Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikko

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietetään 1.-7.12.2022.

Teemaviikon aiheena ovat asenteet vammaisuutta kohtaan.

Invalidiliitto edistää "Sopivaa työtä kaikille" -ajattelutapaa, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä. Vaikka ihmisellä olisi jokin haaste - sairaus, vamma tai muu este - jokaisella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät.

Tutkimusten mukaan vajaakuntoisten ihmisten työllistymisaste on alhaisempi kuin muun väestön.

Suomessa on n. 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin. Vain n. 500-600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä.

Valtaosa palkkatyöntekijöistä on työllistynyt tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla. Kehitysvammaisista henkilöistä nykyistä huomattavasti suurempi määrä voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Suomessa on tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on sekä koulutus että halua työntekoon. On arvioitu, että 3000 henkilöä voisi työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön.

Fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymisen helpottamiseksi työpaikan esteettömyys on tärkeää.

Esteetön työympäristö on kaikkien etu. Työolosuhteiden järjestelyt eivät tue pelkästään vammaisten henkilöiden työllisyyttä. Järjestelyillä saadaan monia fyysisiä esteitä poistettua ja työtehtävien uudella organisoinnilla voidaan työuria pidentää merkittävästi.

ERILAISUUS ON TYÖYHTEISÖN RIKKAUS JA VOIMAVARA!

Meillä Toimintakeskuksella työskentelee mm. tavaran vastaanotossa ja kiinteistöhuollon tehtävissä n. 10 vajaakuntoista/kehitysvammaista henkilöä vuosittain.

Tässä muutamia heidän ajatuksiaan työstä Toimintakeskuksella:

"Olen tykännyt olla Toimarilla, täällä on mielekästä tekemistä."

"Olen tykännyt olla Toimarilla ja viihtynyt tosi hyvin, saa tehdä oman alan hommia."

"Työtehtävät ovat olleet kivoja, olen sopeutunut hyvin työyhteisöön."

"Toimarilla on kiva olla ja sosiaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt."

"Siivous ja lajittelu ovat mukavia työtehtäviä. Ryhmätoiminta ja ohjaajat ovat myös mukavia. Tykkään olla täällä töissä."

JOKAINEN JA JOKAISEN TYÖ ON TÄRKEÄÄ!


 



Mielenterveysviikko

 

Viikolla 47 (21.-27.11.2022) vietetään mielenterveysviikkoa.
Viikon teemalauseena on "Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat".
Nostan tekstissä esiin toimiviksi todettuja konkreettisia keinoja mielen hyvinvoinnin edistämiseen, jotka toimivat tässä ja nyt. Teksti perustuu löyhästi Mieli ry:n mielenterveyden käteen.

1. Nuku riittävästi
Unen tarve on yksilöllinen, mutta täysi-ikäisen unentarve on 7-9 tuntia. Hyvää unta varten on hyvä valmistautua ja rauhoittaa ilta. Suoratoistopalveluiden aikakaudella kannattaa pohtia, onko tarpeen katsoa vielä yksi jakso suosikkisarjaa vai voisiko katsomisen jättää seuraavaan päivään. On suositeltavaa pitää heräämisaika säännöllisenä ja tarpeen mukaan mennä nukkumaan aiemmin. Myös iltapalan syöminen hyvissä ajoin säännöllisesti tukee vuorokausirytmin ylläpitoa.

2. Syö säännöllisesti ja nauti ruoasta
Syömällä säännöllisesti verensokeripitoisuus pysyy tasaisena ja tarve mässäilyyn ja naposteluun vähenee. On suositeltavaa syödä esim. aamupala, lounas, päivällinen ja 1-2 välipalaa. Lisäämällä ruokavalioosi kasviksia ja täysjyväviljavalmisteita annosten kalorimäärä pienenee huomaamatta ja saadun kuidun määrä kasvaa, mikäli pidät annoskoon ennallaan. Itse suosin riisin, perunan tai makaronin kaverina kukkakaali-parsa-porkkana pakastesekoitusta höyrystettynä tai keitettynä. Syödessäsi muista pysähtyä nauttimaan ruoasta.

3. Kokeile liikkumista
Liikkumisen suosituksen mukaan viikossa tulisi liikkua reippaasti 2 tuntia 30 minuuttia esim. uiden, reippaasti kävellen, sauvakävellen, tanssien tai vaikka retkeillen. Juosten, pyöräillen, hiihtäen tai muuten itseään rasittamalla riittää viikossa 1 tunti 15 minuuttia. Liikunnalla on monia terveysvaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina keskittyminen parantuu ja keho rentoutuu, joten saat paremmin unta ja unen laatu on parempaa. Säännöllisesti liikkumalla mieliala kohenee ja stressi sekä ahdistus voivat lievittyä. On hyvä pohtia millaisesta liikunnasta juuri sinä nautit, koska mielekäs liikunta on helpompi ottaa rutiiniksi. Kokeile vaikka aluksi nauttia ulkoilmasta kävellen yksin tai pyydä mukaan kaveri, jolloin kynnys ulos lähtemiseen voi olla pienempi.

