Kestävän kehityksen viikko

Kestävän kehityksen viikko 25.9. - 1.10.2023

Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.

Kestävän kehityksen periaatteita ovat: ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Siksi päätöksenteossa ja toiminnassa on otettava huomioon sekä ympäristö, ihminen että talous.
Kestävä kuluttaja pyrkii omilla valinnoillaan minimoimaan omasta kulutuksestaan aiheutuvat negatiiviset ympäristövaikutukset. Kestävä kulutus edellyttää mm. että ostamme vain mitä todella tarvitsemme, kierrätämme tarpeettomat ja hävitämme käyttökelvottomaksi käyneet tavarat asianmukaisesti.

Jos olet kiinnostunut ilmastoasioista, olet ehkä jo kokeillut Sirtan Elämäntapatestiä, jota on tehty yhteensä yli 1,5 miljoonaa kertaa. Nyt kannattaa kokeilla uudelleen, sillä testi on uudistettu: se tarjoaa nyt vastausten perusteella räätälöityjä vinkkejä ja mahdollisuuden tehdä oman suunnitelman kestävään arkeen.

Testin löydät sivulta:
https://elamantapatesti.sitra.fi

Sitran testin pohjalta kehitetty uudistettu Elämäntapatesti tulee muuten käyttöön kahdeksassa Euroopan maassa. Eurooppalaiset Virosta Turkkiin pääsevät siis pienentämään hiilijalanjälkeään suomalaiseen osaamiseen perustuvalla palvelulla. Vastaukset ja käyttäjien tekemät suunnitelmat kerryttävät anonyymia dataa, jota voidaan käyttää jatkossa päätöksenteon tukena.



Miksi käsityöt ovat hyväksi aivoille?

 

Aivoja stimuloivia käsitöitä harrastamalla pystyt välttämään kognitiivisten kykyjesi vähentymistä, ja samalla voit rentouttaa itseäsi sekä parantaa käsi-silmä -koordinaatiotasi.

On todistettu, että käsityöt ovat hyvää terapiaa stressiä ja masennusta vastaan, ja ne lisäävät hyvinvointia tuottavien hormonien erittymistä sekä edistävät rentoutumista.

Säännöllinen käsitöiden harjoittaminen kehittää hienomotorisia taitoja ja luovuutta, ja ne lisäävät jopa itsevarmuutta ja itsetuntoa. Ne ovat myös hyvä tapa ottaa etäisyyttä päivittäisiin rutiineihin ja niihin ongelmiin, jotka tuottavat meille pelkoa, ahdistuneisuutta ja muita epäterveitä tunteita.

Olipa kyseessä sitten kutominen, maalaaminen, piirtäminen tai mikä tahansa käden taitoja sisältävä toiminta, muutama minuutti päivässä on jo "aivojen huoltoa". Vaikka moni ei tätä tiedäkään, aivot hyötyvät eniten niistä tekniikoista, joita käsitöiden suorittamisessa tarvitaan.

Mitä hyötyjä käsitöillä on aivojen kannalta?

Käsitöiden harrastaminen on rentouttavaa terapiaa, joka parantaa henkistä terveyttä, lisää hyvinvointia sekä tehostaa aivojen toimintaa. He jotka harjoittavat käsitöitä säännöllisesti, kokevat ajattelun helpommaksi sekä saavat paremman mielikuvituksen ja luovat kyvyt.

Tutkimuksessa on todettu, että käsityöt ja mieltä kehittävät pelit saavat aikaan paremman aivojen kehityksen ja tunnetason terveyden.

Tämän tyyppiset tehtävät antavat meille energiaa, parantavat sosiaalista viestintäämme sekä auttavat rakentamaan itseluottamustamme. Tämä johtuu siitä, että ne saavat aikaan rentoutumisen sekä haastavat aivot, jotta ne voisivat toimia tehokkaammin. Käsitöitä tehdessä aistit ovat toiminnassa, ja etenkin käsien motoriset taidot tulevat kehitetyiksi.

Tutkimuksessa on havaittu yhteys ihmisen tunnetilan ja niiden kertojen määrän välillä, kun hän teki tiettyä käsityötä. Kutojat, jotka kutoivat kolme tai useamman kerran viikossa, tunsivat itsensä rentoutuneemmiksi, onnellisemmiksi ja vähemmän ahdistuneiksi kuin he, jotka kutoivat vähemmän tai eivät tehneet sitä ollenkaan.

