Muisti

 

Muisti on meille tärkeä työväline ja sitä tarvitaan kaiken aikaa. Arkikielessä muistilla tarkoitetaan pitkäkestoista muistia - varastoa, jonne tallennetaan kaikki tärkeä tieto, kuten kertotaulu, läheisten syntymäpäivät ja ostoslistat. Muistia voi ja pitää harjoittaa tekemällä erilaisia aivojumppia.

Aivojumpalla on lukuisia terveyshyötyjä muistisairauksien ehkäisyjen lisäksi. Aivojumppa pitää aivot vireämpinä, eliminoi stressiä ja parantaa reaktiokykyä.

Tässä muutama aivojumppa, joita on helppo tehdä päivittäisten askareiden lomassa.

1. Pese hampaat väärällä kädellä
Jos olet oikeakätinen, vaihda seuraavalla hampaidenpesukerralla harja vasempaan käteen. Kun harjausliikeet eivät suju aivan rutiinilla, aivot joutuvat keskustelemaan käden kanssa aktiivisemmin. Heikomman käden käyttäminen hampaiden harjaukseen aktivoi erityisesti aivokuorta.

2. Käy suihkussa silmät kiinni
Kun silmät eivät näe, kädet joutuvat katsomaan niiden puolesta. Silmät kiinni peseytyminen siis laittaa kädet ja aivot ekstrahommiin, kun ne joutuvat yhdessä selvittämään, miten sampoopullon saa auki ja kuinka suihku suljetaan. Sokkosuihkuttelu herkistää myös tuntoaistia.

3. Riko aamurutiini
Teetkö asiat aamuisin aina samassa järjestyksessä - aivot puoliunessa? Arkisten askareiden suorittaminen aktivoi suurta aluetta aivokuoresta, mutta kun hommat alkavat sujua automaationa, aivot sammuvat säästöliekille. Tekemällä tutut asiat uudessa järjestyksessä herättelet aivojen komentokeskuksen takaisin hommiin.

4. Vaihda paikkaa pöydässä
Jos istut ruokapöydässä tai työpaikan kahvihuoneessa aina samassa tuolissa, vaihda paikkaa. Aivot joutuvat skarppaamaan, kun katseletkin huonetta yhtäkkiä eri vinkkelistä, istut eri ihmisen vieressä ja joudut puhumaan eri suuntaan. Joudut myös kurottelemaan tavaroita, kuten maitopurkkia tai suolasirotinta eri suunnasta, joten näköaistin lisäksi harjoitus aktivoi myös käden ja aivojen yhteispeliä.

5. Leiki "10 uutta asiaa" -leikkiä
Ota tavaksi leikkiä yksinkertainen aivoja haastava ajatusleikki ainakin kerran päivässä. Nappaa käteesi mikä tahansa esine ja keksi sille kymmenen uutta käyttötarkoitusta. Esimerkiksi kärpäslätkä voisi olla tennismaila, viuhka, mikrofoni, kitara, antenni...

Tätä on hauska leikkiä myös lasten kanssa!

6. Lue ääneen
Kuunteleminen tai ääneen lukeminen aktivoivat eri aivojen osa-alueita kuin hiljaa itsekseen lukeminen. Ota siis tavaksi lukea vaikkapa uutiset kerran päivässä ääneen kumppanillesi tai lue iltasatu lapsille. Lukeminen ei ehkä suju aivan yhtä nopeasti, kuin jos lukisit itseksesi, mutta aivojumpan lisäksi tulet viettäneeksi myös yhteistä laatuaikaa läheistesi kanssa.

7. Maistele uusia ruokia
Haju- ja makuaistin haastaminen uusilla herkuilla laittaa myös aivot töihin. Etenkin hajuaisti on suorassa yhteydessä aivojen tunnekeskukseen, joten erilasten tuoksujen aistiminen saattaa herättää yllättäviäkin mielleyhtymiä ja muistoja. Nappaa siis seuraavalla kauppareissulla mukaan vaikkapa hedelmä tai vihannes, jota et ole koskaan aikaisemmin kokeillut.