4. Tapaa ihmisiä
Ihmissuhteilla on suuri merkitys hyvinvointiin. Käy ystäväsi tai perheenjäsenesi kanssa esim. kahvilla tai lenkillä. Kuulluksi tuleminen vahvistaa mielenterveyttä ja kuunteleminen vahvistaa ihmissuhteitamme. Vuorovaikutuksen myötä ihminen rentoutuu ja mielihyvähormonien eritys vahvistuu. Vastavuoroisen vuorovaikutuksen myötä vuorovaikutustaidotkin kehittyvät.

5. Tee jotain mielekästä
Vapaa-aika menee monella herkästi televisiota tuijottaessa ja arjesta palautuessa. Mieti mitkä asiat tuovat sinulle iloa ja käytä vapaa-aikaasi niihin tai kokeile uutta harrastusta. Harrastuksien kautta voi myös tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin. 2000-luvulla on herätty luonnon hyvinvointivaikutuksiin, joa 5 minuuttia luonnossa vähentää stressihormonin määrää ja 20 minuuttia kohentaa mielialaa. Jos luontoon meneminen ei tunnu luontevalta ilman syytä, kokeile vaikka geokätköilyä. Voit tuoda myös luonnon luoksesi hankkimalla esim. viherkasveja. Viherkasvit puhdistavat huoneilmaa ja säännöllinen kasvienhoito vahvistaa arjen rytmiä.

Savonlinnassa apua voi pyyttää mm:

Savonlinnan Kriisikeskus
p. 044 027 3700
sähköposti: kriisikeskus@slnkriisikeskus.fi
Ajanvaraus puhelimitse ma-pe klo 10-16.

Jos emme pysty vastaamaan, niin jätä viesti. Soitamme sinulle takaisin heti kun voimme.

Vastaanotto ma-pe klo 10-17.
(tarvittaessa ajoissa on joustoa) la-su ja juhlapyhät suljettu.

Osoite: Olavinkatu 40 A, 57130 Savonlinna

Mielenterveyden ja riippuvuuksien avohoito
p. 044 417 3751 (klo 8-16)
Päivystysaika: ma-pe klo 8:30 -10:30

Osoite: Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna

Lähteet ja lisää tietoa aiheesta:

Mieli ry - Mielenterveyden käsi
https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/mielenterveyden-kasi-juliste/

Mieli ry - 5 syytä, miksi kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat meille hyväksi
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ymparisto-vaikuttaa-mieleen/luonto-elvyttaa-rauhoittaa-ja-lievittaa-stressia/

THL - Ohjeita hyvään uneen
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni/ohjeita-hyvaan-uneen

Ruokavirasto - Ravitsemus ja ruokasuositukset - Aikuiset
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus-ja-ruokasuositukset/aikuiset/

UKK-instituutti - Aikuisten liikkumisen suositus
https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/

Jaana Larikka

 

Nimi
Jaana Larikka

Työnkuva
Pirtti-toiminnan ohjaaja, tuettua asumista päihde- ja moniongelmaisille, mielenterveyskuntoutujille sekä vapautuville vangeille.

Koulutus, joka tähän ammattiin vaaditaan
Vähintään sosiaali- ja/tai terveysalan tutkinto eikä työkokemus ja lisäkoulutus ole pahitteeksi.

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä
N. puolitoista vuotta.

Työssäni parasta on…
Asiakkaat

Toteemieläimeni
Pöllö

Paras luonteenpiirteeni
Toiveikkuus - uskon että kaikilla on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

Mitä viimeksi kierrätit
Taisinpa rytätä käytetyn folion metallinkeräykseen.

Mottoni
”Kaikkea muuta, kunhan ei nukkuvaa, puolikuollutta elämää” (Minna Canth)

Ehkäisevän päihdetyön viikko

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään viikolla 45 (7. - 13.11.2022)

Viikon teemaksi on valittu lääkkeiden väärinkäyttö

Lääkkeiden väärinkäyttö
Lääkkeiden väärinkäytöllä viitataan mm. unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden sekä vahvojen kipulääkkeiden ei-lääkinnälliseen käyttöön, mikä tarkoittaa reseptilääkkeiden käyttöä ilman lääkärin määräystä, suurempina annoksina tai eri tarkoituksiin kuin on määrätty.

