Muisti on tärkeä työväline

 

Muisti on meille tärkeä työväline ja sitä tarvitaan kaiken aikaa.
Arkikielessä muistilla tarkoitetaan pitkäkestoista muistia - varastoa, jonne tallennetaan kaikki tärkeä tieto, kuten kertotaulu, läheisten syntymäpäivät ja ostoslistat.
Muistia voi ja pitää harjoittaa tekemällä erilaisia aivojumppia.

Aivojumpalla on lukuisia terveyshyötyjä muistisairauksien ehkäisyjen lisäksi.
Aivojumppa pitää aivot vierämpinä, eliminoi stressiä ja parantaa reaktiokykyä.

Tässä muutamia aivojumppia, joita on helppo tehdä päivittäisten askareiden lomassa:

1. Pese hampaat väärällä kädellä
Jos olet oikeakätinen, vaihda seuraavalla hampaidenpesukerralla harja vasempaan käteen.
Kun harjausliikeet eivät suju aivan rutiinilla, aivot joutuvat keskustelemaan käden kanssa aktiivisemmin. Heikomman käden käyttäminen hampaiden harjaukseen aktivoi erityisesti aivokuorta.

2. Käy suihkussa silmät kiinni
Kun silmät eivät näe, kädet joutuvat katsomaan niiden puolesta.
Silmät kiinni peseytyminen siis laittaa kädet ja aivot ekstrahommiin, kun ne joutuvat yhdessä selvittämään, miten sampoopullon saa auki ja kuinka suihku suljetaan.
Sokkosuihkuttelu herkistää myös tuntoaistia.

3. Riko aamurutiini
Teetkö asiat aamuisin aina samassa järjestyksessä - aivot puoliunessa?
Arkisten askareiden suorittaminen aktivoi suurta aluetta aivokuoresta, mutta kun hommat alkavat sujua autoomaationa aivot sammuvat säästöliekille. Tekemällä tutut asiat uudessa järjestyksessä herättelet aivojen komentokeskuksen takaisin hommiin.

4. Vaihda paikkaa pöydässä
Jos istut ruokapöydässä tai työpaikan kahvihuoneessa aina samassa tuolissa, vaihda paikkaa.
Aivot joutuvat skarppaamaan, kun katseletkin huonetta yhtäkkiä eri vinkkelistä, istut eri ihmisen vieressä ja joudut puhumaan eri suuntaan. Joudut myös kurottelemaan tavaroita, kuten maitopurkkia tai suolasirotinta eri suunnasta, joten näköaistin lisäksi harjoitus aktivoi myös käden ja aivojen yhteispeliä.

5. Leiki "10 uutta asiaa" -leikkiä
Ota tavaksi leikkiä yksinkertainen aivoja haastava ajatusleikki ainakin kerran päivässä.
Nappaa käteesi mikä tahansa esine ja keksi sille kymmenen uutta käyttötarkoitusta. Esimerkiksi kärpäslätkä voisi olla tennismaila, viuhka, mikrofoni, kitara, antenni...
Tätä on hauska leikkiä myös lasten kanssa!

6. Lue ääneen
Kuunteleminen tai ääneen lukeminen aktivoivat eri aivojen osa-alueita kuin hiljaa itsekseen lukeminen.
Ota siis tavaksi lukea vaikkapa uutiset kerran päivässä ääneen kumppanillesi tai lue iltasatu lapsille. Lukeminen ei ehkä suju aivan yhtä nopeasti, kuin jos lukisit itseksesi, mutta aivojumpan lisäksi tulet viettäneeksi myös yhteistä aikaa läheistesi kanssa.

7. Maistele uusia ruokia
Haju- ja makuaistin haastaminen uusilla herkuilla laittaa myös aivot töihin.
Etenkin hajuaisti on suorassa yhteydessä aivojen tunnekeskukseen, joten erilaisten tuoksujen aistiminen saattaa herättää yllättäviäkin mielleyhtymiä ja muistoja.
Nappaa siis seuraavalla kauppareissulla mukaan vaikka hedelmä tai vihannes, jota et ole koskaan aikaisemmin kokeillut.

Lähde:
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/aivotreeni-7-helppoa-ja-hauskaa-harjoitusta-joilla-jumppaat-aivojasi-ja-parannat-muistia

Yhdenvertainen ja saavutettava opiskelukulttuuri

 

Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen ovat jokaisen vastuulla. Niiden kunnioittaminen edellyttää myös rakenteita: suunnittelua, vastuun jakamista ja kouluttautumista.

Opiskeluympäristö on yksi opiskelukyvyn osa-alueista. Se kattaa sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset ympäristöt. Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys opiskeluympäristössä ovat ihmisoikeuksia.

Opiskeluympäristön saavutettavuus

Jokaisella opiskelijalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella sekä menestyä siinä. Siksi opiskeluympäristöjen saavutettavuuden arviointi ja kehittäminen ovat tärkeä osa opiskelukykyä tukevan oppilaitoksen toimintaa.