Lähde:
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/aivotreeni-7-helppoa-ja-hauskaa-harjoitusta-joilla-jumppaat-aivojasi-ja-parannat-muistia

Mirja Metsäkellijä Nylanderin kirjajulkistamisvipinät

 

Viimeviikolla torstaina vietimme Kierrätysgalleriassa Mirjan uuden kirjan kirjajulkistamisvipinät:

Löytöretkeilyä lähiluonnossa - Mikroretkeltä makrokokemuksia: Hykerryttäviä löytöretkiä omaan pihaan, puistoihin, joutomaalle, rannoille ja lähimetsiin. Pikku retket Mirjan ja Erjan matkassa harjaannuttavat avaamaan löytöretkeilijän sydämen ihmeelliselle luonnollemme. Kirjan johtavana teemana on: perinteinen lähiretkeily sekä vanhat retkeilyvaattee & -varusteet kunniaan!

Pienten sattumien summasta itse uunituore kirja ei kerennyt painosta mukaan, mutta tulostettuna versiona kirjaan saivat halukkaa tutustua ja ennakkotilauksia tehdä.

Kirjajulkkareiden alkuun Mirjalla oli puolen tunnin kellinääri, jossa jakoi mm. käytännön vinkkejä luonnosta nauttimiseen ja lähiretkivarusteiden tuunaukseen.
Mitä on metsäkellintä? Metsäkellinnästä enemmän: https://yle.fi/a/3-9571506

Eihän julkkarit olisi mitään ilman pientä naposteltavaa.
Ihana vapaaehtoistyöntekijämme oli suunnitellut juuri aiheeseen sopivan napostelumenun, kaikki oli suussa sulavan ihanan makuisia ja menu sai paljon ihastuneita kommentteja osakseen!

Esitteillä ja myytävänä oli lisäksi mm. Metsäkellijän elämyskortit ja aivan ihanat kirjanmerkit sekä Mirjan kaksi aikaisempaa kirjaa:

Metsäkellintä - terveyttä luonnosta: Perinteisiä metsätaitoja ja metsäkellinnän harjoitteita oman mielen ja kehon hyvään oloon yhdessä metsän kanssa.

Sekä

Metsä! Havuja sielulle: Tutustumismatka omaan metsäiseen sieluun ja sielunpuihimme.

Huom!
Facebookissa on ryhmä nimeltä Metsä! Havuja Sielulle.
Ryhmässä on mm. joka perjantai klo 18 Mirjan livelähetys luonnon ääreltä.
Kaikki kiinnostuneet käykäähän liittymässä ryhmään!

Kiitos Mirja aivan ihanasta tilaisuudesta 💖
 

Muutama vinkki miksi tarttua kirjaan

 

Keskiviikkona 2.4. vietetään kansainvälistä lastenkirjapäivää.
Alla muutamia vinkkejä miksi lukemista kannattaa harrastaa 😎

1. Sinusta tulee kivempi kaveri
Kun luet, kehität sosiaalisia taitojasi. Se tarkoittaa, että sinusta tulee taitavampi toimimaan muiden ihmisten kanssa. Osaat jutella muiden kanssa ja ymmärrät muita paremmin. Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että niitä lapsia, joille luettiin usein, pidettiin oikeudenmukaisempina kuin niitä, joille luettiin vain harvoin. Kun luet, olet siis reilumpi?

2. Olet rennompi.
Lukeminen vähentää stressiä. Jo kuuden minuutin lukuhetken jälkeen sykkeesi laskee ja lihakset rentoutuvat. Unikin tulee paremmin, kuin ei hermostuta niin paljon.

3. Olet terveempi.
On huomattu, että kirjoja ahkerasti lukevat elävät pari vuotta pidempään kuin muut. Lukeminen hoitaa aivoja ja etenkin muistia.

