Suomalainen kirjallisuus

 

Suomalaisen kirjallisuuden päivää vietettiin torstaina 10.10.
Mitä mieltä olette suomaisesta kirjallisuudesta, onko se hyvää luettavaa?

Omalta kohdaltani voin vastata, jotta kyllä on.
Vaikka enimmäkseen itsekin luen käännöskirjallisuutta, niin joka romaanikirjallisuus genressä on hyviä suomalaisia kirjailijoita ja kirjoja.

Oletteko huomanneet, Savonlinnaan sijoittuvia kirjoja on kirjoitettu aika paljon?
Mm:
Tuire Malmstedt - kirjoissa pääosassa savonlinnalainen poliisikaksikko Isa Karos ja Niiles Aarnikoski
Jani Repo, sielunmurhaaja
Eeva Tenhunen, mustat kalat
Outi Pakkanen, linna
(ehkä huomaa, jotta luen enimmäkseen dekkareita...)

Sekä unohtamatta meidän omaa dekkaristiamme Anne Hakkaraista (Anne Frost) ja hänen Adina-sarjaansa.

Kokeilkaa saatteko lukutekobingossa bingon!
https://lukemo.fi/lukemo/wp-content/uploads/2019/09/lukutekobingo_vedos3.pdf

"Lukeminen kannattaa aina"
 

TUPA - tuoretta osaamista nuorten palveluihin

 

Hanke on 18-29-vuotiaille suunnattu matalan kynnyksen ESR-rahoitteinen hanke, joka tehdään yhdessä Mikkelin Toimintakeskuksen, Xamkin ja Esedun kanssa.

Hankkeessa nuori osallistuu työllistymistä, työelämään ja opintoihin kiinnittymisetä tukevaan 12 osaiseen voimavaravalmennuspakettiin, joka pitää sisällään mm. sosiaalisten valmiuksien sekä arjen- ja elämänhallinnan lisäämistä, tulevaisuusohjausta, kiertotalous/ympäristökasvatusta, omatalousvalmennusta, elintapaohjausta, työelämän pelisääntöjä sekä omien taitojen löytämistä ja niiden hyödyntämistä.

Valmennuksessa tuetaan nuoren jo olemassa olevaa osaamista, tunnistetaan osaamisvajeita sekä arvioidaan yhdessä nuoren kanssa hänen työ- ja toimintakykyänsä. Jokaiselle valmennukseen osallistuvalle asetetaan osaamisen kartuttamisen tavoite, joka voi liittyä esim. opintoihin, kädentaitoihin, jonkin uuden taidon oppimiseen tai digiosaamiseen.

Valmennus on osa kierrätyspajajaksoa. Valmennukseen osallistutaan pajatoiminnan ohessa kahtena päivänä viikossa, kahden tunnin osioissa. Toinen valmennuspäivä on ns. asiapitoinen ja toinen päivä painottuu taiteeseen, luontoon ja liikuntaan/hyvintointiin.

Kierrätyspajalla tutustutaan kierrätyksen eri osa-aloihin tuunaten, lajitellen sekä myös uutta tehden niin puu, kodinkone kuin vaatepuolellakin. Tarkoituksena on, että nuori tutustuu ja osallistuu kaikkiin Toimintakeskuksen kierrätysosastojen toimintaan.

Valmennuspaketti kestää n. 3 kk, jonka jälkeen nuori mahdollisesti voisi siirtyä opiskelemaan, työpajalle tms.

Toiminta on päihteetöntä ja nuoren ottaminen valmennukseen katsotaan tapauskohtaisesti.

Jos kiinnostuit, ota yhteys:

Merja Peltopuro
merja.peltopuro@toimarisln.fi
p. 044 270 2597

Eläintenpäivä 4.10. - tutustutaan lähiluonnon eläimiin

 

Lähiluonnon eläinten päivä on hieno tilaisuus tutustua ympäristömme monimuotoisuuteen ja oppia lisää paikallisista eläimistä.

Tässä teille pieni tarina siitä miten eläintenpäivää voi viettää. 

Eräänä kauniina syyspäivänä lapset ja aikuiset kokoontuivat läheiseen metsään juhlistamaan tätä erityistä päivää.

Aamulla, kun aurinko nousi ja sumu hälveni, metsän polut täyttyivät innokkaista luonnon ystävistä. Lapset juoksivat iloisina, kantaen mukanaan kiikareita ja suurennuslaseja, valmiina tutkimaan kaikkea mitä metsä heille tarjoaisi.

Ensimmäisenä he kohtasivat oravan, joka keräsi ahkerasti tammenterhoja talvivarastoonsa. Lapset seurasivat oravan puuhia hiljaa, etteivät häiritsisi sen tärkeitä valmisteluja. Seuraavaksi he näkivät jäniksen, joka loikki nopeasti pensaiden lomassa. Samalla he kuuntelivat tarkkaavaisesti, kun opas kertoi jäniksen elämästä ja sen sopeutumisesta eri vuodenaikoihin.

Päivän aikana he oppivat tunnistamaan erilaisia lintuja niiden laulujen perusteella ja näkivät jopa harvinaisen pöllön, joka istui korkealla puun oksalla. Opas kertoi kuinka tärkeää on suojella näitä eläimiä ja niiden elinympäristöja, jotta myös tulevat sukupolvet voivat nauttia luonnon ihmeistä.

Päivän päätteksi kaikki kokoontuivat nuotion äärelle jakamaan kokemuksiaan ja nauttimaan eväitä. Lapset kertoivat innoissaan, mitä kaikkea olivat nähneet ja oppineet, ja aikuiset iloitsivat siitä kuinka tärkeää on viettää aikaa luonnossa ja arvostaa sen kauneutta.

