöasiakkaiden työ-ja opintopolkujen edistämiseksi. Toimijoiden moniammatillista osaamista hyödynnetään valmentautujan taikka opiskelijan ammatillisen työllisyyden edistämisessä hankkeen jälkeenkin.

Valmennustyö

Valmennettavanamme oli hankkeessa n. 200 työtöntä työnhakijaa, joista 51 % eteni joko koulutukseen tai työhön ura- tai työvalmennuksen ja yrityskartoitusten tuomien mahdollisuuksien avulla (valmentautuja eteni joko opintoihin, oppisopimukseen taikka työhön) 51 %! Hankkeessa valmentajamme sovelsivat hankkeessa palvelumuotoiltuja Omavalmentajamallia Saattaen vaihtaen-mallia. Saattaen vaihtaen mallissa työvalmentaja lähti asiakkaan mukaan yritykseen työn aloitusvaiheessa, avuksi ja tueksi.  Asiakkaistamme oli aloitushetkellä työttömänä 91 %, ja suurin osa heistä oli pitkään työttömänä olleita (yli 12 kk) tai kokonaan työelämän ulkopuolella (60 %). Hankkeen kautta niiden valmentautujien kohdalla, jotka eivät vielä työllistyneet tai lähteneet vahvistamaan osaamistaan koulutuksen avulla, olennaista oli ”Kasvupolku”. Valmennuksesta jäi ehkä mahdollisesti ”siemen itämään” oman elämän hallinnan lisäämiseen ja kehittymiseen omalla urapolulla, joka myöhemmässä vaiheessa ilmenee motivaationa opiskella tai hakea työtä.

Yrityskartoitukset

Toteutimme hankkeessa 66 yrityskartoitusta Savonlinnan ja Pieksämäen alueilla. Kartoituksissa kartoitettiin yritysten tarpeita esimerkiksi rekrykoulutuksille ja lupakorttikoulutuksille sekä piilo -ja tarvetyöpaikkoja. Työpaikoilla voidaan esimerkiksi pilkkoa työtä valmentautujan osaamista paremmin vastaavaksi, ja lisätä työtehtävin määrää osaamisen vahvistuessa. Toisaalta joskus yrityksestä voi löytyä eri työtehtäviä yhdistelemällä kokoaikainen työtehtävä, johon räätälöidään koulutus työtehtävien mukaisesti.

Askelmerkit Samiedun ja työpajojen välille ja opinnollistamisen uusi malli

Konkreettisina tuloksina esittelemme ylpeänä Samiedulla ja Savonlinnan Toimintakeskuksella pilotoidun ja pysyväksi yhteistyörakenteeksi rakennetut ”Askelmerkit” ammatillisesta oppilaitoksesta työpajoille ja toiseen suuntaan, työpajoilta oppilaitokseen. Askelmerkeissä kuvataan opinnollistamisen uusi, kevyt malli, joka toimii kaksisuuntaisesti.  Työpajalta oppilaitokseen-malli toimii helppona ja selkeänä ohjeistuksina ja työkaluna tuettuun työpajalla oppimiseen, sen näkyväksi tekemiseen ja oppimispolun rakennuksessa kohti ammatillista koulutusta. Oppilaitoksesta pajalle-malli ohjeistaa tilanteissa, jolloin Samiedun opiskelija hyötyy työpajoilla opiskelusta.

Helppona ja visuaalisena Thinglink-toteutuksena Askelmerkit ja opinnollistamisen kevyt malli sisältävät mm: opinnollistamisen hyödyt, opinnollistamisen prosessin kuvauksen, työpajayhteistyössä toimivat ohjaustoimijat yhteystietoineen, opiskelija / valmentautujavolyymit pajoilla ja opinnollistamisessa hyödynnettävän Paikko-mallin kuvauksen– Paikko.fi-palvelussa.

Klikkaa linkeistä Thinglinkiin katsoaksesi nämä!

1.    Pajoilta oppilaitokseen -> Linkki
2.    Oppilaitoksesta pajoille - > Linkki
3.    Infoa Samiedun ja Toimintakeskuksen pajayhteisyöstä ja opinnollistamisesta -> Linkki

Samiedun ohjaaja Ilkka Silvennoinen Samiedun opiskelijapalveluista vie mallia muille työpajoille yhdessä Toimintakeskuksen työpajakoordinaattori Outi Rahikaisen kanssa. Outi toimii myös Paikko- asiantuntijana Savonlinnan alueella!

