TYÖPAJATOIMINTA

 

Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmistaa kohti koulutusta ja työtä.

Työpajatoiminnassa vahvistetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten koulutus- ja työelämävalmiuksia. Toiminnan tarkoituksena on ihmisen sosiaalinen vahvistaminen.
Työpajatoiminta perustuu ammattitaitoiseen valmennukseen, yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja tekemällä oppimiseen. Työpajatoiminta on monialaista ja toimii nuorisotyön, työllisyyspalveluiden, koulutuspalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhdyspinnoilla.

Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on nuorten kasvu, itsenäistyminen, osallisuus, yhteisöllisyys ja niihin liittyvä tietojen ja taitojen oppiminen. Työpajatoiminnassa nuori valmentautuu työn ja tekemällä oppimisen menetelmien ja yksilöllisen valmennuksen avulla. Valmennuksen tavoitteena on työ- ja opiskeluvalmiuksien ja elämänhallintataitojen paraneminen.

Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä. Valmennusta toteutetaan työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksena.

Sosiaalinen vahvistaminen on sosiaalisen toimintakyvyn, arjen asioiden hallinnan, opiskelu- ja työelämävalmiuksien sekä elämänhallinnan parantamista. Ihmisten keskeisten elämäntaitojen vahvistamista. Tavoitteena on parantaa yksilön kykyä toimia ja selviytyä sosiaalisissa tilanteissa sekä olla osallinen yhteisössä. Tähän tarvitaan itsetuntemusta, käsitystä omista vahvuuksista ja osaamisesta. Sosiaalinen vahvistaminen edistää ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja selviytyä erilaisista elämäntilanteista, tarvittaessa apua vastaanottaen.

https://www.intory.fi/tyopajatoiminta/mita-on-tyopajatoiminta/

Ystävänpäivä 14.2.

 

Suomessa ystävänpäivä pääsi kalenteriin vuonna 1987.
Antiikin Roomassa juhlittiin helmikuun 14. päivänä Jupiter-jumalan puolisoa Junoa, joka oli avioliiton ja äitiyden suojelija.

Vaikka jokainen ystävyyssuhde on erilainen on kuitenkin 25 merkkiä, jotka osoittavat että kyse on jostakin kaveruussuhdetta syvemmästä ja tärkeämmästä:

1. Tosiystävä ei aloita puhetta sanoilla "ei millään pahalla, mutta..."

2. Tosiystävä puolustaa sinua myös selän takana. Hän ei laita liikkeelle ikäviä juoruja ja tarvittaessa katkaisee juoruilta siivet.

3. Tosiystävä ei arvostele tai tuomitse aviopuolisoasi, mutta eron tullen haukkuu häntä väsymättä kanssasi, jos on tarvis.

4. Tosiystävä uskaltaa ottaa yhteyttä myös silloin, kun sinulla on tosi vaikeaa ja hän ei välttämättä tiedä mitä sanoisi.

5. Tosiystävä tarjoutuu vaivojaan säästämättä tai laskematta avuksi rippijuhlien valmisteluun, muutossa ja muissa työläissä hankkeissa.

6. Tosiystävän luona voit olla kuin kotonasi: pötköttää sohvalla ja koluta jääkaappia.

7. Tosiystävän kanssa tavattaessa tuntuu, kuin ette olisi olleet hetkeäkään erossa - vaikka olisitte viimeksi nähneet viisi kuukautta tai vuotta sitten.

8. Tosiystävä tietää salaiset outoutesi ja paheesi ja osaa kuittailla niistä hellästi.

9. Tosiystävä tulee katsomaan sinua sairaalaan ja vankilaan, jos joudut sinne.

10. Tosiystävän kanssa ei tarvitse tehdä mitään. Hänen seurassaan saat olla myös tylsä.

11. Tosiystävä ilahtuu kanssasi silloinkin, kun hän ei ole saanut tai saavuttanut samaa.

12. Tosiystävä on se ihminen, jolle haluaa soittaa ja puhua, kun elämässä tapahtuu jotain tosi vaikeaa.

13. Tosiystävä ei kritisoi lapsiasi tai lastenkasvatustasi, vaikka mieli joskus tekisi.

14. Tosiystävä antaa sinulle aidosti anteeksi.

15. Tosiystävää varten ei tarvitse siivota tai meikata. Eikä selitellä siivoamattomuuttaan tai meikkaamattomuuttaan.

16. Tosiystävän kanssa voitte vanhainkodissa muistella tarinoitanne ja sekoittaa, kummalle mikäkin tapahtui.

17. Tosiystävä tietää, mitä oikeasti pelkäät.

18. Tosiystävä kertoo, jos sinulla on salaattia hampaiden välissä tai räkää nenässä.

19. Tosiystävän uskaltaa jättää omaan kotiin, vaikka et itse olisi paikalla. Hän ei lue päiväkirjojasi tai tongi kaappejasi.

