Uutiskirje kevät 2024

 

Terveiset Toimarilta!

Me toimarilaiset kiitämme ilahtuneina kaikkia kierrätykseen tavaraa tuoneita lahjoittajia, keräyksiin osallistuneita asukkaita, myymälässämme piipahtaneita asiakkaita ja meitä suositelleita tahoja tärkeän kierrätys- ja työpajatoiminnan tukemisesta. Loppujen lopuksihan olette omalta osaltanne mahdollistaneet sen, että pystymme toteuttamaan myös yhteiskuntavastuullista tehtäväämme.

Paljon on myös uutta suunnitteilla, ja kehittymistä voit seurata parhaiten nettisivujamme ja vaikkapa Facebook postauksiamme seuraten. Tavataan Toimarilla!

Virpi Leskinen
Toiminnanjohtaja

Savonlinnan Toimintakeskus ry
Työllistäminen ja valmennus

Vuoden 2023 aikana meillä työskenteli noin 117 henkilöä eripituisissa sekä erilaisissa työsuhteissa. Tuosta määrästä 53 on työskennellyt palkansaajina, joten olemme myös vaikuttava työnantaja alueellamme. Osa työntekijöistämme on kouluttautunut ammattiin meillä ollessaan ja osa on suorittanut opintojen osia. Olemme pystyneet tarjoamaan myös työssäoppimispaikkoja työpajoillamme kymmenille opiskelijoille viimevuoden aikana.

Kierrätys ja uudelleenkäyttö

Kierrätystoiminnassa välitimme viime vuonna 63 474 tavaraa uuteen kotiin. Autoillamme on ajettu noin 654 vienti- ja noutokuljetuksia vuoden aikana. SER-kierrätykseen olemme vastaanottaneet 304 234 kiloa sähkö- ja elektroniikkaromua, jota on myös tarkistuksen jälkeen myyty eteenpäin 457 kodinkonetta sekä 2 275 kappaletta pienkoneita. Vaatetta ja kodintekstiiliä olemme myyneet myymälöissämme noin 36 000 kappaletta.

Kiitos yhteistyöstä!

Tulossa:
Uusi laajennettu Kierrätysgalleriamme avautuu saneerauksen jälkeen maaliskuussa Savonlinnan linja-autoasemalla. Löydät meidät katutasolta, ihan taksitolpan läheltä. Kierrätysgalleriassa löydät vaatteiden lisäksi nyt myös upeita taide-esineitä, vintage huonekaluja ja kauniita astioita. Moni asiakas on todennut, että uusi tilamme on kuin taidenäyttely ja käynti kauniita esineitä ihastellen virkistää mieltä. Ihanimmat löydöt voi ostaa kotiinkin!

Kannattaa myös liittyä jäseneksi!
Jäsenedut 2024:
- asiakasiltoja ja tarjouksia
- alennus -15 % kierrätysmyymälän normaalihintaisista tuotteista. Alennus ei koske verkkokaupasta myytäviä tuotteita.
- jäsenkirje kaksi kertaa vuodessa.

Jäsenkortti 2024
Maksettuasi vuoden 2024 jäsenmaksun saat jäsenkorttisi päämyymälän kassalta nimellänne.
Työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkelläisiltä jäsenmaksu on 10 €/vuosi, työssäkäyviltä 15 €/vuosi.
Muista lisätä 2 €, jos haluat kortin kotiin postitse.
Voitte tukea toimintaamme maksamalla halutessanne enemmänkin. Yhteisöjäsenmaksu esim. organisaatioilta on 50 €.
Pankki: Osuuspankki
IBAN: FI56 5651 1320 0571 01
Saaja: Savonlinnan Toimintakeskus ry
Viesti: Jäsenmaksu, oma nimi ja osoite
Uudet jäsenyydet haetaan Pohjolankadun myymälässä täytettävällä lomakkeella.

Verkkokauppa
Toimarilla on myös kierrätysaarteiden verkkokauppa!
https://kauppa.toimarisln.fi/

Muualla verkossa:
- Savonlinnan Toimintakeskus: www.toimarisln.fi
- Löydät meidät myös Facebookista: SavonlinnanToimintakeskus (huom: kaikki yhteen)

TYÖPAJATOIMINTA

 

Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmistaa kohti koulutusta ja työtä.

