Valtakunnalliset sieniviikot 27.8. - 13.9.2023

Tämän vuoden sienitilanne on satoisa ja lähes poikkeuksellisen hyvä, joten poimitaan syksyn sienisato talteen.

Tänä vuonna sienimetsästä kannattaa poimia erityisesti vuoden sienksi valittua Haaparouskua. Haaparousku on runsassatoinen, ruokaisa ja monikäyttöinen sieni, se on myös helppo säilöä suolaamalla tai pakastamalla talven varalle. Rouskut on helppo tunnistaa sientä rikottaessa esiin tihkuvasta maitiasnesteestä.

"Luonnontuotteiden kerääminen, tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat hyviä taitoja osanan varautumista arjessa. Sienestäminen lisää paitsi omavaraisuutta, myös liikuntaa ja luonnon hyvinvointivaikutuksia arjessa sekä monipuolisuutta lautasella." Sanoo kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Marttaliitosta.

Sienestys

Sienestäjä kokee aina yllätyksiä ja löytämisen riemua, huonoinakin sienivuosina.
Jokainen syksy on erilainen ja sienet kasvavat eri tavalla. Vaikka sienten elämästä tiedetään paljon, ei ole selvää, miksi jokin sieni kasvaa juuri tänä syksynä joka paikassa ja jokin toinen on poissa näkyviltä. Varttuneet metsät ja polkujen varret ovat sienestäjän mielimaisemia, joita kansallispuistoissa ja muissa retkikohteissa on viljalti.

Sienet elävät suurimmalta osalta maan alla tai lahon puun sisällä. Se, mitä sanomme sieniksi, on vain sienten tapa saada itiönsä ilmoille (itiöemä). Sopiva kosteus ja riittävä lämpö oikeaan aikaan savat sienen kasvattamaan itiöemiä. Ne ovat pulleita, kirkkaan värisiä ja maukkaita, joita niitä syötäisiin ja tongittaisiin. Niin itiöt leviävät.
Sienten kannalta sienet kotiinsa vievä sienestäjä ei ole mitenkään hyödyllinen.

Metsissämme kasvaa laaja joukko hyviä ruokasieniä sienestäjän iloksi:

Kun Herkkutatteja on vähän, kauniin kiinteän ja pullean sienen löytäminen on suuri ilo. Jo yksikin tukeva tatti tietää herkkuateriaa. Jos taas tatteja on paljon, sienestäjä miettii, miten sienet säilötään ja miten niistä talvella laitetaan keittoa, piirakkaa, pihvejä ja kastiketta.

Kantarellien kerääminen on jännittävää. Jo heinäkuun lopulla koivuista putoilee yksittäisiä keltaisia lehtiä, jotka osaavat taitavasti näyttää kantarelleilta. Kourallinen kantarelleja riittää herkkuvoileipiin, ja ämpärillisestä saa koko kylälle keittoa. On vaikea oppia keräämään vähän.

Eräät muutkin sienet voivat tarjota sienestäjälle tilaisuuksia olla ahneita:

Vaaleanpunaiset, nukan peittämät Karvarouskut ovat hauskoja kerättäviä, ja joskus niitäkin on hyvässä paikassa niin, että pitää varoen sovitella jalkansa niiden väliin. Sienet ovat aina herkullisimmillaan nuorina.

Suppilovahveroista sienestäjät kertovat hurjimmat tarinansa. Apein ilmein he muistelevat, kuinka on pakko vain kävellä ohi laajojen suppilovahveroniittyjen.

Leppärouskuja on joskus varjoisan kuusikon neulasmatolla silmänkantamattomiin.

Mäntykankaalle voi sopivan sateen jälkeen nousta Kehnäsieniä niin, että luulee hattivattien lähteneen liikkeelle.

Sienestys on sallittua jokamiehenoikeudella

Sienestys kuuluu jokamiehen oikeuksiin, joten metsät ovat juuri nyt pullollaan ilmaista ruokaa.

Sieneen voi suunnata vaikkapa kansallispuiston upeisiin maisemiin. Luonnonsuojelualueilla saa poimia vain hyötysieniä. Niissä luonnonpuistoissa, joissa liikkuminen on luvallista esimerkiksi tietyillä poluilla, kaikki sienestys on kiellettyä.

