Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikko

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietetään 1.-7.12.2022.

Teemaviikon aiheena ovat asenteet vammaisuutta kohtaan.

Invalidiliitto edistää "Sopivaa työtä kaikille" -ajattelutapaa, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä. Vaikka ihmisellä olisi jokin haaste - sairaus, vamma tai muu este - jokaisella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät.

Tutkimusten mukaan vajaakuntoisten ihmisten työllistymisaste on alhaisempi kuin muun väestön.

Suomessa on n. 30 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin. Vain n. 500-600 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä.

Valtaosa palkkatyöntekijöistä on työllistynyt tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen avulla. Kehitysvammaisista henkilöistä nykyistä huomattavasti suurempi määrä voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus. Suomessa on tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on sekä koulutus että halua työntekoon. On arvioitu, että 3000 henkilöä voisi työllistyä työsuhteiseen palkkatyöhön.

Fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymisen helpottamiseksi työpaikan esteettömyys on tärkeää.

Esteetön työympäristö on kaikkien etu. Työolosuhteiden järjestelyt eivät tue pelkästään vammaisten henkilöiden työllisyyttä. Järjestelyillä saadaan monia fyysisiä esteitä poistettua ja työtehtävien uudella organisoinnilla voidaan työuria pidentää merkittävästi.

ERILAISUUS ON TYÖYHTEISÖN RIKKAUS JA VOIMAVARA!

Meillä Toimintakeskuksella työskentelee mm. tavaran vastaanotossa ja kiinteistöhuollon tehtävissä n. 10 vajaakuntoista/kehitysvammaista henkilöä vuosittain.

Tässä muutamia heidän ajatuksiaan työstä Toimintakeskuksella:

"Olen tykännyt olla Toimarilla, täällä on mielekästä tekemistä."

"Olen tykännyt olla Toimarilla ja viihtynyt tosi hyvin, saa tehdä oman alan hommia."

"Työtehtävät ovat olleet kivoja, olen sopeutunut hyvin työyhteisöön."

"Toimarilla on kiva olla ja sosiaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt."

"Siivous ja lajittelu ovat mukavia työtehtäviä. Ryhmätoiminta ja ohjaajat ovat myös mukavia. Tykkään olla täällä töissä."

JOKAINEN JA JOKAISEN TYÖ ON TÄRKEÄÄ!


 



Mielenterveysviikko

 

Viikolla 47 (21.-27.11.2022) vietetään mielenterveysviikkoa.
Viikon teemalauseena on "Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat".
Nostan tekstissä esiin toimiviksi todettuja konkreettisia keinoja mielen hyvinvoinnin edistämiseen, jotka toimivat tässä ja nyt. Teksti perustuu löyhästi Mieli ry:n mielenterveyden käteen.

1. Nuku riittävästi
Unen tarve on yksilöllinen, mutta täysi-ikäisen unentarve on 7-9 tuntia. Hyvää unta varten on hyvä valmistautua ja rauhoittaa ilta. Suoratoistopalveluiden aikakaudella kannattaa pohtia, onko tarpeen katsoa vielä yksi jakso suosikkisarjaa vai voisiko katsomisen jättää seuraavaan päivään. On suositeltavaa pitää heräämisaika säännöllisenä ja tarpeen mukaan mennä nukkumaan aiemmin. Myös iltapalan syöminen hyvissä ajoin säännöllisesti tukee vuorokausirytmin ylläpitoa.

2. Syö säännöllisesti ja nauti ruoasta
Syömällä säännöllisesti verensokeripitoisuus pysyy tasaisena ja tarve mässäilyyn ja naposteluun vähenee. On suositeltavaa syödä esim. aamupala, lounas, päivällinen ja 1-2 välipalaa. Lisäämällä ruokavalioosi kasviksia ja täysjyväviljavalmisteita annosten kalorimäärä pienenee huomaamatta ja saadun kuidun määrä kasvaa, mikäli pidät annoskoon ennallaan. Itse suosin riisin, perunan tai makaronin kaverina kukkakaali-parsa-porkkana pakastesekoitusta höyrystettynä tai keitettynä. Syödessäsi muista pysähtyä nauttimaan ruoasta.

