Kylävireen Anjan työpäivä

Työpäivät ja työtehtävät vaihtelevat Kylävire-hankkeessa, toimiihan hankkeemme laajalla alueella ja toimintamme perustuu kyliltä tuleviin tarpeisiin ja toiveisiin.

Tämän työpäivän iltaan oli ennalta sovittu omavaraisuustapahtuma Enonkosken Ihamaniemen Maamiesseuran kylätalolle.

Olimme aloittaneet villiyrttien keruun ja kuivatuksen hyvissä ajoin alkukesästä, koska hankkeemme yhtenä osa-alueena on luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen, ja niitä tarvitsemme juuri tällaisia tilaisuuksia varten.

Kävin aamupäivällä metsässä hakemassa erilaisia ruokasieniä pienimuotoiseen sienikouluun illan tapahtumaan.

Löysin orakkaita, haapa- ja kalvasrouskuja, pikku- ja sikurirouskuja, herkku- ja kangastatin, kuusenleppärouskun sekä älyttömästi suppilovahveroita ja kantarelleja.
Kaikkia sieniä tuntuu tänä vuonna olevan runsain mitoin ja ne ovat isoja.

Kotiin tultua kävin vielä hakemassa omalta kasvimaalta tuoretta minttua ja sitruunamelissaa.
Pakkasin tarvikkeita mukaan ja ajelin toimistolle.

Yhdessä kollegani Sarin kanssa tehtiin toimintasuunnitelmaa illalle ja pakkasimme kuivattuja yrttejä ja muita tarvittavia välineitä mukaan. Niin ja koivunmahlaakin löytyi vielä pakastimesta.

Valmistelimme myös ohjelmaa tulevan viikon ikääntyvien kerhoon Moinsalmelle.
Sitten vain Sarin auto täyteen kamaa ja nopea puikkaus kauppaan hakemaan pakuri-chaihin tarvittavia mausteita.

En löytänyt aamupäivällä karva- enkä kangasrouskuja, joten matkalla kylätalolle kurvasimme sopivan näköisen kuusikon viereen. Nopea kierros kuusikossa tuotti harmaarouskuja, kangasrouskuja (vihdoin), nokirouskuja (en ole ikinä löytänyt aikaisemmin!) sekä kantarelleja (yhden ison otin vaan!) ja mustatorvisieniä. Ei vieläkään karvarouskuja. 

Kylätalolle päästyämme meitä oli vastassa Maamiesseuran Paula. Paula otti sienikorin ja lähti etsimään puuttuvia sieniä ja löysikin niitä + vähän ekstraakin lähimetsästä.

Laitoin pakuri-chain kiehumaan ja valmistelimme illan tapahtumaa.

Tapahtuma pääsi alkamaan sovitusti ja joimme lämmittävät pakuri-chait heti alkuun, kylläpä se teki hyvää kylmässä ja kalseassa säässä.

Kävimme porukalla sieniä läpi ja vaihdoimme käyttökokemuksia osallistujien kanssa siitä, miten kukin on laittanut esim. suolasieniä. Onpa ihanaa kuulla elävää perinnetietoa ihmisiltä, jotka ovat ikänsä laittaneet luonnon antimia. Ehkä voisimme 3-vuotisen hankkeen päätteeksi koota niksit ja ohjeet yhteen kirjaan kollegani kanssa.

Sitten jokainen sai valmistaa itselleen jalkakylvyn lasipurkkiin kotiin vietäväksi. Toimme tullessamme kuivattua koivunlehteä, humalankäpyä, villivadelman lehteä, mesiangervonlehteä, kuivattua minttua ja siankärsämön kukkaa. Myös kuivattua pajunkuorta.
Samalla tarinoimme siitä, mikä kasvi vaikuttaa mihinkin.
Teimme myös hunaja-merisuola-kuorinnan lasipurkkiin kotiin viemisiksi.

Oli tosi lämminhenkinen ja mukava ilta ja tämä on se oman työn ehdottomasti parhaimpia hetkiä. Suunnittelimmekin osallistujien kanssa jo tulevaa kesää, joilloin voisimme pitää vastaavanlaisen illan tuoreista yrteistä ja liittää siihen myös saunamaailmaa mukaan.