Tämän tyyppiset harrastukset vaativat huomion kohdistamista halutun tuloksen luomiseksi, ja ne edellyttävät ajatusten keskittämistä yhteen ainoaan tehtävään.

Samanaikaisesti nämä aktiviteetit lisäävät kärsivällisyyttä projektin luomista ja tietyn lopputuloksen tavoittelua koskien. Sinnikkyys lisääntyy, ja ihminen saavuttaa paremman itsevarmuuden esteiden ylittämiseen.

Käsityöt viihdyttävät aivoja

Tutkimuksessa on myös todettu, että taiteelliset aktiviteetit voivat vähentää ihmisen riskiä kokea vähäistä kognitiivista vahingoittumista. Tieteilijät halusivat selvittää, olisiko mahdollista estää tätä prosessia, jonka ikääntyminen saa aikaan - ja tulokset olivat yllättävät.

Ne ihmiset, jotka maalaavat, veistävät, valokuvaavat tai piirtävät keski-ikäsinä tai vanhuksina omaavat 73 % pienemmän todennäköisyyden kokea vähäistä kognitiivista vahinkoa verrattuna heihin, jotka eivät näitä aktiviteetteja harrasta ollenkaan.

He jotka harrastavat käsitöitä omaavat jopa 45 % pienemmän riskin kärsiä dementiasta kuin he, jotka eivät harrasta näitä asioita.

Käsityöt ovat hyväksi aivoille monesta syystä:

* Ne ovat henkisiä haasteita, jotka johtavat ongelmien ratkaisuun.
* Ne parantavat sosiaalisia yhteyksiä.
* Ne saavat ihmisen tuntemaan itsensä kokonaiseksi.
* Ne tehostavat käsi-silmä -koordinaatiota, tilan havaitsemista ja hienomotorisia taitoja.
* Ne ovat hyväksi opettamisen ja oppimisen kannalta.
* Ne kohdistavat huomion ja ajatukset yhteen tehtävään.
* Ne stimuloivat mielikuvitusta ja luovuutta.
* Ne suojaavat muistia sekä vähentävät riskiä kokea mielen rappeutumista.
* Ne helpottavat oppimistekniikoita, joihin kuuluvat rentoutus, meditaatio ja rytmi.
* Ne hoitavat sekä masennusta että stressiä.

Kaikkeen yllä olevaan perustuen voidaan siis sanoa, että yksinkertaiset käsityöt voivat auttaa stimuloimaan ja suojaamaan aivoja

Aloita käsityöt jo tänään - aivosi ja hyvinvointisi tulevat kiittämään sinua suuresti!

(https://askelterveyteen.com/miksi-kasityot-ovat-hyvaksi-aivoille/)






Tervehdys Toimarin nuorten työpajalta eli KiTu-pajalta!

 

KiTu-paja eli Kierrätyksen kautta Tutkintoon on 18-29-vuotiaille suunnattu nuorten työpaja.
Pajalla korostetaan tekemällä oppimista, elämänhallintataitoja ja sosiaalista vahvistamista. Tuemme nuorten vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja tulevaisuusajattelua yksilöohjauksessa ja pienryhmätoiminnalla.

Saatiin toive kirjoittaa meidän työpäivästä, että mitä se KiTu-toiminta sitten niin kuin käytännössä on.

Elikkäs tervetuloa KiTu-pajalle!

Ohjaajien aamut alkavat KiTu-pajan toimistossa. Me molemmat ohjaajat eli Taija ja Mirka saavutaan töihin klo 8, istutaan alas ja käynnistetään tietokoneet,. Päivitetään kuulumiset ja tiedot onko esim. joku nuorista laittanut viestiä, onko poissaoloja, luetaan sähköpostit, käydään läpi eilistä, huomista ja etenkin tätä päivää, kalenteroidaan menoja ja suunnitelmia.
Otetaan kupit kahvia klo 8:30 ja siitäpä päivä lähtee käyntiin.

Nuoret ovat pajalla klo 8-14 välillä, vähän vaihtelevasti riippuen sopimuksista ja sovituista työtuntimääristä.
He aloittavat työpäivänsä omista työtehtävistään sovitun mukaan. Työtehtävät ovat Toimarin pajoilla, kuten: ICT-osastolla, SER-purkutehtävissä, ulkotyöryhmässä eli kiinteistöhuollossa ja SER-vastaanotossa tai esim. siivouksessa ja polkupyörien korjauksessa.