Lisätiedot:
Outi Rahikainen, Savonlinnan Toimintakeskus ry
Etelä-Savon työpajakoordinaattori
p. 044 555 0799
outi.rahikainen@toimarisln.fi

Ilkka Silvennoinen,Samiedu
Ohjaaja, opiskelijapalvelut,
p. 050 452 1065
ilkka.silvennoinen@samiedu.fi

Tanja Andersin-Soini
Projektiasiantuntija
p. 044 550 6347
tanja.andersin@samiedu.fi

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikko

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietetään 1.-7.12.2022.

Teemaviikon aiheena ovat asenteet vammaisuutta kohtaan.

Invalidiliitto edistää "Sopivaa työtä kaikille" -ajattelutapaa, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä. Vaikka ihmisellä olisi jokin haaste - sairaus, vamma tai muu este - jokaisella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät.

Tutkimusten mukaan vajaakuntoisten ihmisten työllistymisaste on alhaisempi kuin muun väestön.

Suomessa on n. 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin. Vain n. 500-600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä.

Valtaosa palkkatyöntekijöistä on työllistynyt tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla. Kehitysvammaisista henkilöistä nykyistä huomattavasti suurempi määrä voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Suomessa on tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on sekä koulutus että halua työntekoon. On arvioitu, että 3000 henkilöä voisi työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön.

Fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymisen helpottamiseksi työpaikan esteettömyys on tärkeää.

Esteetön työympäristö on kaikkien etu. Työolosuhteiden järjestelyt eivät tue pelkästään vammaisten henkilöiden työllisyyttä. Järjestelyillä saadaan monia fyysisiä esteitä poistettua ja työtehtävien uudella organisoinnilla voidaan työuria pidentää merkittävästi.

ERILAISUUS ON TYÖYHTEISÖN RIKKAUS JA VOIMAVARA!

Meillä Toimintakeskuksella työskentelee mm. tavaran vastaanotossa ja kiinteistöhuollon tehtävissä n. 10 vajaakuntoista/kehitysvammaista henkilöä vuosittain.

Tässä muutamia heidän ajatuksiaan työstä Toimintakeskuksella:

"Olen tykännyt olla Toimarilla, täällä on mielekästä tekemistä."

"Olen tykännyt olla Toimarilla ja viihtynyt tosi hyvin, saa tehdä oman alan hommia."

"Työtehtävät ovat olleet kivoja, olen sopeutunut hyvin työyhteisöön."

"Toimarilla on kiva olla ja sosiaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt."

"Siivous ja lajittelu ovat mukavia työtehtäviä. Ryhmätoiminta ja ohjaajat ovat myös mukavia. Tykkään olla täällä töissä."

JOKAINEN JA JOKAISEN TYÖ ON TÄRKEÄÄ!


 



Mielenterveysviikko

 

Viikolla 47 (21.-27.11.2022) vietetään mielenterveysviikkoa.
Viikon teemalauseena on "Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat".
Nostan tekstissä esiin toimiviksi todettuja konkreettisia keinoja mielen hyvinvoinnin edistämiseen, jotka toimivat tässä ja nyt. Teksti perustuu löyhästi Mieli ry:n mielenterveyden käteen.

1. Nuku riittävästi
Unen tarve on yksilöllinen, mutta täysi-ikäisen unentarve on 7-9 tuntia. Hyvää unta varten on hyvä valmistautua ja rauhoittaa ilta. Suoratoistopalveluiden aikakaudella kannattaa pohtia, onko tarpeen katsoa vielä yksi jakso suosikkisarjaa vai voisiko katsomisen jättää seuraavaan päivään. On suositeltavaa pitää heräämisaika säännöllisenä ja tarpeen mukaan mennä nukkumaan aiemmin. Myös iltapalan syöminen hyvissä ajoin säännöllisesti tukee vuorokausirytmin ylläpitoa.

2. Syö säännöllisesti ja nauti ruoasta
Syömällä säännöllisesti verensokeripitoisuus pysyy tasaisena ja tarve mässäilyyn ja naposteluun vähenee. On suositeltavaa syödä esim. aamupala, lounas, päivällinen ja 1-2 välipalaa. Lisäämällä ruokavalioosi kasviksia ja täysjyväviljavalmisteita annosten kalorimäärä pienenee huomaamatta ja saadun kuidun määrä kasvaa, mikäli pidät annoskoon ennallaan. Itse suosin riisin, perunan tai makaronin kaverina kukkakaali-parsa-porkkana pakastesekoitusta höyrystettynä tai keitettynä. Syödessäsi muista pysähtyä nauttimaan ruoasta.