Kota-toiminta myös arjen yksinäisyyden tukea

 

Aloitin kesäkuussa 2023 työt ESR:n rahoittamassa Toimarin Kota-hankkeessa, joka on asiakkaan arjessa tapahtuvaa psykososiaalisen tuen toimintaa 18-65-vuotiaille Savonlinnalaisille. Toiminta alkoi mukavasti ja asiakkaita alkoi tulla niin sotepuolelta työntekijöiden suosittelemana kuin ihan itse yhteyttä ottaen.
Kota-toiminnassa on kolme työntekijää, joista yksi toimii vastaavana. Asiakkaiden arjen haasteet liittyvät usein mielenterveyden, fyysisen terveyden sekä päihteiden käytön aiheuttamiin koko elämänhallintaan vaikuttaviin pulmiin.

"Olen yksinäinen
tai on minulla kaksi kaveria.
Herra Kärpänen ja herra hämähäkki.
Toisen lempipaikka on keittiön ikkunassa
toisen parvekkeen ikkunalaudan nurkassa.
Oli minulla kolmaskin kaveri,
mutta hän muutti naapurin rouvan mukana
eikä enää palaa näille kulmille."
(Tuntematon)

Isona asiana tulee usein esille yksinäisyys, ei ole ketään, kenen kanssa lähteä mihinkään, kuka tulisi käymään tai voisi kuulua johonkin.
Työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa usein arjen hallinnan haasteita, jolloin elämänrytmi saattaa muuttua. Aikaisempi ystäväpiiri, jota ehkä joskus on ollut, kapenee ja ulkopuolisuus kaikesta lisääntyy. Oma koti muuttuu ainoaksi turvapaikaksi, jossa on edes vähän hyvä olla. Oman oven aikaiseminen toiselle voi olla todella vaikeaa.

Kota-toiminnassa olen kokenut hyvänä sen, että en ole viranomaistaho, vaan kolmannen sektorin toimija. Menen asiakkaan luokse "kutsuvieraana" työntekijänä, joka ei arvostele elämäntapaa, siisteyttä ym. Käynneillä pyrin löytämään arjesta niitä pieniä kantavia voimia, hetkiä, joissa on toivoa. Ratkaisukeskeinen ja voimavaraistava ajattelu ovat lähellä sydäntäni. Ajattelen joka käynnillä, että löydä se hyvä, joka toimii ja muuta vain pienin askelin sitä, mikä on tarpeen. Yhdessä siivoamisen, ruoan laittamisen, vaikka Kelan hakemusten täyttämisen lomassa käydyt keskustelut rakentavat sitä yhteyttä, siltaa ulos omasta kodista ja omien voimavarojen takaisin löytämisestä, joka on usein kadonnut.

Työskentelyssä tärkeää on, että asiakas asettaa aina itse omat tavoittet, jonka vuoksi hän tarvitsee työntekijän. Tavoitteen on siis tärkeä olla hyvin pieni ja selkeä, jotta työskentely ei lisää toivottomuutta. Yhteyden löytymistä turvallisesti kodin ulkopuolelle olen saanut olla tukemassa käynneillä esim. Savolaisissa Selviytyjissä, Klubitalolla, Toimintakeskuksella, kaupassa, kuntosalilla, Uusyrityskeskuksessa. 

Kota-toiminnassa on aloitettu myös omaa ryhmätoimintaa, jotta tutun työntekijän ohjaamana kynnys lähteä johonkin ei olisi liian korkea. Mielestäni aina tärkeintä on mahdollisuuksien mukaan ohjata asiakasta jo olemassa olevien palveluiden ja toimijoiden piiriin, jotta asiakas ei tule riippuvaiseksi työntekijästä ja suhde säilyy ammatillisena.

Työntekijöiden jaksaminen työssä, jossa jokaisella käynnillä asiakkaiden asiat kuormittavat on tärkeää. Hyvä, toimiva tiimi, jossa on arvostava, keskusteleva, toisia kunnioittava työskentelytapa on tässä olennaisin asia. Kota-toiminnassa on ollut ihan huippu tiimi työskennellä ja se on tuonut voimaa vaikeissakin tilanteissa selviämiseen.
Työnohjaus on mielestäni tärkeää, jotta työntekijän omat voimavarat ja ammatillisuus säilyvät. Asiakkailta voi tulla monenlaisia pyyntöjä "pelasta, auta, ratkaise" ja tällöin voi löytää itsensä tosi raskaasta roolista. Pysähtyminen asioiden äärelle keskustelemaan sekä erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla jaksamisen tukeminen auttavat "arjen jakajaa" jaksamaan. 

