Lukuviikko sekä kirjan ja ruusun päivä

 

Maailman kirjan päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin espanjalaisen kirjakauppiaan ajatuksesta huhtikuun 23. valittiin kirjojen ja ruusujen päiväksi. Päivä valikoitui muutaman kuuluisan kirjaillijan kuolinpäivän perusteella. William Shakespeare ja Miguel de Cervantes kuolivat 23. huhtikuuta vuonna 1616.

Vuonna 1995 Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco julisti Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. Unescon julistuksen mukaan kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina.

Päivän tarkoituksena on rohkaista kiinnostumaan lukemisesta ja arvostaa kirjailijoita ja heidän työtään.

Miltä tuntuisi hetki tai vaikka pitempikin omaa aikaa sohvalla, lämpimän viltin alle käpertyneenä, pöydällä lämmin  kuppi teetä tai kaakaota, lautasella hyvää suklaata ja kaiken tämän lisäksi kädessä hyvä kirja.

Mikä olisi paras lukuelämys: hyytävää kauhua, puistattavaa psykologista jännitystä, toimintaa tirisevä dekkari, pakahduttava rakkaustarina, historiallinen kertomus vai sadunhohtoinen fantasia?

Tarinoiden siivin voit matkustaa uusiin tai menneisiin aikoihin ja paikkoihin.

Lisäksi usko tai älä lukemisella on monia terveysvaikutuksia mm:
- tehokas keino palautua päivän kiireistä: pulssi ja verenpaine laskevat, lihasjännitys vähenee ja hengitys hidastuu ja syvenee.
- unettomuudesta kärsivä saa helpotusta: uppoutuminen tarinaan saa unohtamaan nukahtamiseen liittyvän ahdistuksen.
- lukutaito parantaa oppimistuloksia.
- sanavarasto karttuu tehokkaasti: tutkimuksen mukaan kirjoja lukevan teinin sanavarasto on keskimäärin 70 000 sanaa, kun taas kirjoja karttavalla teinillä vain 15 000 sanaa.
- lukeminen aktivoi muistitoimintoja ja joissakin tutkimuksissa on nähty jopa lisäävän elinvuosia.
- lukeminen vahvistaa empatiakykyä.

Suomalaisten lukutaito on keskimäärin hyvä, mutta osaaminen vaihtelee kaikissa ikäryhmissä.
Erityisesti nuorten lukutaito on heikentynyt selvästi 2000-luvulla.

Myös monella aikuisella on heikko lukutaito: kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan noin 11 prosentilla 16-65-vuotiaista aikuisista on suuria puutteita lukutaidossa.

"Lukeminen kannaatta aina!"

Muisti on tärkeä työväline

 

Muisti on meille tärkeä työväline ja sitä tarvitaan kaiken aikaa.
Arkikielessä muistilla tarkoitetaan pitkäkestoista muistia - varastoa, jonne tallennetaan kaikki tärkeä tieto, kuten kertotaulu, läheisten syntymäpäivät ja ostoslistat.
Muistia voi ja pitää harjoittaa tekemällä erilaisia aivojumppia.

Aivojumpalla on lukuisia terveyshyötyjä muistisairauksien ehkäisyjen lisäksi.
Aivojumppa pitää aivot vierämpinä, eliminoi stressiä ja parantaa reaktiokykyä.

Tässä muutamia aivojumppia, joita on helppo tehdä päivittäisten askareiden lomassa:

1. Pese hampaat väärällä kädellä
Jos olet oikeakätinen, vaihda seuraavalla hampaidenpesukerralla harja vasempaan käteen.
Kun harjausliikeet eivät suju aivan rutiinilla, aivot joutuvat keskustelemaan käden kanssa aktiivisemmin. Heikomman käden käyttäminen hampaiden harjaukseen aktivoi erityisesti aivokuorta.

2. Käy suihkussa silmät kiinni
Kun silmät eivät näe, kädet joutuvat katsomaan niiden puolesta.
Silmät kiinni peseytyminen siis laittaa kädet ja aivot ekstrahommiin, kun ne joutuvat yhdessä selvittämään, miten sampoopullon saa auki ja kuinka suihku suljetaan.
Sokkosuihkuttelu herkistää myös tuntoaistia.

3. Riko aamurutiini
Teetkö asiat aamuisin aina samassa järjestyksessä - aivot puoliunessa?
Arkisten askareiden suorittaminen aktivoi suurta aluetta aivokuoresta, mutta kun hommat alkavat sujua autoomaationa aivot sammuvat säästöliekille. Tekemällä tutut asiat uudessa järjestyksessä herättelet aivojen komentokeskuksen takaisin hommiin.