3. Kokeile liikkumista
Liikkumisen suosituksen mukaan viikossa tulisi liikkua reippaasti 2 tuntia 30 minuuttia esim. uiden, reippaasti kävellen, sauvakävellen, tanssien tai vaikka retkeillen. Juosten, pyöräillen, hiihtäen tai muuten itseään rasittamalla riittää viikossa 1 tunti 15 minuuttia. Liikunnalla on monia terveysvaikutuksia. Välittöminä vaikutuksina keskittyminen parantuu ja keho rentoutuu, joten saat paremmin unta ja unen laatu on parempaa. Säännöllisesti liikkumalla mieliala kohenee ja stressi sekä ahdistus voivat lievittyä. On hyvä pohtia millaisesta liikunnasta juuri sinä nautit, koska mielekäs liikunta on helpompi ottaa rutiiniksi. Kokeile vaikka aluksi nauttia ulkoilmasta kävellen yksin tai pyydä mukaan kaveri, jolloin kynnys ulos lähtemiseen voi olla pienempi.

4. Tapaa ihmisiä
Ihmissuhteilla on suuri merkitys hyvinvointiin. Käy ystäväsi tai perheenjäsenesi kanssa esim. kahvilla tai lenkillä. Kuulluksi tuleminen vahvistaa mielenterveyttä ja kuunteleminen vahvistaa ihmissuhteitamme. Vuorovaikutuksen myötä ihminen rentoutuu ja mielihyvähormonien eritys vahvistuu. Vastavuoroisen vuorovaikutuksen myötä vuorovaikutustaidotkin kehittyvät.

5. Tee jotain mielekästä
Vapaa-aika menee monella herkästi televisiota tuijottaessa ja arjesta palautuessa. Mieti mitkä asiat tuovat sinulle iloa ja käytä vapaa-aikaasi niihin tai kokeile uutta harrastusta. Harrastuksien kautta voi myös tutustua uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin. 2000-luvulla on herätty luonnon hyvinvointivaikutuksiin, joa 5 minuuttia luonnossa vähentää stressihormonin määrää ja 20 minuuttia kohentaa mielialaa. Jos luontoon meneminen ei tunnu luontevalta ilman syytä, kokeile vaikka geokätköilyä. Voit tuoda myös luonnon luoksesi hankkimalla esim. viherkasveja. Viherkasvit puhdistavat huoneilmaa ja säännöllinen kasvienhoito vahvistaa arjen rytmiä.

Savonlinnassa apua voi pyyttää mm:

Savonlinnan Kriisikeskus
p. 044 027 3700
sähköposti: kriisikeskus@slnkriisikeskus.fi
Ajanvaraus puhelimitse ma-pe klo 10-16.

Jos emme pysty vastaamaan, niin jätä viesti. Soitamme sinulle takaisin heti kun voimme.

Vastaanotto ma-pe klo 10-17.
(tarvittaessa ajoissa on joustoa) la-su ja juhlapyhät suljettu.

Osoite: Olavinkatu 40 A, 57130 Savonlinna

Mielenterveyden ja riippuvuuksien avohoito
p. 044 417 3751 (klo 8-16)
Päivystysaika: ma-pe klo 8:30 -10:30

Osoite: Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna

Lähteet ja lisää tietoa aiheesta:

Mieli ry - Mielenterveyden käsi
https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/mielenterveyden-kasi-juliste/

Mieli ry - 5 syytä, miksi kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen ovat meille hyväksi
https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ymparisto-vaikuttaa-mieleen/luonto-elvyttaa-rauhoittaa-ja-lievittaa-stressia/

THL - Ohjeita hyvään uneen
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni/ohjeita-hyvaan-uneen

Ruokavirasto - Ravitsemus ja ruokasuositukset - Aikuiset
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus-ja-ruokasuositukset/aikuiset/

UKK-instituutti - Aikuisten liikkumisen suositus
https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/

Jaana Larikka

 

Nimi
Jaana Larikka

Työnkuva
Pirtti-toiminnan ohjaaja, tuettua asumista päihde- ja moniongelmaisille, mielenterveyskuntoutujille sekä vapautuville vangeille.