Lääkkeiden väärinkäytön yleisyys
Vuonna 2018 seitsemän prosenttia 15-69-vuotiaista suomalaisista raportoi käyttäneensä lääkkeitä väärin joskus elämänsä aikana. Lääkkeiden väärinkäyttö yleistyi koko 1990-luvun, mutta 2000-luvulla trendi näyttäisi tasaantuneen. Käytön yleisyydessä on kuitenkin huomattavia ikäryhmittäisiä eroja ja käyttö on itse asiassa lisääntynyt 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä koko 2000-luvun ajan.

Väärinkäytetyt lääkkeet
Lääkkeitä väärin käyttäneistä yli puolet raportoi käyttäneensä väärin joko rauhoittavia lääkkeitä tai unilääkkeitä (esim. bentsodiatsepiineja) tai vahvoja, ainoastaan reseptillä saatavia kipulääkkeitä (opioideja). Väestötasolla näiden lääkkeiden väärinkäyttö on kuitenkin melko harvinaista: vuonna 2018 yksi prosentti suomalaisista raportoi bentsodiatsepiinien väärinkäytöstä ja samoin yksi prosentti raportoi opioidien väärinkäytöstä viimeisen vuoden aikana.

Lääkkeiden väärinkäyttöön yhteydessä olevat sosiodemografiset tekijät
Vuosien 2002-2010 aineistoja tarkasteltaessa havaittiin, että naisten osuus lääkkeitä väärin käyttäneissä oli miehiä suurempi. Sittemmin suhde on kääntynyt toisin päin, sillä vuodesta 2014 lähetien lääkkeitä väärin käyttäneissä on ollut miehiä jonkin verran naisia enemmän.
Lääkkeiden väärinkäyttö on yhteydessä ikään ja koulutukseen siten, että väärinkäyttö on todennäköisempää nuoremmissa ikäryhmissä sekä vähemmän koulutetuilla.

Lääkkeiden käyttötarkoitus
Lääkkeiden väärinkäytöllä on useita eri tarkoituksia, myös samalla henkilöllä voi olla useita eri syitä lääkkeiden väärinkäyttöön. Yleisimpiä ovat viihde-/päihdekäyttöön liittyvien syiden (mm. päihtymyksen tavoittelu, kokeilunhalu) lisäksi itselääkinnälliset syyt (mm. kivun tai unettomuuden omaehtoinen hoitaminen sekä olon parantaminen arjen kestämiseksi).

Vuoden 2014 aineistosta tarkasteltiin erikseen lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineita ja niitä, jotka olivat käyttäneet lääkkeitä väärin muista syistä. Matala koulutus ja huumeiden käyttö olivat yhteydessä lääkkeiden väärinkäyttöön näissä molemmissa ryhmissä. Lääkkeiden päihdekäyttö oli lisäksi yhteydessä nuoreen ikään sekä tupakointiin. Lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineet olivat käyttäneet useimmiten rauhoittavia tai unilääkkeitä, kun taas opioidien käyttö oli yleisempää muista syistä lääkkeitä väärinkäyttäneillä. Kokeilunhalu ja sosiaalisen vuorovaikutuksen helpottaminen korostuivat muina väärinkäytön syinä lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineilla, kun taas muista syistä lääkkeitä väärin käyttäneillä kivun tai muun vaivan omaehtoinen hoito oli yleinen motivaatio lääkkeiden väärinkäytölle.

Lääkkeiden hankintatavat
Väärinkäytetyt lääkkeet hankitaan useimmiten sosiaalisten verkostojen kautta, kuten puolisolta, ystävältä tai muulta läheiseltä. Lisäksi niitä hankitaan omalla reseptillä apteekista, eli omia lääkkeitä käytetään myös ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lainvastaiset keinot (esim. katukaupasta ostaminen tai reseptien väärentäminen) puolestaan ovat melko harvinaisia hankintatapoja.

Vuosien 2006-2014 aineistojen mukaan kuusi prosenttia niistä, joilla oli resepti väärinkäyttöpotentiaalia omaavasta lääkkeestä (mm. unilääke, rauhoittava lääke tai opioidikipulääke) raportoivat myös lääkkeiden väärinkäytöstä. Lääkkeiden väärinkäytön todennäköisyys kuitenkin kasvoi, mikäli henkilöillä reseptejä ko. lääkkeisiin oli enemmän kuin yksi.