Saavutettavuudesta puhutaan rinnakkain ja usein synonyymina käsitteen esteettömyys kanssa. Esteettömyys viittaa sellaisiin ympäristössä oleviin esteisiin, joiden vuoksi kaikilla ihmisillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia. Nämä esteet voivat olla fyysisiä, sosiaalisia tai psyykkisiä. Opiskeluympäristössä näitä voivat olla esim. portaat, materiaalimaksut vai ainoastaan yhdellä kielellä saatavilla oleva tieto.

Saavutettavuuden voi ajatella kuvaavan esteiden sijaan ympäristöjen, tiedon ja yhteisöjen avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Puhumme saavutettavuudesta, koska käsite siirtää huomion yksilön vaikeuksista yhteisöihin. Se korostaa ongelmien sijaan saavutettavuuden positiivisia vaikutuksia kaikille.

Opiskeluympäristön yhdenvertaisuus

Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansallisuudestaan, kielestää, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Opiskeluyhteisöön integroituminen ja toverikontaktit tukevat opiskelukykyä ja opintojen sujuvuutta. Siksi on tärkeää, että kaikki voivat tuntea kuuluvansa opiskeluun liittyviin ryhmiin. Tutkimuksen mukaan opiskelutovereiden tuki ehkäisee opintojen keskeyttämistä silloin, kun elämänhallintataidot koetaan heikoiksi.

Lisää aiheesta mm.
http://www.opiskelukyky.fi/yhdenvertainen-ja-saavutettava-opiskelukulttuuri/
https://www.nyyti.fi/mielenterveyspaiva/

Lukeminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja - 7 syytä lukea lapselle

 

Iltasadun voi ottaa rutiiniksi jo alle yksivuotiaalle, sillä vauva alkaa yhdeksänkuisena ymmärtää kuvan ja asioiden yhteyden. Lukeminen kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja ja iltasatu voi jopa saada lapsen nukkumaan pidempään.

1. Tunneside vahvistuu
Lukuhetki vahvistaa lapsen ja aikuisen tunnesidettä. Katselukirjan selailu kannustaa aikuista viestimään vauvan kanssa jo paljon ennen kuin lapsella on omia sanoja.

2. Lapsi tuntee olevansa tärkeä
Kirjaa lukiessa aikuinen on ainoastaan lasta varten ja hänen käytettävissään. Hetki viestittää lapselle, että hän on aikuiselle tärkeä ja että aikuinen haluaa aidosti kuunnella hänen ajatuksiaan ja viettää aikaa hänen kanssaan.

3. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät
Kirjojen avulla lapsi oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lukeminen harjaannuttaa lapsen vuorovaikutustaitoja, kun lapsi samastuu kirjan tapahtumiin. Lapsi oppii erilaisia keinoja säädellä ja kanavoida tunteitaan rakentavalla tavalla omassa arjessaan.

4. Lapsen tunneäly lisääntyy
Lukeminen lisää lapsen tunneälyä. Tunneälykkäällä ihmisellä on hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja kykyä empatiaan. Hän ymmärtää omia tunteitaan ja huomaa myös muiden tunteet. Tunneälykäs ihminen hyväksyy epätäydellisyyden itsessään ja toisissa, mistä on seurauksena hyvä itsetunto.

5. Lapsi saa lisää itseluottamusta
Monissa lastenkirjoissa päähenkilö lähtee turvallisesta kodista ja suuntaa avaraan maailmaan. Hän oppii matkallaan kaikenlaista ja palaa viisastuneena kotiin. Matkantekokirjat valmentavat lasta luottamaan omiin voimavaroihinsa ja ottamaan etäisyyttä vanhempien turvalliseen syliin.

6. Mielenterveysongelmien riski pienenee
Lukuharrastus saattaa ehkäistä lasten mielenterveysongelmia. Tarinoiden kautta lapsi pääsee käsiksi sellaisiin kokemuksiin, joita hänellä itsellään ei välttämättä vielä ole.

7. Yöunet saattavat pidentyä
Lyhytkin kirjan katselu- ja lukuhetki rentouttaa lapsen nukahtamaan. Uusimpien tutkimusten mukaan perheissä, joissa luetaan iltasatu 1-6-vuotiaan lapsen yöuni kesti puoli tuntia pidempään verrattuna perheisiin, joissa lukemista ei harrastettu.

Lähde: Päivi Heikkilä-Halttunen, Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen (Atena 2015).

https://kaksplus.fi/vanhemmuus/kasvatus/lukeminen-kehittaa-lapsen-sosiaalisia-taitoja-7-syyta-lukea-lapselle/?_ga=2.152364025.1568598535.1712037155-1184934516.1712037154

Muisti on tärkeä työväline

  Muisti on meille tärkeä työväline ja sitä tarvitaan kaiken aikaa. Arkikielessä muistilla tarkoitetaan pitkäkestoista muistia - varastoa, j...