Jaksamista kaikille ihanille työkavereille ja asiakkailleni.
Kiitos yhteisistä hetkistä, joita sain kanssanne vähän aikaa jakaa.

Terveisin: Jonna

Home sweet home

Miltä tuntuisi, jos sinulle kerrottaisiin, että olisit tästä hetkestä lähtien asunnoton?
Mitä tunteita se herättäisi?
Millaisia huolia alkaisit pohtimaan?
Miltä tulevaisuus vaikuttaisi?
Missä lämmittelisit, nukkuisit, peseytyisit ja ruokailisit?
Ja ennen kaikkea: olisit turvassa?

Monelle oma koti on itsestään selvyys, joten arkipäivässä harvoin tulee ajatelleeksi, että Suomessakin oli vuoden 2021 lopussa reilut 3 000 ihmistä joilla ei ollut omaa kotia. Tähän lukuun kuuluvat henkilöt viettävät meille tutun kotiajan ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa. Hyvällä tuurilla katto päänpäälle löytyy tuttavan luota muutamaksi yöksi, mutta pian yösija ongelma on jälleen esillä. Elämä on turvatonta ja suunnittelematonta. Arki koostuu pitkälti selviytymiseen päivästä toiseen.

Nämä asunnottomat henkilöt ovat syystä tai toisesta ajautuneet tilanteeseen, jossa asunto on mennyt alta ja uuden hankkiminen on vaikeutunut. Suurella osalla heistä on taustalla jo aiempia paineita joko mielenterveys- ja päihdeongelmaa tai velkaantumista.

Suomessa tavoitteena on päästä asunnottomuudesta eroon vuoteen 2027 mennessä. Työsarkaa tuohon tavoitteeseen pääsemisessä riittää. Tilannetta ei helpota samaan aikaan yhteiskunnassamme tapahtuva hintojen nousu, palveluihin pääsyyn hankaloituminen ja työllisyys tilanne. Lisäksi tarkkoja tilastoja asunnottomuudesta ei ole saatavilla, koska kaikki ilman asuntoa olevat eivät ole tiedossa.

Asunnottomuuteen perehtyneitä toimivia yhdistyksiä ja auttavia tahoja on lukuisia, jotka tekevät työtään suurella sydämellä ja auttamishalulla. Asunnottomuus ei poistu pelkästään sillä, että annetaan asunto vaan vaatii myös muihin ongelmiin perehtymistä, jotta ennaltaehkäistään tilanteen uusiutuminen. Tässä tukena ovat kaikki hyvinvointipalvelut mitä yhteiskunnassamme on tarjolla.
Arttu Wiskarin sanoin: "kyllä valtio huolen pitää omistaan".

Miksikö kirjoitan tästä asiasta?
Alussa jo kerroinkin, että monille meistä koti on itsestäänselvyys. Usein meillä on myös tapana keskittyä elämämme epäkohtiin ja unohtaa kuinka hyvin asiat meillä oikeastaan onkaan. Kun seuraavan kerran huomaat vaipuvasi maanittelemaan, kuinka huonosti asiasi ovat niin käännäpä ajatuksesi siihen, että illalla sinulla on mahdollisuus painaa pääsi omalle tyynylle, omassa sängyssä ja omassa kodissa.
Kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. Tulet huomaamaan, että omat huolesi kevenevät huomattavasti ja arvostuksesi nousee niihin asioihin, joita sinulla on.

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolilla Suomea.
Vuoden 2023 teemana on: "Kenelle kaupunki kuuluu?".

Kirjoittaja: Henna Järvenpää, Pirtti-toiminnan ohjaaja.

Pirtti-toiminta:
Tuettu asuminen voi mahdollistaa asumista tilanteissa, joissa oman vuokra-asunnon saaminen on eri syistä vaikeutunut, esimerkiksi vuokraräsien, häiriöiden tai muiden asumiseen liittyvien ongelmien vuoksi. Tuetussa asumisessa asiakkaan palvelupolku määritellään yksilöidysti ja palveluohjauksellisella toiminnalla pyritään tukemaan asiakkaiden siirtymistä itsenäiseen asumiseen.