Meidän ohjaajien työpäivät vaihtelevat kovasti, touhutaan eri työjuttuja nuorten kanssa ja jutellaan siinä samalla kuulumiset.
Tärkeintä on olla läsnä, kysyä mitä kuuluu ja kuunnella.
Yhdessä nuorten kanssa pohditaan elämää, omaa kotia, työ- ja koulumahdollissuksia tai selvitellään Kelan juttuja tai...

Päiviin voi sisältyä myös palavereja nuorten asioista eri yhteistyökumppaneiden kanssa (kuten Samiedu tai kuntakokeilu) tai Teams-etäkokouksia ja -koulutuksia jonkun asian ympärillä.
Puhelin soi ja WhatsApp piippaa.
Päiviin kuuluu myös nuoren yksilöohjauksia eli otetaan tauko töihin, istutaan alas ja käydään läpi tarkemmin jotain nuorelle tärkeää ja ajankohtaista asiaa.

Totuushan on se, että Toimarilla on vaan huipputyyppejä töissä ja yleensä puheen pulputuksesta ja naurusta kuulee missä me nilloinkin mennään. Toimiston ovi on yleensä aina auki kaikille ja harvoin toimisto tyhjänä onkaan. Monesti päiviin kuuluu kahvihetket nuorten kanssa, peli tai parikin Unoa tai Skibboa, hyvät jutut ja se nauru.

Kun kello rupeaa olemaan 13-14 pajalaisten päivät päättyvät ja ohjaajien takki alkaa olla aika tyhjä.
Klo 13:30 meillä on ohjaajien yhteiset päiväkahvit ja siitä yritetään ponnistaa uuteen nousuun (yleensä suklaan voimin). Iltapäivä koostuu päivän tapahtumien purkamisesta, suunnittelusta, hyvistä ideoista, huonoista ideoista, kirjaamisesta, raportoimmista, sähköposteista.
Ja me nauretaan taas ihan tosi paljon.
Ja puhutaan taas ihan tosi paljon.

Kello 16 hujakoilla viimeinen sammutta valot ja sulkee toimiston oven.
Ja seuraavana päivänä rumba lakaa alusta, ollen joka päivä pikkuisen erilainen mutta ihan yhtä puheen, naurun ja työn täyteinen.



Lähiruokapäivä 9.9.2023

 

Huomenna 9.9.2023 juhlitaan lähiruokaa!

Termi tarkoittaa paikallisruokaa, joka edistää oman asuinalueesi ruokakulttuuria. Suosimalla sitä lisäät työllisyyttä ja edistät maatalouden elinvoimaisuutta asuinalueellasi. Lähellä tuotettu ruoka on helposti jäljitettävää ja tekee alueen tuottajat tunnetuksi.

Ruoan tuottamisen, jalostuksen ja kulutuksen tapahtuminen lähiseudulla lyhentää kuljetusmatkoja. Siten ruoka on myös tuoreempaa ja edullisempaa. Tyypillistä on myös sesonkimaisuus - voit syödä vuodenajan ja sesongin mukaisia tuotteita.

Suosi kauppojen lähiruokatarjontaa ja tutustu lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:on (Rejäl konsuntion - Reilua kuluttamista). REKO:ssa kuluttajat tilaavat ruokaa suoraan tuottajilta, ja ne toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminä. 
Tutustu alueesi REKO-tarjontaan: https://aitojamakuja.fi/reko/

Luonnonantimet ovat myös mitä mainiointa ja puhdasta lähiruokaa. Sienisesongin ollessa nyt parhaimmillan, kannattaa kokeilla kantarellileipiä, jotka voi valmistaa myös muista sienistä.

Kantarellileivät

1 l kantarelleja
3 kpl kevätsipulia
1 rkl voita
suolaa ja pippuria
4 kpl leipäviipaletta
juustoraastetta

Puhdista ja pilko noin litran verran kantarelleja.
Paista sieniä kuivalla pannulla, kunnes nesteet haihtuvat.
Lisää voi, pilkotut kevätsipulit ja paista hetki.
Mausta suolalla ja pippurilla.
Jaa sienipaistos neljälle leipäviipaleelle ja ripottele päälle juustoraastetta.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Maukasta Lähiruokapäivää!
 

Tunsitko lukukärpäsen pureman?

 

Tämä viikko on oikea lukijoiden juhlaviikko.

Tänään keskiviikkona 6.9. on kansainvälinen Lue kirja -päivä ja perjantaina 8.9. on kansainvälinen lukutaitopäivä sekä Read Hour klo 19-20.