Työpajatoiminnassa vahvistetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten koulutus- ja työelämävalmiuksia. Toiminnan tarkoituksena on ihmisen sosiaalinen vahvistaminen.
Työpajatoiminta perustuu ammattitaitoiseen valmennukseen, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja tekemällä oppimiseen. Työpajatoiminta on monialaista ja toimii nuorisotyön, työllisyyspalveluiden, koulutuspalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhdyspinnoilla.

Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten kasvu, itsenäistyminen, osallisuus, yhteisöllisyys ja niihin liittyvä tietojen ja taitojen oppiminen. Työpajatoiminnassa nuori valmentautuu työn ja tekemällä oppimisen menetelmien ja yksilöllisen valmennuksen avulla. Valmennuksen tavoitteena on työ- ja opiskeluvalmiuksien ja elämänhallintataitojen paraneminen.

Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä. Valmennusta toteutetaan työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksena.

Sosiaalinen vahvistaminen on sosiaalisen toimintakyvyn, arjen asioiden hallinnan, opiskelu- ja työelämävalmiuksien sekä elämänhallinnan parantamista. Ihmisten keskeisten elämäntaitojen vahvistamista. Tavoitteena on parantaa yksilön kykyä toimia ja selviytyä sosiaalisissa tilanteissa sekä olla osallinen yhteisössä. Tähän tarvitaan itsetuntemusta, käsitystä omista vahvuuksista ja osaamisesta. Sosiaalinen vahvistaminen edistää ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja selviytyä erilaisista elämäntilanteista, tarvittaessa apua vastaanottaen.

https://www.intory.fi/tyopajatoiminta/mita-on-tyopajatoiminta/

Ystävänpäivä 14.2.

 

Suomessa ystävänpäivä pääsi kalenteriin vuonna 1987.
Antiikin Roomassa juhlittiin helmikuun 14. päivänä Jupiter-jumalan puolisoa Junoa, joka oli avioliiton ja äitiyden suojelija.

Vaikka jokainen ystävyyssuhde on erilainen on kuitenkin 25 merkkiä, jotka osoittavat että kyse on jostakin kaveruussuhdetta syvemmästä ja tärkeämmästä:

1. Tosiystävä ei aloita puhetta sanoilla "ei millään pahalla, mutta..."

2. Tosiystävä puolustaa sinua myös selän takana. Hän ei laita liikkeelle ikäviä juoruja ja tarvittaessa katkaisee juoruilta siivet.

3. Tosiystävä ei arvostele tai tuomitse aviopuolisoasi, mutta eron tullen haukkuu häntä väsymättä kanssasi, jos on tarvis.

4. Tosiystävä uskaltaa ottaa yhteyttä myös silloin, kun sinulla on tosi vaikeaa ja hän ei välttämättä tiedä mitä sanoisi.

5. Tosiystävä tarjoutuu vaivojaan säästämättä tai laskematta avuksi rippijuhlien valmisteluun, muutossa ja muissa työläissä hankkeissa.

6. Tosiystävän luona voit olla kuin kotonasi: pötköttää sohvalla ja koluta jääkaappia.

7. Tosiystävän kanssa tavattaessa tuntuu, kuin ette olisi olleet hetkeäkään erossa - vaikka olisitte viimeksi nähneet viisi kuukautta tai vuotta sitten.

8. Tosiystävä tietää salaiset outoutesi ja paheesi ja osaa kuittailla niistä hellästi.

9. Tosiystävä tulee katsomaan sinua sairaalaan ja vankilaan, jos joudut sinne.

10. Tosiystävän kanssa ei tarvitse tehdä mitään. Hänen seurassaan saat olla myös tylsä.

11. Tosiystävä ilahtuu kanssasi silloinkin, kun hän ei ole saanut tai saavuttanut samaa.

12. Tosiystävä on se ihminen, jolle haluaa soittaa ja puhua, kun elämässä tapahtuu jotain tosi vaikeaa.

13. Tosiystävä ei kritisoi lapsiasi tai lastenkasvatustasi, vaikka mieli joskus tekisi.

14. Tosiystävä antaa sinulle aidosti anteeksi.

15. Tosiystävää varten ei tarvitse siivota tai meikata. Eikä selitellä siivoamattomuuttaan tai meikkaamattomuuttaan.

16. Tosiystävän kanssa voitte vanhainkodissa muistella tarinoitanne ja sekoittaa, kummalle mikäkin tapahtui.

17. Tosiystävä tietää, mitä oikeasti pelkäät.

18. Tosiystävä kertoo, jos sinulla on salaattia hampaiden välissä tai räkää nenässä.

19. Tosiystävän uskaltaa jättää omaan kotiin, vaikka et itse olisi paikalla. Hän ei lue päiväkirjojasi tai tongi kaappejasi.