4. Vaihda paikkaa pöydässä
Jos istut ruokapöydässä tai työpaikan kahvihuoneessa aina samassa tuolissa, vaihda paikkaa.
Aivot joutuvat skarppaamaan, kun katseletkin huonetta yhtäkkiä eri vinkkelistä, istut eri ihmisen vieressä ja joudut puhumaan eri suuntaan. Joudut myös kurottelemaan tavaroita, kuten maitopurkkia tai suolasirotinta eri suunnasta, joten näköaistin lisäksi harjoitus aktivoi myös käden ja aivojen yhteispeliä.

5. Leiki "10 uutta asiaa" -leikkiä
Ota tavaksi leikkiä yksinkertainen aivoja haastava ajatusleikki ainakin kerran päivässä.
Nappaa käteesi mikä tahansa esine ja keksi sille kymmenen uutta käyttötarkoitusta. Esimerkiksi kärpäslätkä voisi olla tennismaila, viuhka, mikrofoni, kitara, antenni...
Tätä on hauska leikkiä myös lasten kanssa!

6. Lue ääneen
Kuunteleminen tai ääneen lukeminen aktivoivat eri aivojen osa-alueita kuin hiljaa itsekseen lukeminen.
Ota siis tavaksi lukea vaikkapa uutiset kerran päivässä ääneen kumppanillesi tai lue iltasatu lapsille. Lukeminen ei ehkä suju aivan yhtä nopeasti, kuin jos lukisit itseksesi, mutta aivojumpan lisäksi tulet viettäneeksi myös yhteistä aikaa läheistesi kanssa.

7. Maistele uusia ruokia
Haju- ja makuaistin haastaminen uusilla herkuilla laittaa myös aivot töihin.
Etenkin hajuaisti on suorassa yhteydessä aivojen tunnekeskukseen, joten erilaisten tuoksujen aistiminen saattaa herättää yllättäviäkin mielleyhtymiä ja muistoja.
Nappaa siis seuraavalla kauppareissulla mukaan vaikka hedelmä tai vihannes, jota et ole koskaan aikaisemmin kokeillut.

Lähde:
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/aivotreeni-7-helppoa-ja-hauskaa-harjoitusta-joilla-jumppaat-aivojasi-ja-parannat-muistia

Yhdenvertainen ja saavutettava opiskelukulttuuri

 

Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistäminen ovat jokaisen vastuulla. Niiden kunnioittaminen edellyttää myös rakenteita: suunnittelua, vastuun jakamista ja kouluttautumista.

Opiskeluympäristö on yksi opiskelukyvyn osa-alueista. Se kattaa sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset ympäristöt. Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys opiskeluympäristössä ovat ihmisoikeuksia.

Opiskeluympäristön saavutettavuus

Jokaisella opiskelijalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella sekä menestyä siinä. Siksi opiskeluympäristöjen saavutettavuuden arviointi ja kehittäminen ovat tärkeä osa opiskelukykyä tukevan oppilaitoksen toimintaa.

Saavutettavuudesta puhutaan rinnakkain ja usein synonyymina käsitteen esteettömyys kanssa. Esteettömyys viittaa sellaisiin ympäristössä oleviin esteisiin, joiden vuoksi kaikilla ihmisillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia. Nämä esteet voivat olla fyysisiä, sosiaalisia tai psyykkisiä. Opiskeluympäristössä näitä voivat olla esim. portaat, materiaalimaksut vai ainoastaan yhdellä kielellä saatavilla oleva tieto.

Saavutettavuuden voi ajatella kuvaavan esteiden sijaan ympäristöjen, tiedon ja yhteisöjen avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Puhumme saavutettavuudesta, koska käsite siirtää huomion yksilön vaikeuksista yhteisöihin. Se korostaa ongelmien sijaan saavutettavuuden positiivisia vaikutuksia kaikille.

Opiskeluympäristön yhdenvertaisuus

Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansallisuudestaan, kielestää, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Opiskeluyhteisöön integroituminen ja toverikontaktit tukevat opiskelukykyä ja opintojen sujuvuutta. Siksi on tärkeää, että kaikki voivat tuntea kuuluvansa opiskeluun liittyviin ryhmiin. Tutkimuksen mukaan opiskelutovereiden tuki ehkäisee opintojen keskeyttämistä silloin, kun elämänhallintataidot koetaan heikoiksi.