Miltä tuntuisi hetki tai vaikka pidempikin omaa aikaa sohvalla, lämpimän viltin alle käpertyneenä, pöydällä lämmin kuppi teetä tai kaakaota, lautasella hyvää suklaata ja kaiken kruunaa kädessä hyvä kirja.

Mikä on mielestäsi paras lukuelämys?
Hyytävä kauhu, puistattava psykologinen jännitys, täyttä toimintaa tirisevä dekkari, pakahduttava rakkaustarina, historiallinen kertomus vai sadunhohtoinen fantasia?

Tarinoiden siivin voit matkustaa uusiin tai menneisiin aikoihin ja paikkoihin.

Lisäksi usko tai älä lukemisella on monia terveysvaikutuksia mm.

- Tehokas keino palautua päivän kiireistä; pulssi ja verenpaine laskevat, lihasjännitys vähenee ja hengitys hidastuu ja syvenee.
- Unettomuudesta kärsivä saa helpotusta; uppoutuminen tarinaan saa unohtamaan nukahtamiseen liittyvän ahdistuksen.
- Lukutaito parantaa oppimistuloksia.
- Sanavarasto karttuu tehokkaasti; tutkimuksen mukaan kirjoja lukevan teinin sanavarastossa on keskimäärin 70 000 sanaa, kun taas kirjoja karttavalla teinillä vain 15 000 sanaa.
- Lukeminen aktivoi muistitoimintoja ja joissakin tutkimuksissa lukemisen on nähty jopa lisäävän elinvuosia.
- Lukeminen vahvistaa empatiakykyä.

Suomalaisten lukutaito on keskimäärin hyvä, mutta osaaminen vaihtelee kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti nuorten lukutaito on heikentynyt selvästi 2000-luvulla.

Myös monella aikuisella on heikko lukutaito: kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) mukaan n. 11 %:lla 16-65-vuotiaista on suuria puutteita lukutaidossa.

Miltä kuulostaisi, jos Lue kirja -päivä kattaisi vuoden joka ikisen päivän?

"Lukeminen kannattaa aina!"

Kota-toiminnan luotsaaja Jaana

 

Nimi:
Jaana Larikka

Työnkuva:
Elämän sekatyöhenkilö eli Kota-toiminnan luotsaaja.

Koulutus, joka tähän ammattiin vaaditaan:
Kaikki elämänvarrella hankittu on eduksi, mutta sote-alan koulutus on välttämättömyys sekä kokemus mielenterveyden- ja riippuvuuksien haasteista.

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä:
Jaa-a, riippuu mitenkä lasketaan! Voisi kai sanoa, että 2,5 vuotta + rapiat lisäksi jatkoajalla.

Työssäni parasta on...
Etten vielä tiedä mikä on parasta😊

Toteemieläimeni:
Sarvijaakko, "Vain sarvijaakon ystävä tietää miten hankalaa on, kun sarvijaakolla on sarvet".

Paras luonteenpiirteeni:
Jaa-a, aitous?

Mitä viimeksi kierrätit:
Hyvää mieltä 😊

Mottoni:
"Kaikkea muuta, kunhan ei nukkuvaa, puolikuollutta elämää". (Minna Canth)

Valtakunnalliset sieniviikot 27.8. - 13.9.2023


Tämän vuoden sienitilanne on satoisa ja lähes poikkeuksellisen hyvä, joten poimitaan syksyn sienisato talteen.

Tänä vuonna sienimetsästä kannattaa poimia erityisesti vuoden sienksi valittua Haaparouskua. Haaparousku on runsassatoinen, ruokaisa ja monikäyttöinen sieni, se on myös helppo säilöä suolaamalla tai pakastamalla talven varalle. Rouskut on helppo tunnistaa sientä rikottaessa esiin tihkuvasta maitiasnesteestä.

"Luonnontuotteiden kerääminen, tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat hyviä taitoja osanan varautumista arjessa. Sienestäminen lisää paitsi omavaraisuutta, myös liikuntaa ja luonnon hyvinvointivaikutuksia arjessa sekä monipuolisuutta lautasella." Sanoo kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Marttaliitosta.

Sienestys

Sienestäjä kokee aina yllätyksiä ja löytämisen riemua, huonoinakin sienivuosina.
Jokainen syksy on erilainen ja sienet kasvavat eri tavalla. Vaikka sienten elämästä tiedetään paljon, ei ole selvää, miksi jokin sieni kasvaa juuri tänä syksynä joka paikassa ja jokin toinen on poissa näkyviltä. Varttuneet metsät ja polkujen varret ovat sienestäjän mielimaisemia, joita kansallispuistoissa ja muissa retkikohteissa on viljalti.