Koulutus, joka tähän ammattiin vaaditaan
Vähintään sosiaali- ja/tai terveysalan tutkinto eikä työkokemus ja lisäkoulutus ole pahitteeksi.

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä
N. puolitoista vuotta.

Työssäni parasta on…
Asiakkaat

Toteemieläimeni
Pöllö

Paras luonteenpiirteeni
Toiveikkuus - uskon että kaikilla on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen.

Mitä viimeksi kierrätit
Taisinpa rytätä käytetyn folion metallinkeräykseen.

Mottoni
”Kaikkea muuta, kunhan ei nukkuvaa, puolikuollutta elämää” (Minna Canth)

Ehkäisevän päihdetyön viikko

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään viikolla 45 (7. - 13.11.2022)

Viikon teemaksi on valittu lääkkeiden väärinkäyttö

Lääkkeiden väärinkäyttö
Lääkkeiden väärinkäytöllä viitataan mm. unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden sekä vahvojen kipulääkkeiden ei-lääkinnälliseen käyttöön, mikä tarkoittaa reseptilääkkeiden käyttöä ilman lääkärin määräystä, suurempina annoksina tai eri tarkoituksiin kuin on määrätty.

Lääkkeiden väärinkäytön yleisyys
Vuonna 2018 seitsemän prosenttia 15-69-vuotiaista suomalaisista raportoi käyttäneensä lääkkeitä väärin joskus elämänsä aikana. Lääkkeiden väärinkäyttö yleistyi koko 1990-luvun, mutta 2000-luvulla trendi näyttäisi tasaantuneen. Käytön yleisyydessä on kuitenkin huomattavia ikäryhmittäisiä eroja ja käyttö on itse asiassa lisääntynyt 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä koko 2000-luvun ajan.

Väärinkäytetyt lääkkeet
Lääkkeitä väärin käyttäneistä yli puolet raportoi käyttäneensä väärin joko rauhoittavia lääkkeitä tai unilääkkeitä (esim. bentsodiatsepiineja) tai vahvoja, ainoastaan reseptillä saatavia kipulääkkeitä (opioideja). Väestötasolla näiden lääkkeiden väärinkäyttö on kuitenkin melko harvinaista: vuonna 2018 yksi prosentti suomalaisista raportoi bentsodiatsepiinien väärinkäytöstä ja samoin yksi prosentti raportoi opioidien väärinkäytöstä viimeisen vuoden aikana.

Lääkkeiden väärinkäyttöön yhteydessä olevat sosiodemografiset tekijät
Vuosien 2002-2010 aineistoja tarkasteltaessa havaittiin, että naisten osuus lääkkeitä väärin käyttäneissä oli miehiä suurempi. Sittemmin suhde on kääntynyt toisin päin, sillä vuodesta 2014 lähetien lääkkeitä väärin käyttäneissä on ollut miehiä jonkin verran naisia enemmän.
Lääkkeiden väärinkäyttö on yhteydessä ikään ja koulutukseen siten, että väärinkäyttö on todennäköisempää nuoremmissa ikäryhmissä sekä vähemmän koulutetuilla.

Lääkkeiden käyttötarkoitus
Lääkkeiden väärinkäytöllä on useita eri tarkoituksia, myös samalla henkilöllä voi olla useita eri syitä lääkkeiden väärinkäyttöön. Yleisimpiä ovat viihde-/päihdekäyttöön liittyvien syiden (mm. päihtymyksen tavoittelu, kokeilunhalu) lisäksi itselääkinnälliset syyt (mm. kivun tai unettomuuden omaehtoinen hoitaminen sekä olon parantaminen arjen kestämiseksi).