Lisää aiheesta mm.
http://www.opiskelukyky.fi/yhdenvertainen-ja-saavutettava-opiskelukulttuuri/
https://www.nyyti.fi/mielenterveyspaiva/

Lukeminen kehittää lapsen sosiaalisia taitoja - 7 syytä lukea lapselle

 

Iltasadun voi ottaa rutiiniksi jo alle yksivuotiaalle, sillä vauva alkaa yhdeksänkuisena ymmärtää kuvan ja asioiden yhteyden. Lukeminen kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja ja iltasatu voi jopa saada lapsen nukkumaan pidempään.

1. Tunneside vahvistuu
Lukuhetki vahvistaa lapsen ja aikuisen tunnesidettä. Katselukirjan selailu kannustaa aikuista viestimään vauvan kanssa jo paljon ennen kuin lapsella on omia sanoja.

2. Lapsi tuntee olevansa tärkeä
Kirjaa lukiessa aikuinen on ainoastaan lasta varten ja hänen käytettävissään. Hetki viestittää lapselle, että hän on aikuiselle tärkeä ja että aikuinen haluaa aidosti kuunnella hänen ajatuksiaan ja viettää aikaa hänen kanssaan.

3. Lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät
Kirjojen avulla lapsi oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Lukeminen harjaannuttaa lapsen vuorovaikutustaitoja, kun lapsi samastuu kirjan tapahtumiin. Lapsi oppii erilaisia keinoja säädellä ja kanavoida tunteitaan rakentavalla tavalla omassa arjessaan.

4. Lapsen tunneäly lisääntyy
Lukeminen lisää lapsen tunneälyä. Tunneälykkäällä ihmisellä on hyvät sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja kykyä empatiaan. Hän ymmärtää omia tunteitaan ja huomaa myös muiden tunteet. Tunneälykäs ihminen hyväksyy epätäydellisyyden itsessään ja toisissa, mistä on seurauksena hyvä itsetunto.

5. Lapsi saa lisää itseluottamusta
Monissa lastenkirjoissa päähenkilö lähtee turvallisesta kodista ja suuntaa avaraan maailmaan. Hän oppii matkallaan kaikenlaista ja palaa viisastuneena kotiin. Matkantekokirjat valmentavat lasta luottamaan omiin voimavaroihinsa ja ottamaan etäisyyttä vanhempien turvalliseen syliin.

6. Mielenterveysongelmien riski pienenee
Lukuharrastus saattaa ehkäistä lasten mielenterveysongelmia. Tarinoiden kautta lapsi pääsee käsiksi sellaisiin kokemuksiin, joita hänellä itsellään ei välttämättä vielä ole.

7. Yöunet saattavat pidentyä
Lyhytkin kirjan katselu- ja lukuhetki rentouttaa lapsen nukahtamaan. Uusimpien tutkimusten mukaan perheissä, joissa luetaan iltasatu 1-6-vuotiaan lapsen yöuni kesti puoli tuntia pidempään verrattuna perheisiin, joissa lukemista ei harrastettu.

Lähde: Päivi Heikkilä-Halttunen, Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen (Atena 2015).

https://kaksplus.fi/vanhemmuus/kasvatus/lukeminen-kehittaa-lapsen-sosiaalisia-taitoja-7-syyta-lukea-lapselle/?_ga=2.152364025.1568598535.1712037155-1184934516.1712037154

Opinnollistaminen

 

Mitä on opinnollistaminen?

Opinnollistamisen taustalla on ajatus elinikäisestä oppimisesta.

Työpajalla valmentautuja oppii tekemällä oppimisympäristössä, joka on sosiaalisesti vahvistava ja vahvasti tuettu. Opinnollistetut työpajat ovat hyviä vaihtoehtoja erityisesti niille, joilla on haasteita suorittaa opintojaan tavanomaisissa oppimisympäristöissä tai vaikeuksia saada työkokeilupaikka.

Valmentautujan työpajalla hankkima osaaminen voidaan osoittaa osaamistodistuksilla.

Osaamistodistus:
- kertoo työpajalla kertyneistä tiedoista ja taidoista
- laaditaan aina peilaten valmentautujan osaamista ammatillisen koulutuksen tutkinnon osan perusteisiin
- voidaan hyödyntää myös työnhaussa
(into.ry)

Jos kiinnostuit opinnollistamisesta tai tiedät jonkun, jolle opinnollistamisesta voisi olla hyötyä niin esim. Toimarilla kaikki työpajat ovat opinnollistettuja.