4. Viihdyt.
Kun tykkää lukea, ei ole koskaan tylsää. Koukuttava teksti vie mukanaan ja avaa ovia maailmoihin joihin ei oikeasti voi matkustaa.

5. Keskittymiskykysi paranee.
Mitä enemmän luet, sitä taitavammaksi tulet keskittymään.

6. Sinusta tulee entistäkin parempi lukija.
Lukutaito ei tarkoita vain sitä, että osaat lukea peräkkäin laitettuja kirjaimia. Lukutaitoa on myös tiedon omaksuminen ja tekstin pohtiminen: mitä tämä tarkoitti, mitä se voi muille tarkoittaa, mitä sillä halutaan kertoa? Paksujen kirjojen sijaan voi lukea myös lehtiartikkeleita, runoja tai laulun sanoja.

7. Opit arjen taitoja.
Lukutaitoa tarvitaan joka päivä - netin käytössä, hakemusten teossa, sähköpostiviestinnässä...
Lukutaito auttaa hankkimaan tietoa eri lähteistä. Ilman lukutaitoa on vaikea pärjätä nykymaailmassa, jossa tekstejä on kaikkialla.

8. Nautit koulusta.
Lukutaito ei liity vain äidinkieleen. Kun osaat lukea hyvin, pärjäät muissakin aineissa. Myöhemmin sinulla on enemmän koulutus- ja ammatinvalintavaihtoehtoja, kun olet pitänyt lukutaitoasi yllä. Lisäksi koulussa on kivampaa, kun osaa lukea hyvin. 

9. Maailmasta tulee reilumpi paikka.
Lukutaidoton ihminen jää helposti yksin. Kun osaat lukea, tiedät mitä maailmassa tapahtuu ja kuinka sinun kannattaa toimia. Silloin voit varmistaa, ettei sinua tai muita kohdella epäoikeudenmukaisesti.

Lähde: Lukukeskus

 

(Kuvissa olevat kirjat ovat tällä hetkellä Kierrätysmyymälän vakoimassa.)
 

Kevättä ilmassa

 

Monelle kevät on varsinaista kodinsisustamisen kulta-aikaa.
Muuttolintujen alkaessa palailla pitkän talven jälkeen takaisin pohjolaan ja löytäessään itselleen pesäpöntön minne asettua kesäksi asumaan, tekee meidän ihmistenkin mieli uudistaa kotia kevään ja kesän tulon kunniaksi.

Koti pestään ja puunataan viimeistä nurkkaa myöten. Puhdas koti puhkeaa kukkaan siinä kuin luontokin. Vastapestyihin ikkunoihin ripustetaan keväiset verhot luomaan raikasta tunnelmaa, ja talven tekstiilit vaihdetaan kauniin keväisiin.

Kevät tekstiilejä asetellessa paikoilleen ja auringon kurkistellessa ikkunan takaa voi tuntua siltä, jotta huonekalutkin alkavat näyttää tunkkaisilta ja tarvitsisivat vaihtamista ja uudistusta.

Seuraavaksi onkin sitten vuoro laittaa vaatehuone mullin mallin. Talvitaatteet syrjään ja kevät- / kesävaatteet tilalle.
Eikö vaatteetkaan enää tunnu omaan silmään hyvältä?

Noin, nyt voikin kevät alkaa tulla ja on aika päiväkahville...
Mutta...
Kahvithan voisikin juoda jo terassilla ihanan auringonpaisteen innoittamana.
Mites ne ulkokalusteet, kaipaisivatkohan nekin pientä uudistamista?

Lumien sulaessa sormet syyhyävät myös tekemään polkupyörille keväthuoltoa ja mieli hajalaa lähteä kevään tuloa ihastelemaan pyörän selästä.
Vai tuliko pyörät myytyä syksyllä varaston alkaessa täyttyä muustakin kesän mittaan kertyneestä tavarasta?
Pitäisikö hankkia koko perheelle uudet pyörät?

Pyörillä onkin mukava ajella huviretkelle lähirantaan ja leikkikentälle.
Tietysti unohtamatta piknik eväitä mukaan.