Kerää vain turvalliseksi tuntemiasi sieniä

Sieniä kannattaa opetella tuntemaan vähitellen. Jo muutama varmasti tuttu ruokasienilaji antaa saalista.
Ruoaksi voi valmistaa vain varmasti tuntemiaan pilaantumattomia ruokasieniä, sienioppaiden lisäksi kannattaa hakea oppia asiantuntijoilta ja tapahtumista.

Ruokasienten lisäksi täytyy opetella tuntemaan myös alueen yleisimmät myrkkysienet.

Kerää hyväkuntoisia sieniä ja valmista ne oikein

Osa sienilajeista voi aiheuttaa vatsavaivoja, jos niitä ei ole kypsytetty riittävän pitkään. Pahentuneet sienet aiheuttavat suurimman osan sienten ihmisille tuottamista vaivoista.

Sienet kannattaa kerätä tukevaan astiaan, etteivät ne murru kuljetettaessa. Sienistä kannattaa poistaa huonot kohdat ja roskat jo metsässä. Se säästää vaivaa.

On hyvä erotella sienilajit tai ainakin keitettävät ja muut lajit toisistaan jo keruuvaiheessa. Keittämisen jälkeen keitinvesi kaadetaan pois.

REIPASTA JA SATOISAA SIENIRETKEÄ!

Aiheeseen liittyviä linkkejä mm:

https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/ruokasienet/
https://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys/sienestys
https://www.martat.ri/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/sienet/
https://www.martat.fi/yhdistyskanava/valtakunnallinen-sienipaiva/

Suomen luonnon päivä 26.8.2023

 

Suomen luonnon päivää juhlitaan joka vuosi elokuun viimeisenä lauantaina.
Suuntaa oleskelemaan ulkona ja liputa Suomen luonnolle.
Kutsu kaverisi mukaan tai järjestä oma tapahtuma - tyyli on vapaa.

JUHLI SUOMEN LUONTOA ELOKUUN VIIMEISENÄ LAUANTAINA!

Suomalaiselle luonto on niin lähellä, ettei sitä aina edes huomaa. Se on kuin paras kaveri, jota alkaa kaivata vasta, kun siitä joutuu erilleen. Se on mukana kaikessa mitä teemme: ruoassa, puheessa, juhlissa, taiteessa ja leikissä sekä tietysti liikunnassa. Välillä käy niin, että tähän kaveriin menee myös hermot. Kun lunta tupruttaa silmien täydeltä tai kun vettä tulee kesken kesähäiden, me kiroamme tuittupäistä luontoamme. Mutta kun sen kanssa pääsee taas liikkeelle, mieli virkistyy ja jalka nousee rivakammin. Saattaa vähän naurattaakin.

Jokaisella meistä on luonnon kanssa omat juttumme. Sen kanssa tulevat tutuksi ikihonkien humina, aaltojen pauhu, kaupunkiluonnon öiset salat ja lähimetsän antimet. Mistä yksi etsii marjoja tai sienisopan aineksia, etsii toinen lepoa ja kolmas seikkailua. Näin kirjavaa kaveria kannattaa juhlia yhdessä.

https://suomenluonnonpaiva.fi/

Suomen luonnon päivää voit viettää mm.

- rentoudu luonnossa, sulje silmäsi ja aisti luonto ympärilläsi.
Luonnossa oleskelu hellii sekä mieltä että kehoa ja vähentää stressiä.

- nuku yö ulkona, elokuun pimenevä ilta, unikaverinasi raikas ilma, kattona ääretön tähtitaivas. Nuku teltassa, nuku trampalla, nuku riippumatossa, nuku käpy selän alla tai pää mättäällä. Nuku yö ulkona. Ota kainaloon oma perhe, kaverit - tai kokeile rajojasi yöpymällä yksin.

Olavin Retkeilijät ry järjestää nuku yö ulkona tapahtuman lauantaina 26.8.2023 klo 12:00 alkaen.
Tapahtumapaikkana Tervastupa: Pihlajaniementie 705, 57810 Savonlinna.
(https://olavinretkeilijat.sporttisaitti.com/tapahtumat/nuku-yo-ulkona-8/)

- Sibeliusboksi, tiesitkö, että Suomen arvostetuin säveltäjä Jean Sibelius kantoi mukanaan tulitikkurasiaa, johon hän oli kerännyt mukaansa palan suomalaista metsää mm. tuoretta sammalta? Näin hänellä oli taskussaan pieni rasia, jonka sisältöä nuuhkaisemalla hän pystyi missä tahansa palauttamaan metsän mieleensä.