20. Tosiystävä ymmärtää, jos aina ei ehdi pitää yhteyttä.

21. Tosiystävälle tapaamisenne ei ole suoritus eikä velvollisuus vaan todellinen ilo.

22. Tosiystävän edessä voi itkeä.

23. Tosiystävä kehtaa kysyä sinulta apua, mutta ei käytä sinua hyväksi.

24. Tosiystävä ei laske senttejä kanssasi ja voi jäädä saamapuolellekin laskematta, menikö tasan.

25. Tosiystävä näkee sinussa jotakin erityistä ja osaa pukea sen sanoiksi.

(https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/25-merkkia-joista-tunnistat-tosiystavan)

 "Kaekki immeiset on pikkusen kummia,
paetsi sinä ja minä
ja sinnäe oot vähä kumma"

(Positiivarit: Hapan nuama on pirun tiploomityö - positiivisuutta savolaesittaen 2)

Runebergin päivä

 

Kansallisrunoilijaamme Johan Ludvig Runebergia muistetaan hänen syntymäpäivänään 5. helmikuuta.

Runeberg oli hyvin huomattava lyyrinen ja eeppinen runoilija. Yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa sen omissa ja muiden silmissä. Hän loi 1830- ja 1840-luvuilla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin. Hän nousi suurmiehen asemaan ja Runebergin päivää alettiin juhlia jo hänen elinaikanaan.

Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Hänen tunnetuin teoksensa on "Vänrikki Stoolin tarinat", johon kuuluu yhteensä 35 runoa. Runot kertovat vuosien 1808-1809 Suomen sodan sankareista. Fredrik Paciuksen säveltämänä kokoelman avausrunosta "Maamme" (Vårt land) tuli Suomen kansallislaulu. Yksi Vänrikki Stoolin tarinoissa toistuva ja ilmeisesti Runebergille läheinen teema on köyhien ja vähäisten ihmisten vilpitön isänmaanrakkaus ja siitä seuraava onni, joka kompensoi heidän osattomuuttaan.

Jokaisen ystäväpiiriin kuuluu todennäköisesti ainakin yksi henkilö, joka "puhuu kuin Ruuneperi". Sanonta voi tarkoittaa puheen sujuvuutta ja taitavuutta mutta myös esimerkiksi monisanaisuutta ja tauottomuutta.

Ja unohtamatta herkullisinta asiaa... Runebergin päivänä syödään tietenkin runebergintorttuja.

Vänrikki Stoolin tarinat: Maamme

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.

On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret
ne meist' on kultaiset.

Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht'yömme, kesät kirkkahat,
kaikk', kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.

Täss' auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat.
Kun päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss' Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.

Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?

Täss' on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss' iloaan on nauttinut
ja tässä huoltaan huokaillut
se kansa, jolle muinahin
kuormamme pantihin.

Tääll' olo meill' on verraton
ja kaikki suotuisaa:
vaikk' onni mikä tulkohon,
maa, isänmaa se meillä on.
Mi maailmass' on armaampaa
ja mikä kalliimpaa?

Ja tässä, täss' on tämä maa,
sen näkee silmämme;
me kättä voimme ojentaa
ja vettä, rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss' on se,
maa armas isäimme!

Jos loistoon meitä saatettais
vaikk' kultapilvihin,
miss' itkien ei huoattais,
vaan tähtein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
halumme kuitenkin.

Totuuden, runon kotimaa,
maa tuhatjärvinen,
miss' elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain' ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.

Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa;
viel' lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran laulus, synnyinmaa,
korkeimman kaiun saa.