Vuoden 2014 aineistosta tarkasteltiin erikseen lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineita ja niitä, jotka olivat käyttäneet lääkkeitä väärin muista syistä. Matala koulutus ja huumeiden käyttö olivat yhteydessä lääkkeiden väärinkäyttöön näissä molemmissa ryhmissä. Lääkkeiden päihdekäyttö oli lisäksi yhteydessä nuoreen ikään sekä tupakointiin. Lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineet olivat käyttäneet useimmiten rauhoittavia tai unilääkkeitä, kun taas opioidien käyttö oli yleisempää muista syistä lääkkeitä väärinkäyttäneillä. Kokeilunhalu ja sosiaalisen vuorovaikutuksen helpottaminen korostuivat muina väärinkäytön syinä lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineilla, kun taas muista syistä lääkkeitä väärin käyttäneillä kivun tai muun vaivan omaehtoinen hoito oli yleinen motivaatio lääkkeiden väärinkäytölle.

Lääkkeiden hankintatavat
Väärinkäytetyt lääkkeet hankitaan useimmiten sosiaalisten verkostojen kautta, kuten puolisolta, ystävältä tai muulta läheiseltä. Lisäksi niitä hankitaan omalla reseptillä apteekista, eli omia lääkkeitä käytetään myös ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lainvastaiset keinot (esim. katukaupasta ostaminen tai reseptien väärentäminen) puolestaan ovat melko harvinaisia hankintatapoja.

Vuosien 2006-2014 aineistojen mukaan kuusi prosenttia niistä, joilla oli resepti väärinkäyttöpotentiaalia omaavasta lääkkeestä (mm. unilääke, rauhoittava lääke tai opioidikipulääke) raportoivat myös lääkkeiden väärinkäytöstä. Lääkkeiden väärinkäytön todennäköisyys kuitenkin kasvoi, mikäli henkilöillä reseptejä ko. lääkkeisiin oli enemmän kuin yksi.

Huumeiden käyttö on yleistynyt lääkkeitä väärin käyttäneillä
Lääkkeiden väärinkäytöstä raportoineiden huumeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin vuosien 2002, 2006, 2010 ja 2014 huumekyselyiden pohjalta. Vuonna 2002 noin viidesosa (21%) lääkkeitä väärin käyttäneistä raportoi käyttäneensä huumeita viimeisen vuoden aikana. Sittemmin huumeiden käyttö on yleistynyt huomattavasti, sillä vuonna 2014 vastaava osuus oli jo 70%. Yleisimmin käytetty huume oli kannabis, 92% lääkkeitä väärin käyttäneistä raportoi sen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi n. 70% oli käyttänyt jotain muuta huumetta, useimmiten jotain stimulanttia, esim. ekstaasia (41%) tai amfetamiinia (39%).

Huumeiden käyttö on vastaavana aikana yleistynyt myös siinä suomalaisessa väestössä, joka ei ole raportoinut lääkkeiden väärinkäytöstä, mutta vähemmässä määrin: 2,5 prosentista (2002) 5,4 prosentiin (2014). Heilläkin yleisimmin käytetty huume oli kannabis, 94% raportoi sen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Muita huumeita käyttäneiden osuus oli verrattain pieni: vain 20% raportoi jonkin muun huumeen kuin kannabiksen käytöstä.

Yllä kuvatut trendit huumeiden käytöstä lääkkeitä väärin käyttäneillä ja muussa suomalaisessa väestössä päivitettiin vuoden 2018 huumekyselyiden tiedoilla. Vuoden 2014 jälkeen huumeiden käyttö lääkkeitä väärin käyttäneillä ei enää juuri ole yleistynyt, mutta näyttäisi kuitenkin asettuneen varsin korkealle tasolle.

Huumeiden käytön yleistyminen lääkkeiden väärinkäyttäjillä voi viitata sekakäytön yleistymiseen, mikä puolestaan voi johtaa vakaviin terveydellisiin tai muihin haittoihin.