20. Tosiystävä ymmärtää, jos aina ei ehdi pitää yhteyttä.

21. Tosiystävälle tapaamisenne ei ole suoritus eikä velvollisuus vaan todellinen ilo.

22. Tosiystävän edessä voi itkeä.

23. Tosiystävä kehtaa kysyä sinulta apua, mutta ei käytä sinua hyväksi.

24. Tosiystävä ei laske senttejä kanssasi ja voi jäädä saamapuolellekin laskematta, menikö tasan.

25. Tosiystävä näkee sinussa jotakin erityistä ja osaa pukea sen sanoiksi.

(https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/25-merkkia-joista-tunnistat-tosiystavan)

 "Kaekki immeiset on pikkusen kummia,
paetsi sinä ja minä
ja sinnäe oot vähä kumma"

(Positiivarit: Hapan nuama on pirun tiploomityö - positiivisuutta savolaesittaen 2)

Runebergin päivä

 

Kansallisrunoilijaamme Johan Ludvig Runebergia muistetaan hänen syntymäpäivänään 5. helmikuuta.

Runeberg oli hyvin huomattava lyyrinen ja eeppinen runoilija. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa sen omissa ja muiden silmissä. Hän loi 1830- ja 1840-luvuilla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin. Hän nousi suurmiehen asemaan ja Runebergin päivää alettiin juhlia jo hänen elinaikanaan.

Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Hänen tunnetuin teoksensa on "Vänrikki Stoolin tarinat", johon kuuluu yhteensä 35 runoa. Runot kertovat vuosien 1808-1809 Suomen sodan sankareista. Fredrik Paciuksen säveltämänä kokoelman avausrunosta "Maamme" (Vårt land) tuli Suomen kansallislaulu. Yksi Vänrikki Stoolin tarinoissa toistuva ja ilmeisesti Runebergille läheinen teema on köyhien ja vähäisten ihmisten vilpitön isänmaanrakkaus ja siitä seuraava onni, joka kompensoi heidän osattomuuttaan.

Jokaisen ystäväpiiriin kuuluu todennäköisesti ainakin yksi henkilö, joka "puhuu kuin Ruuneperi". Sanonta voi tarkoittaa puheen sujuvuutta ja taitavuutta mutta myös esimerkiksi monisanaisuutta ja tauottomuutta.

Ja unohtamatta herkullisinta asiaa... Runebergin päivänä syödään tietenkin runebergintorttuja.

Vänrikki Stoolin tarinat: Maamme

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.

On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret
ne meist' on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht'yömme, kesät kirkkahat,
kaikk', kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.

Täss' auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat.
Kun päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss' Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?

Täss' on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss' iloaan on nauttinut
ja tässä huoltaan huokaillut
se kansa, jolle muinahin
kuormamme pantihin.

Tääll' olo meill' on verraton
ja kaikki suotuisaa:
vaikk' onni mikä tulkohon,
maa, isänmaa se meillä on.
Mi maailmass' on armaampaa
ja mikä kalliimpaa?

Ja tässä, täss' on tämä maa,
sen näkee silmämme;
me kättä voimme ojentaa
ja vettä, rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss' on se,
maa armas isäimme!

Jos loistoon meitä saatettais
vaikk' kultapilvihin,
miss' itkien ei huoattais,
vaan tähtein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
halumme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa,
maa tuhatjärvinen,
miss' elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain' ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.

Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa;
viel' lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran laulus, synnyinmaa,
korkeimman kaiun saa.

Kirjoittanut: Johan Ludvig Runeberg
Julkaistu 1848
Ruotsista suomeksi kääntänyt Paavo Cajander 1889



Mindfulness

  YMPÄRISTÖN TARKKAILEMINEN Kiinnitä huomiota ympäristöösi ja tarkkaile, missä olet. Havainnoi ympäristöäsi neutraalisti. Aseta ikään kuin a...