Tee näin: Kerää tyhjään tulitikkurasiaan luonnosta muistoja tuovia luonnonesineitä. Kaikkien esineiden täytyy mahtua tulitikkurasiaan, joten esineet pitää valita huolella. Esineitä voi myös leikata pienemmäksi (esim. irrottaa kävyn suomun tai lyhentää oksaa sopivan mittaiseksi).

- halaa puita ja osoita, että arvostat omaa lähiympäristöäsi.
Halatessa mieli ja keho rentoutuvat ja aistit heräävät.

- sienestys ja marjastus kuuluvat jokamiehen oikeuksiin. Metsät ovat juuri nyt pullollaan ilmaista ruokaa. Lähde siis rohkeasti metsään poimimaan sieniä ja marjoja.

- luonnon päivän päätteeksi voit ihailla yllesi kaartuvaa tähtitaivasta ja bongata vaikkapa Linnunradan! Mitkä tähdet loistavat taivaalla ensimmäisinä?

RENTOUTTAVAA SUOMEN LUONNON PÄIVÄÄ PUHTAAN JA KAUNIIN METSÄN KÄTKÖISSÄ!

Kota-toiminta

KOTA-toiminta on liikkuvaa, kotona ja asiakkaan arjen toimintaympäristöissä tapahtuvaa tukea ja ohjausta 18-65-vuotiaille Savonlinnalaisille. Toiminnan tavoitteena on tukea asiakkaan arjen- ja oman elämän hallinnan vahvistumista.

Tuki voi olla esimerkiksi ohjausta ja tukemista sairauden kanssa elämisessä, oireiden tunnistamisessa ja hallintakeinojen harjoittelussa, kodinhoidollisissa asioissa, virastoasioinnissa ja tukien hakemisessa, työ- ja opiskelupolun löytymisessä sekä liikuntaan- ja harrastustoimintaan motivoinnissa.
Autamme palveluiden tarpeiden tunnistamisessa ja tarvittaessa kuljemme asiakkaan mukana palveluissa, millä vahvistetaan oikea-aikaisen avun saantia ja palveluihin sitoutumista.

Asiakkaiden kanssa laaditaan yhdessä tukisuunnitelma, jossa määritellään ohjauksen tarve ja tavoitteet. Palvelu on asiakkaalle maksutonta. KOTA järjestää myös vertaistuellista ryhmätoimintaa. 

KOTA toimii yhteistyössä mm. Pirtti-toiminnan, Päihdepäiväkeskus Muikun, Eloisan mielenterveyden- ja riippuvuuksien-, sekä sosiaalipalveluiden, seurakuntien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Kota-hankkeen aikana luodaan Kota-toimintamalli, jonka tavoitteena on jäädä vakiintuneeksi toiminnaksi Savonlinnan alueelle. Kaikilla työntekijöillämme on sosiaali- tai terveysalan koulutus.

                Kirkkokatu 15, 57200 Savonlinna

044 727 2773 / Jaana Larikka
jaana.larikka@toimarisln.fi

044 747 0905 / Jonna Patamäki
jonna.patamaki@toimarisln.fi

044 752 9532 / Gunnar Blomerus
gunnar.blomerus@toimarisln.fi

Yhteisöllisyydestä voimaa

Kylävire - Puhtia pitäjille -hankkeen ytimessä on käsite yhteisöllisyys, jonka ympärille toimintamme perustuu. Hanke tukee kyläläisten yhteistoimintaa elävöittämällä kylähenkeä, vahvistamalla merkityksellisyyden tunnetta ja lisäämällä muualta muuttaneiden ja kantakyläläisten yhteistyötä oman kylän hyväksi. Mutta mitä on yhteisöllisyys, ja missä piilee sen voima?

Yhteisöllisyys luo uutta

Yhteisöllisyys käsitteenä tarkoittaa erilaisia ihmisten välisiä yhteistyön muotoja. Se syntyy sujuvasta yhdessä tekemisestä ja tuottaa jotain uutta. Sen rakennuspalikoita ovat esimerkiksi vuorovaikutus, yhdessä oleminen, sosiaaliset suhteet, luottamus ja yhteenkuuluvuus.

Monenkirjavat yhteisöt

Jo ihmiskunnan alkumetreillä meillä on ollut tarve kuulua yhteisöön. Yhteisöön kuuluminen takasi turvan, suojan ja ravinnon eli säilyimme pidempään elossa. Yhteisöt ovat jalostuneet aikojen kuluessa eri perustein, esimerkiksi asuinpaikan, työtehtävien, perhekuntien tai aatteiden mukaan.