Lääkkeiden väärinkäytön yhteys terveysongelmiin
Lääkkeiden väärinkäytön todettiin olevan yhteydessä koettuihin terveysongelmiin, kun aihetta tutkittiin vuosien 2014 ja 2018 huumekyselyiden aineistoilla. Kysymystä tarkasteltiin myös sosiaalisen aseman näkökulmasta ennakko-oletuksena se, että lääkkeiden väärinkäytön ja terveysongelmien välillä olisi yhteys niillä, jotka ovat sosiaalisesti heikommassa asemassa.

Tutkimus kuitenkin paljasti, että lääkkeiden väärinkäyttö oli yhteydessä terveysongelmiin myös korkeasti koulutetuilla ja työssäkäyvillä. Erot terveyden lukutaidossa voivat osaltaan selittää löydöstä, mutta tulokset kuitenkin viittaavat myös siihen, että lääkkeiden väärinkäyttöön liittyviä terveysongelmia esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto

Lääkkeiden väärinkäyttöjien tapaturmainen kuolleisuusriski on suuri. Riski kasvaa merkittävästi, jos taustalla on sekakäyttöä tai opioidien käyttöä. Jos tila on luisinut hallitsemattomaksi, voivat omat keinot irrottautua kierteestä olla vähissä. Asiantuntija-apua näihin ongelmiin saa muun muassa nuorisoasemilta, A-klinikoilta ja muutamilta päihdehuollon erikoispoliklinikoilta, kuten HYKS päihdepsykiatrian poliklinikalta. Oman asuinpaikkakunnan terveyskeskus auttaa myös. Internetin kautta voi kysyä apua esimerkiksi Päihdelinkin neuvontapalvelusta.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston viikon tapahtumakalenteri:
https://www.ept-verkosto.fi/ept-viikon-tapahtumakalenteri-2022/

Sekä meilenkiintoisia blogeja luettavaksi:
https://www.ept-verkosto.fi/blogi/

Savonlinnassa apua voi pyytää mm.

Savonlinnan Kriisikeskus p. 044 027 3700, sähköposti kriisikeskus(at)slnkriisikeskus.fi

Ajanvaraus puhelimitse ma-pe klo 10-16. Jos emme pysty vastaamaan, niin jätä viestiä. Soitamme sinulle takaisin heti kun voimme.

Vastaanotto ma-pe klo 10-17 (tarvittaessa ajoissa on joustoa) la-su ja juhlapyhät suljettu.

Osoite: Olavinkatu 40 A, 57130 Savonlinna

A-klinikka p. 015 527 2000

ma-pe klo 8:30-10:30

Osoite: Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna


TYÖHYVINVOINTI vai työpahoinvointi

 

"Työhyvinvointi on: kokonaisuus joka muodostuu ammattitaitoisten työntekijöiden tekemästä turvallisesta, terveellisestä ja tuottavasta työstä hyvin johdetussa organisaatiossa; jossa työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi, palkitsevaksi ja elämänhallintaa tukevaksi."

Näin Wikipedia määrittää työhyvinvoinnin ja se onkin oikein hyvin kiteytetty!
Juuri siten ihanteellisen työyhteisön pitäisi toimia.
Työyhteisö koostuu erilaisista ihmisistä erilaisilla elämäntilanteillaan ja työhistorioillaan. Hyvinvoiva ja joustava työyhteisö kykenee käsittelemään, hyväksymään ja hyödyntämään jokaisessa jäsenessään olevan potentiaalin ja luo psykologisesti turvallisen ilmapiirin, jossa on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Ilmiöstä seuraa paljon hyvää: uudistuvampia, tehokkaampia ja oppivampia organisaatioita.