Huumeiden käyttö on yleistynyt lääkkeitä väärin käyttäneillä
Lääkkeiden väärinkäytöstä raportoineiden huumeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin vuosien 2002, 2006, 2010 ja 2014 huumekyselyiden pohjalta. Vuonna 2002 noin viidesosa (21%) lääkkeitä väärin käyttäneistä raportoi käyttäneensä huumeita viimeisen vuoden aikana. Sittemmin huumeiden käyttö on yleistynyt huomattavasti, sillä vuonna 2014 vastaava osuus oli jo 70%. Yleisimmin käytetty huume oli kannabis, 92% lääkkeitä väärin käyttäneistä raportoi sen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi n. 70% oli käyttänyt jotain muuta huumetta, useimmiten jotain stimulanttia, esim. ekstaasia (41%) tai amfetamiinia (39%).

Huumeiden käyttö on vastaavana aikana yleistynyt myös siinä suomalaisessa väestössä, joka ei ole raportoinut lääkkeiden väärinkäytöstä, mutta vähemmässä määrin: 2,5 prosentista (2002) 5,4 prosentiin (2014). Heilläkin yleisimmin käytetty huume oli kannabis, 94% raportoi sen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Muita huumeita käyttäneiden osuus oli verrattain pieni: vain 20% raportoi jonkin muun huumeen kuin kannabiksen käytöstä.

Yllä kuvatut trendit huumeiden käytöstä lääkkeitä väärin käyttäneillä ja muussa suomalaisessa väestössä päivitettiin vuoden 2018 huumekyselyiden tiedoilla. Vuoden 2014 jälkeen huumeiden käyttö lääkkeitä väärin käyttäneillä ei enää juuri ole yleistynyt, mutta näyttäisi kuitenkin asettuneen varsin korkealle tasolle.

Huumeiden käytön yleistyminen lääkkeiden väärinkäyttäjillä voi viitata sekakäytön yleistymiseen, mikä puolestaan voi johtaa vakaviin terveydellisiin tai muihin haittoihin.

Lääkkeiden väärinkäytön yhteys terveysongelmiin
Lääkkeiden väärinkäytön todettiin olevan yhteydessä koettuihin terveysongelmiin, kun aihetta tutkittiin vuosien 2014 ja 2018 huumekyselyiden aineistoilla. Kysymystä tarkasteltiin myös sosiaalisen aseman näkökulmasta ennakko-oletuksena se, että lääkkeiden väärinkäytön ja terveysongelmien välillä olisi yhteys niillä, jotka ovat sosiaalisesti heikommassa asemassa.

Tutkimus kuitenkin paljasti, että lääkkeiden väärinkäyttö oli yhteydessä terveysongelmiin myös korkeasti koulutetuilla ja työssäkäyvillä. Erot terveyden lukutaidossa voivat osaltaan selittää löydöstä, mutta tulokset kuitenkin viittaavat myös siihen, että lääkkeiden väärinkäyttöön liittyviä terveysongelmia esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto

Lääkkeiden väärinkäyttöjien tapaturmainen kuolleisuusriski on suuri. Riski kasvaa merkittävästi, jos taustalla on sekakäyttöä tai opioidien käyttöä. Jos tila on luisinut hallitsemattomaksi, voivat omat keinot irrottautua kierteestä olla vähissä. Asiantuntija-apua näihin ongelmiin saa muun muassa nuorisoasemilta, A-klinikoilta ja muutamilta päihdehuollon erikoispoliklinikoilta, kuten HYKS päihdepsykiatrian poliklinikalta. Oman asuinpaikkakunnan terveyskeskus auttaa myös. Internetin kautta voi kysyä apua esimerkiksi Päihdelinkin neuvontapalvelusta.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston viikon tapahtumakalenteri:
https://www.ept-verkosto.fi/ept-viikon-tapahtumakalenteri-2022/

Sekä meilenkiintoisia blogeja luettavaksi:
https://www.ept-verkosto.fi/blogi/

Savonlinnassa apua voi pyytää mm.

Savonlinnan Kriisikeskus p. 044 027 3700, sähköposti kriisikeskus(at)slnkriisikeskus.fi

Ajanvaraus puhelimitse ma-pe klo 10-16. Jos emme pysty vastaamaan, niin jätä viestiä. Soitamme sinulle takaisin heti kun voimme.

Vastaanotto ma-pe klo 10-17 (tarvittaessa ajoissa on joustoa) la-su ja juhlapyhät suljettu.

Osoite: Olavinkatu 40 A, 57130 Savonlinna

A-klinikka p. 015 527 2000

ma-pe klo 8:30-10:30

Osoite: Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna


Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikko

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietetään 1.-7.12.2022. Teemaviikon aiheena ovat asenteet vammaisuutta kohtaan. Invalidiliitto...