3. Kokeile liikkumista
Liikkumisen suosituksen mukaan viikossa tulisi liikkua reippaasti 2 tuntia 30 minuuttia esim. uiden, reippaasti kävellen, sauvakävellen, tanssien tai vaikka retkeillen. Juosten, pyöräillen, hiihtäen tai muuten itseään rasittamalla riittää viikossa 1 tunti 15 minuuttia. Liikunnalla on monia terveysvaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina keskittyminen parantuu ja keho rentoutuu, joten saat paremmin unta ja unen laatu on parempaa. Säännöllisesti liikkumalla mieliala kohenee ja stressi sekä ahdistus voivat lievittyä. On hyvä pohtia millaisesta liikunnasta juuri sinä nautit, koska mielekäs liikunta on helpompi ottaa rutiiniksi. Kokeile vaikka aluksi nauttia ulkoilmasta kävellen yksin tai pyydä mukaan kaveri, jolloin kynnys ulos lähtemiseen voi olla pienempi.

4. Tapaa ihmisiä
Ihmissuhteilla on suuri merkitys hyvinvointiin. Käy ystäväsi tai perheenjäsenesi kanssa esim. kahvilla tai lenkillä. Kuulluksi tuleminen vahvistaa mielenterveyttä ja kuunteleminen vahvistaa ihmissuhteitamme. Vuorovaikutuksen myötä ihminen rentoutuu ja mielihyvähormonien eritys vahvistuu. Vastavuoroisen vuorovaikutuksen myötä vuorovaikutustaidotkin kehittyvät.

5. Tee jotain mielekästä
Vapaa-aika menee monella herkästi televisiota tuijottaessa ja arjesta palautuessa. Mieti mitkä asiat tuovat sinulle iloa ja käytä vapaa-aikaasi niihin tai kokeile uutta harrastusta. Harrastuksien kautta voi myös tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin. 2000-luvulla on herätty luonnon hyvinvointivaikutuksiin, joa 5 minuuttia luonnossa vähentää stressihormonin määrää ja 20 minuuttia kohentaa mielialaa. Jos luontoon meneminen ei tunnu luontevalta ilman syytä, kokeile vaikka geokätköilyä. Voit tuoda myös luonnon luoksesi hankkimalla esim. viherkasveja. Viherkasvit puhdistavat huoneilmaa ja säännöllinen kasvienhoito vahvistaa arjen rytmiä.

Savonlinnassa apua voi pyyttää mm:

Savonlinnan Kriisikeskus
p. 044 027 3700
sähköposti: kriisikeskus@slnkriisikeskus.fi
Ajanvaraus puhelimitse ma-pe klo 10-16.

Jos emme pysty vastaamaan, niin jätä viesti. Soitamme sinulle takaisin heti kun voimme.

Vastaanotto ma-pe klo 10-17.
(tarvittaessa ajoissa on joustoa) la-su ja juhlapyhät suljettu.

Osoite: Olavinkatu 40 A, 57130 Savonlinna

Mielenterveyden ja riippuvuuksien avohoito
p. 044 417 3751 (klo 8-16)
Päivystysaika: ma-pe klo 8:30 -10:30

Osoite: Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna

Lähteet ja lisää tietoa aiheesta:

Mieli ry - Mielenterveyden käsi
https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/mielenterveyden-kasi-juliste/

Mieli ry - 5 syytä, miksi kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat meille hyväksi
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ymparisto-vaikuttaa-mieleen/luonto-elvyttaa-rauhoittaa-ja-lievittaa-stressia/

THL - Ohjeita hyvään uneen
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni/ohjeita-hyvaan-uneen

Ruokavirasto - Ravitsemus ja ruokasuositukset - Aikuiset
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus-ja-ruokasuositukset/aikuiset/

UKK-instituutti - Aikuisten liikkumisen suositus
https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/

Jaana Larikka

 

Nimi
Jaana Larikka

Työnkuva
Pirtti-toiminnan ohjaaja, tuettua asumista päihde- ja moniongelmaisille, mielenterveyskuntoutujille sekä vapautuville vangeille.

Koulutus, joka tähän ammattiin vaaditaan
Vähintään sosiaali- ja/tai terveysalan tutkinto eikä työkokemus ja lisäkoulutus ole pahitteeksi.

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä
N. puolitoista vuotta.

Työssäni parasta on…
Asiakkaat

Toteemieläimeni
Pöllö

Paras luonteenpiirteeni
Toiveikkuus - uskon että kaikilla on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

Mitä viimeksi kierrätit
Taisinpa rytätä käytetyn folion metallinkeräykseen.

Mottoni
”Kaikkea muuta, kunhan ei nukkuvaa, puolikuollutta elämää” (Minna Canth)

Valtakunnallinen mielenterveysviikko 15.-22.11.2026

OIKEUS PAREMPAAN Kukaan ei nähnyt sitä heti. Ei sitä, kuinka aamuisin herääminen alkoi tuntua yhä raskaammalta. Ei sitä, kuinka viesteihin v...