Sienet elävät suurimmalta osalta maan alla tai lahon puun sisällä. Se, mitä sanomme sieniksi, on vain sienten tapa saada itiönsä ilmoille (itiöemä). Sopiva kosteus ja riittävä lämpö oikeaan aikaan savat sienen kasvattamaan itiöemiä. Ne ovat pulleita, kirkkaan värisiä ja maukkaita, joita niitä syötäisiin ja tongittaisiin. Niin itiöt leviävät.
Sienten kannalta sienet kotiinsa vievä sienestäjä ei ole mitenkään hyödyllinen.

Metsissämme kasvaa laaja joukko hyviä ruokasieniä sienestäjän iloksi:

Kun Herkkutatteja on vähän, kauniin kiinteän ja pullean sienen löytäminen on suuri ilo. Jo yksikin tukeva tatti tietää herkkuateriaa. Jos taas tatteja on paljon, sienestäjä miettii, miten sienet säilötään ja miten niistä talvella laitetaan keittoa, piirakkaa, pihvejä ja kastiketta.

Kantarellien kerääminen on jännittävää. Jo heinäkuun lopulla koivuista putoilee yksittäisiä keltaisia lehtiä, jotka osaavat taitavasti näyttää kantarelleilta. Kourallinen kantarelleja riittää herkkuvoileipiin, ja ämpärillisestä saa koko kylälle keittoa. On vaikea oppia keräämään vähän.

Eräät muutkin sienet voivat tarjota sienestäjälle tilaisuuksia olla ahneita:

Vaaleanpunaiset, nukan peittämät Karvarouskut ovat hauskoja kerättäviä, ja joskus niitäkin on hyvässä paikassa niin, että pitää varoen sovitella jalkansa niiden väliin. Sienet ovat aina herkullisimmillaan nuorina.

Suppilovahveroista sienestäjät kertovat hurjimmat tarinansa. Apein ilmein he muistelevat, kuinka on pakko vain kävellä ohi laajojen suppilovahveroniittyjen.

Leppärouskuja on joskus varjoisan kuusikon neulasmatolla silmänkantamattomiin.

Mäntykankaalle voi sopivan sateen jälkeen nousta Kehnäsieniä niin, että luulee hattivattien lähteneen liikkeelle.

Sienestys on sallittua jokamiehenoikeudella

Sienestys kuuluu jokamiehen oikeuksiin, joten metsät ovat juuri nyt pullollaan ilmaista ruokaa.

Sieneen voi suunnata vaikkapa kansallispuiston upeisiin maisemiin. Luonnonsuojelualueilla saa poimia vain hyötysieniä. Niissä luonnonpuistoissa, joissa liikkuminen on luvallista esimerkiksi tietyillä poluilla, kaikki sienestys on kiellettyä.

Kerää vain turvalliseksi tuntemiasi sieniä

Sieniä kannattaa opetella tuntemaan vähitellen. Jo muutama varmasti tuttu ruokasienilaji antaa saalista.
Ruoaksi voi valmistaa vain varmasti tuntemiaan pilaantumattomia ruokasieniä, sienioppaiden lisäksi kannattaa hakea oppia asiantuntijoilta ja tapahtumista.

Ruokasienten lisäksi täytyy opetella tuntemaan myös alueen yleisimmät myrkkysienet.

Kerää hyväkuntoisia sieniä ja valmista ne oikein

Osa sienilajeista voi aiheuttaa vatsavaivoja, jos niitä ei ole kypsytetty riittävän pitkään. Pahentuneet sienet aiheuttavat suurimman osan sienten ihmisille tuottamista vaivoista.

Sienet kannattaa kerätä tukevaan astiaan, etteivät ne murru kuljetettaessa. Sienistä kannattaa poistaa huonot kohdat ja roskat jo metsässä. Se säästää vaivaa.

On hyvä erotella sienilajit tai ainakin keitettävät ja muut lajit toisistaan jo keruuvaiheessa. Keittämisen jälkeen keitinvesi kaadetaan pois.

REIPASTA JA SATOISAA SIENIRETKEÄ!

Aiheeseen liittyviä linkkejä mm:

https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/ruokasienet/
https://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys/sienestys
https://www.martat.ri/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/sienet/
https://www.martat.fi/yhdistyskanava/valtakunnallinen-sienipaiva/

Kestävän kehityksen viikko

Kestävän kehityksen viikko 25.9. - 1.10.2023 Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät el...