MUISTATHAN, JOTTA KAIKKEA EI TARVITSE OSTAA UUTENA?
KIERRÄTYKSESTÄ LÖYTYY VAIKKA JOS JONKINMOISTA TAVARAA KODIN TUUNAUKSEEN KEVÄÄN KUNNIAKSI.

(kuvat kierrätysmyymälän tämänhetkisestä tuotevalikoimasta)
 

Kansainvälinen kierrätyspäivä 18.3.

 

Vuosittain vietettävän kansainvälisen kierrätyspäivän tarkoituksena on korostaa maailman luonnonvaroista huolehtimisen tärkeyttä ja suunnata yksilöiden ja yritysten huomio kierrätykseen ja sen merkitykseen maapallollemme.
Tavoitteena on kannustaa näkemään kierrätysmateriaalit jätteen sijasta resurssina.
Vuosittain kierrättämällä säästetään yli 700 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä, ja määrän ennustetaan kasvavan 1 miljardiin tonniin vuoteen 2030 mennessä.

Me toimarilaiset kiitäme ilahtuneina kaikkia kierrätykseen tavaraa tuoneita lahjoittajia, keräyksiin osallistuneita asukkaita, myymälässämme piipahtaneita asiakkaita ja meitä suositelleita tahoja tärkeän kierrätys- ja työpajatoiminnan tukemisesta.
Loppujen lopuksihan olette omalta osaltanne mahdollistaneet sen, että pystymme toteuttamaan myös yhteiskuntavastuullista tehtäväämme.

Kierrätystoiminnassa välitimme viime vuonna 2024:
Uuteen kotiin 68 078 tavaraa.
Autoillamme on ajettu noin 637 vienti- ja noutokuljetuksia vuoden aikana.
SER-kierrätykseen olemme vastaanottaneet 304 234 kiloa sähkö- ja elektroniikkaromua, jota on myös tarkistuksen jälkeen myyty eteenpäin 412 kodinkonetta sekä 1996 kappaletta pienkoneita.
Vaatetta ja kodintekstiiliä olemme myyneet myymälöissämme noin 30 639 kappaletta.

Muistattehan, että Toimarilla on myös kierrätysaarteiden verkkokauppa!
https://kauppa.toimarisln.fi/

Muualla verkossa:
* Savonlinnan Toimintakeskus: www.toimarisln.fi
* Facebook: SavonlinnanToimintakeskus (huom. kaikki yhteen)
* Instagram: toimarisln

Paljon on myös uutta suunnitteilla, ja kehittymistä voit seurata parhaiten nettisivujemme ja vaikkapa facebook postauksiamme seuraten.

Tavataan Toimarilla!

Aivoviikko 10.-16.3.2025

 

Aivoviikkoa vietetään viikolla 11.
Muistiliiton teemana on tänä vuonna "pääsi parhaaksi - aivoterveyttä pienillä teoilla"

Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai sairauden puhkeamista voitaisiin ainakin viivyttää. Jo muistisairauksiin sairastuneiden on myös tärkeää kiinnittää huomiota aivoterveyteen, jotta toimintakyky pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään. Aivoterveydestä huolehtiminen on siis tärkeää meille kaikille!

Elämäntavat:
Elämäntapoihin vaikuttamalla voidaan pienentää muistisairauden riskiä ja myöhentää sairauden oireiden ilmaantumista jopa 3-5 vuodella.

Ruokavalio:
Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille kaiken tarpeellisen. Mm. kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin.

Suojaa muisti:
Muista myös kypärä, kun työ tai harrastukset uhkaavat aivoja! Esim. kaatumisen seurauksena tapahtuneet päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin oireilua, kuten muistin heikentymistä tai muistikatkoksia. Myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä. Aivovammojen on todettu altistavan myös muistisairauksille.

Liikunta:
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus tuovat terveyttä ja mielihyvää. Aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat, mikä on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Fyysinen aktiivisuus on aivojen aktivointia siinä missä sosiaalinen kanssakäyminen, ristikot ja musisointikin.

