Aivoviikkoa vietetään viikolla 11.
Muistiliiton teemana on tänä vuonna "pääsi parhaaksi - aivoterveyttä pienillä teoilla"Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tai sairauden puhkeamista voitaisiin ainakin viivyttää. Jo muistisairauksiin sairastuneiden on myös tärkeää kiinnittää huomiota aivoterveyteen, jotta toimintakyky pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään. Aivoterveydestä huolehtiminen on siis tärkeää meille kaikille!
Elämäntavat:
Elämäntapoihin vaikuttamalla voidaan pienentää muistisairauden riskiä ja myöhentää sairauden oireiden ilmaantumista jopa 3-5 vuodella.
Ruokavalio:
Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille kaiken tarpeellisen. Mm. kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin.
Suojaa muisti:
Muista myös kypärä, kun työ tai harrastukset uhkaavat aivoja! Esim. kaatumisen seurauksena tapahtuneet päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin oireilua, kuten muistin heikentymistä tai muistikatkoksia. Myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä. Aivovammojen on todettu altistavan myös muistisairauksille.
Liikunta:
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus tuovat terveyttä ja mielihyvää. Aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat, mikä on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Fyysinen aktiivisuus on aivojen aktivointia siinä missä sosiaalinen kanssakäyminen, ristikot ja musisointikin.
Toiminta ja lepo:
Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä luovat uusia hermosolujen yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti muistiin. Hyvin verkottuneet aivot ovat vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille.
Aivot rakastavat kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua, lukemista ja rutiineista poikkeamista - kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys, mielekkyys ja ilo. Kannattaa siis valita harrastuksia, jotka samalla piristävät mieltä.
Paitsi haasteita, aivot rakastavat myös lekottelua. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Univajeen seurauksena vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuvat, kun aivot ovat väsyneet. Jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä.
Hyvä mieli, parempi muisti:
Kun mieliala on positiivinen, aivotkin toimivat ketterämmin. Stressi ja masennus voivat aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy kun tilanne helpottaa.
Päihteeet:
Runsas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pitkään jatkuva, riskirajan ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula -tyyppinen juominen on kaikkein haitallisinta.
Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia ja aiheuttaa jopa dementiatasoista oireilua. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta tiedonkäsittelyä.
Nikotiini on aivoille myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakointi lisääkin etenevän muistisairauden riskiä, sillä se heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa siten aivojen hapen saantiin ja muun muassa muistin toimintakykyyn. Myös aivoinfarktin riski on tupakoijilla suurentunut.
Yhdenkin riskitekijän karsiminen pienentää aivojen taakkaa!
Jos haluat pitää pääsi terävänä, pane se töihin. Aivoissa ei ole "parasta ennen" -päivämäärää, ja niiden tehokas käyttö parantaa muistia ja viivyttää dementiaa!
Muistipuistossa on aivoille hyvää tekeviä treenejä:
https://www.muistipuisto.fi/