Tällaisen ihanteellisen ilmapiirin luomiseen tarvitaan sosiaalista rohkeutta.
"Sosiaalinen rohkeus tarkoittaa tekoja, jotka hyödyttävät työkavereita tai koko työpaikkaa. Välillä tarvitaan suurtakin rohkeutta. Rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin", sanoo Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

 Sosiaalisesti rohkean tavoitteena on edistää yhteistä hyvää. Hän toimii omasta aloitteestaan ja vapaaehtoisesti. Rohkeuteen sisältyy jonkinlainen riskinotto. Riskinä voi olla vaikkapa se, että oma maine kärsii ja hän leimautuu työpaikallaan hankalaksi. "Kaikissa työkulttuureissa ei välttämättä sulateta, että työntekijä ottaa puheeksi jonkin epäkohdan. Siksi rohkeuteen voi liittyä pelkoa", Jari Hakanen sanoo.

Kun esimerkiksi huomaa työkaverin tulevan toistuvasti sivuutetuksi työyhteisössä, asiaan voi olla vaikea puuttua. Varsinkin, jos ikävästi käyttäytyvä on esihenkilö. Sosiaalisesti rohkea tukee kollegaansa, vaikkaa saattaa itsekin joutua silmätikuksi.

Sosiaalinen rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin. Kun ihminen toimii työssään rokeasti, työn imu lisääntyy. Toisaalta työn imua kokevat ihmiset toimivat muita todennäköisemmin rohkeasti, kun se on tarpeen.

Miten muuten työhyvinvointia sitten voisi lisätä, ihan kaikki, myös ne 'ei niin rohkeat'?

10 + 1 vinkkiä oman työhyvinvoinnin parantamiseen

1. Lopeta multitaskaaminen
2. Suunnittele ja priorisoi työtehtäväsi
3. Kalenteroi työpäiväsi
4. Keskity yhteen asiaan kerrallaan
5. Tauota työpäiväsi
6. Erota työ ja vapaa-aika ja harrasta jotakin
7. Tunnista omat rajasi
8. Tee vain riittävän hyvin
9. Ole kannustava työkaveri
10. Puhu työstäsi ja työn haasteista muiden kanssa

+ 1 Jos tunnet kuormitusta, puhu ajoissa esimiehen ja työterveyden kanssa.

Ja jokainen voi jatkaa listaa mielessään ja vaikka poimia työpaikan kahvihuoneen ilmoitustaululle ne juuri omaan työyhteisöön sopivat kaikkein toimivammaksi todetut käytänteet 😉

Mitkä ovat mielestäsi työhyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä?

Hyvä työilmapiiri 52%
Motivoiva työ 37%
Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja toimenkuvaan 29%
Turvattu työpaikka 24%
Joustavuus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa 22%
Alaisiinsa luottava esimies 21%
Mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksi 20%
Viihtyisä ja toimiva työympäristö 16%
Yhdessä tekemisen henki 16%
Hyvät työtoverit 15%
Välittävä esimies 14%
Itsensä kehittämisen mahdollisuudet 13%
Hyvä palkka 12%

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Made by Finland -kampanjatutkimukseen.

Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja siihen vastasi 2 219 iältään 18-79 -vuotiasta suomalaista. Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Made by Finland -kampanja juhlistaa suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Mukana on yli 80 yritystä ja organisaatiota. 

Lisätietoa aiheesta:

https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/mieli-strategia-ja-tyon-arki

https://duunitori.fi/tyoelama/tyohyvinvointi-koko-yhteison-asia

https://mielenterveyspooli.fi/materiaalipankki/tyohyvinvoinnin-ensiapupaketti/

https://stm.fi/tyohyvinvointi

(Lähteet: Työterveyslaitos: Marja Sarkkinen, työnohjaus Kaisa Kutilainen)

Jouko Immonen

Nimi
Jouko Immonen

Työnkuva
Olen ohjaaja Pirtti-toiminnassa. Työkenttääni on haasteellisesti asutettavien ihmisten kanssa toimiminen, ja heidän elämässään eteenpäin vieminen, rinnalla kulkien ja elämässä auttaminen.