Toiminta ja lepo:
Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä luovat uusia hermosolujen yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti muistiin. Hyvin verkottuneet aivot ovat vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille.
Aivot rakastavat kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua, lukemista ja rutiineista poikkeamista - kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys, mielekkyys ja ilo. Kannattaa siis valita harrastuksia, jotka samalla piristävät mieltä.
Paitsi haasteita, aivot rakastavat myös lekottelua. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Univajeen seurauksena vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuvat, kun aivot ovat väsyneet. Jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä.

Hyvä mieli, parempi muisti:
Kun mieliala on positiivinen, aivotkin toimivat ketterämmin. Stressi ja masennus voivat aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy kun tilanne helpottaa.

Päihteeet:
Runsas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pitkään jatkuva, riskirajan ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula -tyyppinen juominen on kaikkein haitallisinta.

Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia ja aiheuttaa jopa dementiatasoista oireilua. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta tiedonkäsittelyä.
Nikotiini on aivoille myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakointi lisääkin etenevän muistisairauden riskiä, sillä se heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa siten aivojen hapen saantiin ja muun muassa muistin toimintakykyyn. Myös aivoinfarktin riski on tupakoijilla suurentunut.

Yhdenkin riskitekijän karsiminen pienentää aivojen taakkaa!

Jos haluat pitää pääsi terävänä, pane se töihin. Aivoissa ei ole "parasta ennen" -päivämäärää, ja niiden tehokas käyttö parantaa muistia ja viivyttää dementiaa!

Muistipuistossa on aivoille hyvää tekeviä treenejä:
https://www.muistipuisto.fi/

 

Kolme yleisintä kysymystä

Kävi askarruttamaan mitkä ovat kolme yleisintä kysymystä, joita asiakkaat kysyvät kassalta tai puhelimitse (ajojärjestelyt jätetty tämän kyselyn ulkopuolelle).

1. Onko myynnissä esim. mikro, pölynimuri, pyykinpesukone?
Myytävien tuotteiden valikoima muuttuu monta kertaa päivässä, parhaiten löytää etsimänsä tuotteen tulemalla itse myymälöihimme katselemaan.

2. Mitkä ovat myymälöiden aukioloajat? Kierrätysmyymälä, Pohjolankatu 6:
ma-pe 9:00 - 17:00
la 10:00-14:00

Kierrätysgalleria, linja-autoasema:
ti-pe 10:00 - 16:00
la 10:00 - 14:00

3. Mitä tavaroita otetaan vastaan?

SER - sähkö- ja elektroniikkaromu:
Sähkölaitteet vastaanotetaan maksutta SER-vastaanottopisteessä Pohjolankatu 6.
Kaikki sähköllä, paristoilla tai akuilla toimivat sähkölaitteet ja niihin liittyvät tuotteet: lamput, valaisimet, leivänpaahtimet, televisiot, puhelimet, jääkaappi-pakastimet jne.
Tuothan kierrätettävät laitteet (kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet, pöytäkoneet yms.) aukioloaikana myymälän kassalle.

Huonekalut:
Käyttökelpoiset ja ehjät huonekalut.
Myös lastulevyhuonekaluja otetaan vastaan koottuina ja ehjinä.
Käyttö- ja korjauskelvottomista huonekaluista perimme kierrätysmaksun.

Kodin irtaimisto:
Ehjät ja puhtaat kodin irtaimet, kuten mm. astiat, koriste-esineet, seinälautaset, taulut, muistoesineet, kirjat jne.

Vaatteet ja susteet:
Arvioidessasi vaatteiden, kenkien, liinavaatteiden ja tekstiilien sopivuutta kierrätykseen ajattele, että käyttäisitkö niitä itse. Rikkinäiset, likaiset ja korjauskelvottomat vaatteet ja kengät eivät sovellu kierrätykseen, vaan ovat sekajätettä.