Kirjoittanut: Johan Ludvig Runeberg
Julkaistu 1848
Ruotsista suomeksi kääntänyt Paavo Cajander 1889



Kota-toiminta myös arjen yksinäisyyden tukea

 

Aloitin kesäkuussa 2023 työt ESR:n rahoittamassa Toimarin Kota-hankkeessa, joka on asiakkaan arjessa tapahtuvaa psykososiaalisen tuen toimintaa 18-65-vuotiaille Savonlinnalaisille. Toiminta alkoi mukavasti ja asiakkaita alkoi tulla niin sotepuolelta työntekijöiden suosittelemana kuin ihan itse yhteyttä ottaen.
Kota-toiminnassa on kolme työntekijää, joista yksi toimii vastaavana. Asiakkaiden arjen haasteet liittyvät usein mielenterveyden, fyysisen terveyden sekä päihteiden käytön aiheuttamiin koko elämänhallintaan vaikuttaviin pulmiin.

"Olen yksinäinen.
Tai on minulla kaksi kaveria.
Herra kärpänen ja herra hämähäkki.
Toisen lempipaikka on keittiön ikkunassa
toisen parvekkeen ikkunalaudan nurkassa.
Oli minulla kolmaskin kaveri
mutta hän muutti naapurin rouvan mukana
eikä enää palaa näille kulmille"
(Tuntematon)

Isona asiana tulee usein esille yksinäisyys, ei ole ketään, kenen kanssa lähteä mihinkään, kuka tulisi käymään tai voisi kuulua johonkin. Työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa usein arjen hallinnan haasteita, jolloin elämänrytmi saattaa muuttua. Aikaisempi ystäväpiiri, jota ehkä joskus on ollut, kapenee ja ulkopuolisuus kaikesta lisääntyy. Oma koti muuttuu ainoaksi turvapaikaksi, jossa on edes vähän hyvä olla. Oman oven aukaiseminen toiselle voi olla todella vaikeaa. Kota-toiminnassa olen kokenut hyvänä sen, että en ole viranomaistaho, vaan kolmannen sektorin toimija. Menen asiakkaan luokse "kutsuvieraana" työntekijänä, joka ei arvostele elämäntapaa, siisteyttä ym. Käynneillä pyrin löytämään arjesta niitä pieniä kantavia voimia, hetkiä, joissa on toivoa. Ratkaisukeskeinen ja voimavaraistava ajattelu ovat lähellä sydäntäni. Ajattelen joka käynnillä, että löydä se hyvä, joka toimii ja muuta vain pienin askelin sitä, mikä on tarpeen. Yhdessä siivoamisen, ruoan laittamisen, vaikka Kelan hakemusten täyttämisen lomassa käydyt keskustelut rakentavat sitä yhteyttä, siltaa ulos omasta kodista ja omien voimavarojen takaisin löytämisestä, joka on usein kadonnut.

Työskentelyssä tärkeää on, että asiakas asettaa aina itse omat tavoitteet, jonka vuoksi hän tarvitsee työntekijän. Tavoitteen on siis tärkeä olla hyvin pieni ja selkeä, jotta työskentely ei lisää toivottomuutta. Yhteyden löytymistä turvallisesti kodin ulkopuolelle olen saanut olla tukemassa käynneillä esim. Savolaisissa selviytyjissä, Klubitalolla, Toimintakeskuksella, kaupassa, kuntosalilla, Uusyrityskeskuksessa. Kota-toiminnassa on aloitettu myös omaa ryhmätoimintaa, jotta tutun työntekijän ohjaamana kynnys lähteä johonkin ei olisi liian korkea. Mielestäni aina tärkeintä on mahdollisuuksien mukaan ohjata asiakasta jo olemassa olevien palveluiden ja toimintojen piiriin, jotta asiakas ei tule riippuvaiseksi työntekijästä ja suhde säilyy ammatillisena.

Työntekijöiden jaksaminen työssä, jossa jokaisella käynnillä asiakkaiden asiat kuormittavat on tärkeää. Hyvä, toimiva tiimi, jossa on arvostava, keskusteleva, toisia kunnioittava työskentelytapa on tässä olennaisin asia. Kota-toiminnassa on ollut ihan huippu tiimi työskennellä ja se on tuonut voimaa vaikeissakin tilanteissa selviämiseen. Työnohjaus on mielestäni tärkeää, jotta työntekijän omat voimavarat ja ammatillisuus säilyvät. Asiakkailta voi tulla monenlaisia pyyntöjä "pelasta, auta, ratkaise" ja tällöin voi löytää itsensä tosi raskaasta roolista. Pysähtyminen asioiden äärelle keskustelemaan sekä erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla jaksamisen tukeminen auttavat "arjen jakajaa" jaksamaan. Jaksamista kaikille ihanille työkavereille ja asiakkailleni. Kiitos yhteisistä hetkistä, joita sain kanssanne vähän aikaa jakaa.