Koulutus, joka tähän ammattiin vaaditaan
Olen käynyt mielenterveys- ja päihdepuolen erikoisammattitutkinnon. Työ opettaa tekijäänsä koko ajan, ja pitää hyödyntää koko tiimin osaaminen.

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä
Olen työskennellyt Pirtti-toiminnassa 15 vuotta.

Työssäni parasta on…
Ihmisten kanssa yhdessä toimiminen ja hyvä työympäristö/verkosto. Pyrin auttamaan kaikkia ihmisiä parhaani mukaan, vaikka kaikkia heitä ei voi asuttaa Pirteille.

Toteemieläimeni
Panda

Paras luonteenpiirteeni
Rauhallisuus

Mitä viimeksi kierrätit
Sohvan

Mottoni
Elä hetkessä, ja auta ihmisiä retkessä.

Asunnottomien yö

Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista.
Asunnottomien yön toimijat esittävät ratkaisuja, jotka voivat edesauttaa hallituksen suunnitelmia asunnottomuuden puolittamisesta vuoteen 2023 mennessä sekä poistaa asunnottomuus mahdollisesti vuoteen 2025 mennessä.
Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset ja asunnottomuutta kokevista yli 75 prosenttia on miehiä.

ARAN:n selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden laskun jälkeen liki sadalla henkilöllä viime vuonna.
Alle 25-vuotias ei ole enää harvinaisuus.
Tutkimuksissa on todettu, että lapsuuden olosuhteet ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle. Tutkimuksissa on niinikään todettu, että osalla peruskoulun läpäisseissä on puutteita kirjoitus- ja lukutaidossa.
Helposti saatavan tuen merkitys korostuu erityisesti itsenäistyvien nuorten kohdalla, kun pyritään ennaltaehkäisemään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta.

Itsenäistyville nuorille pitää löytyä tukea helposti ja ilman epäinhimillisiä jonoja, jotta voidaan taata jokaiselle nuorelle mahdollisuus oman kodin löytämiseen ja kestävään itsenäistymiseen. Itsenäistyvillä nuorilla on oikeus apuun paitsi asumisessa myös opiskeluun, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyvissä asioissa. 

Asunnottomuutta esiintyy vanhemmillakin ihmisillä. Noin 30-vuotiaat ihmiset ovat juoneet itsensä kaduille ja erilaisiin hoitolaitoksiin, joista paluu itsenäiseen asumiseen on monen kohdalla haasteellista, kun ei saa asuntoa kun luottotiedot ovat menneet ja edellisessä asumisessa on ollut runsaasti häiriöitä. Silloin on tarve tukimuotoisista asumisyksiköistä, joista on mahdollisuus onnistumisien kautta päästä omaan asuntoon.

SAVONLINNAN TILANNE

Savonlinnassa on asunnottomien yötä järjestetty vuodesta 2017 alkaen.
Pitopaikkana on ollut useita eri paikkoja, mutta nyt jo useamman kerran paikkana on ollut Sokoksen kaupungin puoleinen jalkakäytävä ja siinä oleva risteysalue.
Savonlinnassa päävastuun kantaa Savonlinnan Toimintakeskus ry:n alaisuudessa toimiva Pirtti-toiminta yhdessä evankelis-luterilaisen seurakunnan, Viadian, Savolaiset Selviytyjät ry:n, helluntaiseurakunnan sekä Romaaniyhdistyksen kanssa.
Savonlinnassa on asunnottomia noin 15-20 henkilöä, joukossa on paljon nuoria ja osa on sellaisia jotka eivät saa tai edes halua omaa asuntoa vaan punkkaavat kavereiden luona.

Asunnottomien yötä vietetään 17.10.2022 klo 13:00 - 19:00 Sokoksen nurkilla TERVETULOA.

Pirtti-toiminta Jouko Immonen

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikko

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietetään 1.-7.12.2022. Teemaviikon aiheena ovat asenteet vammaisuutta kohtaan. Invalidiliitto...