 

Valtakunnallinen nuorisotyön viikko

 

Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään viikolla 41 eli 9. - 15.10.2023 kymmenennen kerran. Tänä vuonna viikon teemana on TÄTÄ ON NUORISOTYÖ.
Teemaviikolla nostetaan esiin nuorisotyöntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää arvokasta työtä nuorten hyväksi.
Nuorisotyön viikko tekee myös nuorisoalalla tehtävän työn vaikuttavuutta näkyväksi (Allianssi.).

No mitä se nuorisotyö sitten on?
Nuorisotyön perustehtävä on ehkäistä ja poistaa nuorten yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, sekä tukea nuoren kasvua ja kehitystä.

Nuorisotyön muotoja ovat mm. nuorisotilatyö, koulunuorisotyö, katutyö, leirit, retket, tapahtumat, harrastustoimintojen ohjaaminen, etsivä nuorisotyö, ryhmien ohjaaminen, nuorten työpajaohjaaminen; niin järjestöjen, kuntien kuin seurakuntienkin tekemänä.

Nuorisoalan toimijat ovat yhteisöjen rakentajia ja yksilöiden kohtaajia. Nuorisoalan järjestöt sekä nuorisotyöntekijät kunnissa ja seurakunnissa kulkevat nuorten rinnalla tavoitteenaan se, että jokaisella nuorella olisi edes yksi turvallinen aikuinen elämässään sekä yhteisö, johon voi kokea kuuluvansa (Allianssi.).

Meillä Toimintakeskuksella tehdään myös nuorisotyötä monessa eri muodossa. Nuorten työpajalla, eri osastoilla sekä Toimarin hankkeissa ohjaajat kohtaavat satoja nuoria vuodessa työllistäen, auttaen ja tukien heitä elämän eri tilanteissa.

Nuorisotyö kaikkine muotoineen on arvokasta ja tarpeellista työtä, työtä tulevaisuuden eteen.

Nuorissahan on, edelleen, se tulevaisuus!


Eläintenpäivä ja heijastinpäivä

 

Kansainvälistä Eläinten päivää vietetään joka vuosi 4.10. Tästä päivästä starttaa myös Eläinten viikko (4. - 10.10.) jolloin Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY muistuttaa eläinten hyvästä kohtelusta. Miten sinä huomioit eläinystävää?

Jokainen lemmikinomistaja tietää, että karvaista kaveria halutaan toisinaan hemmotella samoin kuin muitakin perheenjäseniä. Vuosittain vietettävä Eläinten päivä on erinomainen hetki tähän.
Eläinten omalla päivällä halutaan kunnioittaa eläimiä ja muistuttaa niiden hyvästä kohtelusta. Päivämäärä valittiin alkujaan Fransiskus Assisilaisen muistopäivän mukaan, sillä hän on eläinten suojelupyhimus. Nykyisin eläinten päivää vietetään kuitenkin maailmanlaajuisesti, uskonnosta riippumatta.

Lemmikin hyvinvointi edellyttää jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa, mutta eläinystäväsi antaa saamansa rakkauden takaisin moninkertaisena - asusti kotonasi sitten koira, kissa tai hamsteri.

Valtakunnallista heijastinpäivää vietettiin sunnuntaina 1.10. jolloin heijastinpäivä täytti jo 10 -vuotta!
Siispä, sen kunniaksi jokainen etsii heijastimen käyttöönsä ja huolehtii, että tulee varmasti pimeässä näkyväksi!

Minne pistäisit heijastimen heilumaan?
- molemmin puolin - niin erotut eri suunnasta,
- riippuva heijastin heiluu polven korkeudella,
- parempi överit kuin vajarit!!

HUOM!
Päämyymälän oven viereen on perinteisesti kasvanut heijastinpuu, josta saa tulla noutamaan itselle heijastimen tai tuoda ylimääräiset heijastimet toisten iloksi ja turvaksi.
 

Muisti on tärkeä työväline

  Muisti on meille tärkeä työväline ja sitä tarvitaan kaiken aikaa. Arkikielessä muistilla tarkoitetaan pitkäkestoista muistia - varastoa, j...