Terveisin: Jonna

Toimari - hyvä kiertää...

 

Toimari vastaanottaa kierrätykseen:

SER - SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMUN

Sähkölaitteet vastaanotetaan maksutta SER-vastaanottopisteessä Pohjolankatu 6.

Otamme vastaan kaikki sähköllä, paristoilla tai akuilla toimivat sähkölaitteet ja niihin liittyvät tuotteet. Lamput, valaisimet, leivänpaahtimet, televisiot, puhelimet, jääkaappipakastimet jne.

Tuothan kierrätettävät laitteet (kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet, pöytäkoneet yms.) aukioloaikana myymälän kassalle.

HUONEKALUT

Otamme vastaan käyttökelpoisia ja ehjiä huonekaluja. Myös lastulevyisiä huonekaluja otamme vastaan koottuina ja ehjinä.
Käyttö- ja korjauskelvottomista huonekaluista perimme kierrätysmaksun.

KODIN IRTAIMISTON

Otamme vastaan kaiken ehjän ja puhtaan kodin irtaimen, kuten mm. astiat, koriste-esineet, seinälautaset, taulut, muistoesineet, kirjat jne.

VAATTEET JA ASUSTEET

Arvioidessa vaatteeiden, kenkien, liinavaatteiden ja tekstiilien sopivuutta kierrätykseen ajattele, että käyttäisitkö niitä itse.
Rikkinäiset, likaiset ja korjauskelvottomat vaatteet ja kengät eivät sovellu kierrätykseen, vaan ovat sekajätettä.

Minna - Pirtti-toiminnan vastaava ohjaaja

 

Nimi:
Hämäläinen Minna

Työnkuva:
Pirtti-toiminta on tuettua asumista heille, joilla asunnon saanti on vaikeutunut. Välivuokraamme asiakkaillemme Savonlinnan Vuokratalot Oy:n asuntoja ja tuemme asiakkaitamme löytämään asumisentaitonsa ja lisäämään asumisen valmiuksiaan tavoitteena itsenäinen asuminen. Teemme jalkautuvaa asiakastyötä kolmen hengen tiiminä, tosin vastaavana ohjaajana vastuullani on myös toiminnan ns. hallinnolliset työt.

Koulutus, joka tähän ammattiin vaaditaan:
Sosiaalialan koulutus työkokemuksella.

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä:
Heinäkuusta 2023

Työssäni parasta on...
Asukkaiden vierellä kuljetulla matkalla nähdä heidän siipiensä alkavan kantamaan.

Toteemieläimeni:
Tunturipöllö

Paras luonteenpiirteeni:
Kokonaisuuksien hahmottaminen

Mitä viimeksi kierrätit:
Ostin maljakon kirpparilta, annoin olkalaukun ystävälle ja kotona olen tehnyt jatkuvaa paruslajittelua / -kierrätystä kotitalousjätteille.

Mottoni:
Asioilla on tapana järjestyä.

Nuutinpäivä

 

Uusi vuosi arkisin aherruksin on alkanut, sekä Joulunvietto on jo takana päin. Vai onko?

Joulun ajan päättymisestä voidaan olla kahta mieltä.

Toisilla joulun aika loppuu loppiaiseen.
Loppiainen on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on yleinen vapaapäivä Suomessa.

Toisilla taas joulun aika loppuu Nuutinpäivään.
Sananlasku "Hyvä Tuiomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" on useimmille tuttu. Vanhojen lakien mukaan joulurauha kesti 20 päivää ja päättyi siten 13. tammikuuta.

Perinteisesti joulukuusi ja joulukoristeet korjataan Suomessa pois Nuutinpäivänä, vaikka nykyisin moni tekee sen jo aiemmin. Myös nuuttipukki kuuluu tiiviisti Nuutinpäivään, vaikka moni ei nykyään tiedä, mistä perinteestä on kyse.

Parhaiten Nuutinpäivän perinne on säilynyt Lounais-Suomessa, jossa lapset saattavat kiertää nuuttipukkeinä talosta taloon esiintymässä palkkiota vastaan.

Tapa muistuttaa pääsiäisen virpomista. Ensin soitetaan ovikelloa ja kysytään, saako nuuttipukki tulla sisään. Sitten lauletaan tai esitetään loru, ja yleensä esityksestä saa palkan.

TYÖPAJATOIMINTA

  Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmistaa kohti koulutusta ja työtä. Työp...