Käsitteenä yhteisö on hyvin laaja, se voi käsittää koko ihmiskunnan tai vain muutaman ihmisen joukon. Yhteisö on voinut muodostua myös siten, että ihmiset ovat liittyneet yhteen ja ryhtyneet yhteistoimintaan parantaakseen elinehtojaan.

Osattomuudesta osallisuuteen

Kylävire-hankkeen kohtaamisissa on noussut esiin yhteisöllisyyden tarve - saada olla osallisena jotakin yhteisöä. Erityisesti maaseudun ikääntyvä väestö kokee tarvetta kuulua yhteisöön. Yhtä lailla osattomuus, yksinäisyys ja eristäytyneisyys koskettaa kuitenkin ihmisiä kaikissa ikäluokissa ja eri asuinympäristössä.

Monet kantavat huolta näiden ihmisten huomioimisesta ja avun tarjoajiakin löytyy esimerkiksi yksittäisistä ihmisistä, eri järjestöistä, yhdistyksistä ja hankkeista. Monesti on kuitenkin tilanne, ettei avunpyynnöt ja -tarjonta kohtaa tai hyvät suunnitelmat kilpistyvät liian vaikeaan toteutukseen. Näissä tilanteissa tulee helposti ajatus, että vastuu yhteisöllisyydestä on oltava jonkun muun harteilla, esimerkiksi terveyspalveluiden, järjestöjen tai valtiovallan.

Kylävire-hanke haastaakin hetkeksi pysähtymään ja pohtimaan, millaisessa yhteisössä haluaisit itse elää. Millaiset arvot ohjaavat toimintaasi ja miten haluaisit tulla itse kohdelluksi. Mitä voisit tehdä jo tänään yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen lisäämiseksi niissä eri yhteisöissä, joissa vaikutat?

Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat luottamus, osallisuus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Nämä teemat ovat universaaleja ja siten yhteisöllisyys koskettaa meitä kaikkia, koko ihmiskuntaa.

Kylävire-hankkeen ohjaajat:
Anja Suoninen ja Sari Kotivirta

Kuva: Tegan Mierle/Unsplash

Kansainvälinen nuorison päivä 12.8.2023

Kansainvälistä nuorison päivää vietetään teemalla: Vihreät taidot nuorille, kohti kestävää maailmaa.

Nykyään maailma on siirtymässä vihreään siirtymävaiheeseen. Siirtyminen kohti ympäristön kannalta kestävää ja ilmastoystävällistä maailmaa on ratkaisevan tärkeää paitsi maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin vastaamisen myös kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamisen kannalta.
Onnistunut siirtyminen kohti vihreämpää maailmaa riippuu väestön vihreiden taitojen kehittymisestä. Vihreät taidot ovat "tietoa, kykyjä, arvoja ja asenteita, joita tarvitaan kestävässä ja resurssitehokkaassa yhteiskunnassa elämiseen, kehittämiseen ja tukemiseen".

Näitä ovat tekniset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat vihreiden teknologioiden ja prosessien tahokkaan käytön ammatillisissa ympyröissä, sekä monialaiset taidot, jotka perustuvat erilaisiin tietoihin, arvoihin ja asenteisiin, jotka helpottavat ympäristön kannalta kestäviä päätöksiä työssä ja elämässä. Niiden poikkitieteellisen luonteen vuoksi vihreiden taitojen olemus ilmaistaan joskus, osittain ellei kokonaan, muilla niihin liittyvillä termeillä, kuten "tulevaisuuden taidot" ja "taidot vihreitä työpaikkoja verten". Vihreät taidot ovat tärkeitä kaiken ikäisille ihmisille, mutta ne ovat korostuneet nuoremmille, jotka voivat edistää vihreään siirtymistä pidemmän aikaa.

Kansainvälisen nuorisopäivän 2023 viralliseksi muistoksi DESA järjestää maailmanlaajuisen webinaarin yhteistyössä YK:n ihmisarvoisia työpaikkoja nuorille ja sukupolvea rajoittamattoman aloitteen kanssa. Webinaari tarjoaa kriittistä tietoa ja dataa sekä edistää keskustelua ja ajatustenvaihtoa nuorten vihreistä taidoista. Se esittelee näkökulmia kansainvälisiltä järjestöiltä, kansallisilta hallituksilta ja alalla työskenteleviltä nuorilta asiantuntijoilta.

https://www.un.org/en/observances/youth-day