Meille voit tulla tekemään esim.
- myymälä: merkonomin opintoja, myyjän perus- ja ammattitutukinnon opintokokonaisuus
- puutyöpaja: pintakäsittelun ja puusepän opintoja
- ict-paja: tieto- ja viestintätekniikan perus- ja ammattiopintoja
- kodinkonepaja: pienkorjaajan opintokokonaisuus, sähköpuolen opintojen osia

Lisätietoja:
Outi Rahikainen
Hanke- ja kehittämisvastaava
044 555 0799
outi.rahikainen@toimarisln.fi

Linkkejä:
https://www.paikko.fi/
https://valo-valmennus.fi/
https://www.intory.fi/tyopajatoiminta/opinnollistaminen/

 

Kansainvälinen kierrätyspäivä 18.3.

 

Kansainvälisenä kierrätyspäivänä suunnataan ihmisten huomio kierrätykseen ja sen merkitykseen maapallollemme.

Maailman kierrätyspäivässä kannustetaan kuluttajia näkemään kierrätysmateriaali resurssina -  ei jätteenä. Päivän tavoitteena on rohkaista tekemään edes yksi muutos kierrätystottumuksiinsa.

Kierrätyspäivänä suunnataan katse maapallon arvokkaiden materiaaliresurssien säilyttämisen tärkeyteen. Päivän järjestäjä, International Bureau of Recycling (BIR) on määritellyt maailman johtajille seitsemän tärkeintä haastetta, joihin kuuluu mm. koulutus ja tietoisuuden lisääminen kierrätyksen tärkeydestä, kierrätysmateriaalien kestävän kaupan tukeminen ja yhteistyö teollisuuden kanssa kierrätysmateriaalin käytön lisäämiseksi.

Kierrätyspäivä korostaa maailman luonnonvaroista huolehtimisen tärkeyttä.
Nyt luonnonvarat jaetaan kuuteen ryhmään: vesi, ilma, hiili, öljy, maakaasu ja mineraalit.
BIR esittää, että kierrätysmateriaalit voitaisiin nähdä maailman seitsemäntenä resurssina.
Kierrätettävät materiaalit tulisi nähdä materiaaliresurssina, joka on jatkuvasti uusiutuva ja uudelleen käytettävissä.

https://www.suomenkierratyskeskustenyhdistys.fi/?x118281=189530

Kierrätyspäivän motivoimana hyödynnä tarjouksemme:
Löytyykö sinulta itsellesi tarpeetonta tavaraa?
Jos ei itselläsi ole mahdollisuutta tuoda tavaraa Pohjolankadulle niin noutopalvelumme hakee veloituksetta noutoja, joihin teette tällä viikolla (vko 12) varauksia noutojen pieneristä.
- max. 10 km säteellä Toimarilta (norm. 10 €)
- mahdolliset kierrätysmaksuet eivät sisälly tarjoukseen.
 

Kognitiivinen ergonomia tukee työhyvinvointia

 

Kognitiivisen ergonomian keinojen avulla voidaan vähentää kuormitusta ja lisätä työhyvintointia työssä. Kognitiivinen ergonomia on työn suunnittelua, työympäristön järjestämistä ja työskentelytapoja, jotka vähentävät kuormitusta ja edistävät palautumista.

Hyvin suunnitellut työolosuhteet ja hyvin järjestetty työympäristö vaikuttavat merkittävästi työn sujuvuuteen ja edistävät havaintokykyä, turvallisuutta sekä tuloksellisuutta ja tuottavuutta.

Toimenpiteet aivotyön tukemiseksi:

Suunnittele!
(viihdyt paremmin tehtävissäsi ja saat aikaan enemmän)
- Suunnittele työtä
- Vähennä työympäristön häiriötekijöitä
- Toimivat työvälineet

Huolehdi työrauhasta!
(selvitä mistä keskeytykset johtuvat ja poista niiden aiheuttajat)
- Pyri selkeyteen viestinnässä ja vuorovaikutuksessa
- Vähennä keskeytyksiä
- Edistä työtehtävien hallintaa ja hillitse tietotulvaa

Tue aivotyötä!
(aivot tykkäävät sopivista haasteista)
- Tue muistamista ja tiedonkäsittelyä
- Sujuvoita päätöksentekoa
- Elinikäinen oppiminen

Jos kiinnostuit aiheesta, käy lukemassa enemmän mm.
https://ttk.fi/julkaisu/sinunkin-tyosi-on-aivotyota-kognitiivinen-ergonomia-tukee-tyohyvinvointia/
https://neuroliitto.fi/hairiot-pois-niin-tyo-sujuu/
https://www.muistiliitto.fi/application/files/1314/8666/3698/KognErgHuoneentaulu_esite_WEB.pdf
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/aivotyo-sujuvaksi/aivotyota-tehdaan-yhdessa