Tämä päivä jätti kaikille osallistujille lämpimän muiston ja vahvisti heidän yhteyttään luontoon. Se muistutti heitä siitä, kuinka rikas ja monimuotoinen lähiluontomme on ja kuinka tärkeää on suojella sitä.

Toivottavasti tämä tarina inspiroi sinua viettämään aikaa luonnossa ja tutustumaan sen asukkaisiin!
🌲🦉🦌

Päiväkirjan kirjoittaminen on kullanarvoista

Monissa tutkimuksissa on viime vuosina osoitettu, että tunteistä käsin kirjoittaminen vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen.

"Kun ajatuksia kirjaa paperille, se laskee nopeutta, jolla ajatukset pyörivät päässä. Se helpottaa keskittymistä omiin tunteisiin sen sijaan, että antaisi ajatusten vain pyöriä päässä esim. ulos ikkunasta katsellessa", psykologi Birgitte Sölvstein selittää.

Päiväkirjan kirjoittamisen vaikutuksia ovat mm.
laskee stressitasoa, auttaa kestämään vastoinkäymisiä, auttaa hiljentämään ajatusrallia, auttaa päästämään irti menneestä.
Näitä asioita moni kaipaa keskellä hektistä arkea, jolloin oma mieliala ja jaksaminen ovat usein tärkeysjärjestyksessä viimeisinä muiden arjen vaatimusten jälkeen.

Vaatimuksena rehellisyys

"Päiväkirja vaatii aikaa ja keskittymistä. Päiväkirjaa kirjoittaessa täytyy pysähtyä ja antaa tunteiden tulla sellaisina kuin ne ovat. Tärkeintä on olla rehellinen itselleen. Päiväkirjalle täytyy ikään kuin uskoutua. Mitä rehellisempi on, sitä hyödyllisempää päiväkirjan pitäminen on mielenterveyden kannalta." Sölvstein toteaa.

Päiväkirjalle voi uskoutua tunteista ja ajatuksista, jotka yleensä pyritään tukahduttamaan. Kyse voi olla vaikkapa läheiselle valehtelusta, liiallisesta ruutuajasta tai pettämisajatuksista.

Katso itseäsi ulkopuolisen silmin

"Tunteen kokeminen ja sen näkeminen ulkopuolelta eroavat toisistaan. Vihaa voi ilmaista huutamalla toiselle päin naamaa, mutta kun kirjoittaa tunteen muistiin, sitä voi havainnoida paremmin ulkoapäin ja joko päästää siitä irti tai käsitellä sen tietoisesti. Tämä on erittäin tärkeä taito." Sölvstein sanoo.

Päiväkirja voi auttaa tunnistamaan tunteet, jotka pitää ottaa vakavasti ja joiden pohjalta pitää toimia, ja toisaalta myös ne tunteet, joiden voi antaa vain olla.

Vältä ajatusrallin siirtäminen paperille

"Ihmisillä, joilla on taipumusta murehtia asioita, on myös tapana siirtää sama kuvio sellaisenaan päiväkirjaan. Silloin kannattaa kirjata huolenaiheet erilliseen huolilistaan ja laittaa se sen jälkeen sivuun, jotta päiväkirjaan tulee kirjattua muutakin kuin vain huolenaiheita." Sölvstein neuvoo.

Muutamia vinkkejä aloittamiseen

Päiväkirja, kynä ja hetki omaa aikaa - siinä kaikki, mitä tarvitaan päiväkirjan kirjoittamiseen.

Jos olet kaupassa ihastellut jotain kaunista vihkoa niin nyt on oikea aika hankkia sellainen - päiväkirjan kirjoittaminen on mielekkäämpää oman näköiseen vihkoon. Se kertoo siitä, että päiväkirja on jotain johon panostat ja jonka teet itseäsi varten.

Kirjoittamisen hetkellä luo tunnelmaa valoilla ja rauhoittavalla musiikilla tai luontoäänillä - nämä voivat auttaa keskittymään paremmin ja irrottautumaan kiireestä ja arjen askareista.

Laita älypuhelin pois käden ulottuvilta ja näkyviltä, kun alat kirjoittamaan päiväkirjaa - muutoin se häiritsee keskittymistä.

Säilytä päiväkirjaa joissakin varmassa tallessa - ajattele sitä omana, täysin yksityisenä asianasi.

Mieti kirjoittamiselle pysyvä ajankohta tai yhdistä kirjoittaminen johonkin muuhun asiaan - aamuvirkku voi kirjoittaa muutaman virkkeen ennen kuin muut perheessä heräävät tai kirjoittaminen voi olla myös hyvä iltarituaali. Myös lasten päiväuniaika voi olla hyvä hetki kirjoittaa.

Jos et tiedä miten pääsisit alkuun, voit aloittaa kysymällä itseltäsi kysymyksiä:
Mitä on tapahtunut? Millaisia ajatuksia minulla on siihen liittyen? Millaisia tunteita tapahtumat herättävät?

Päiväkirjan kirjoittaminen muuttuu kiinnostavaksi, kun pääset tapahtumien tasolta tunteiden tasolle eli kerrot, millaisia tunteita tapahtumat herättivät. Päiväkirjassa on kyse nimenomaan tunteiden käsittelystä.

Millaisia merkkejä keho antaa? - esim. päänsärky, väsymys tai jännitys voivat olla merkkejä tunteista, sillä usein keho reagoi ennen asian tietoista käsittelyä.

Ole mahdollisimman rehellinen - pyri tarkastelemaan nimenomaan negatiivisia tunteita, joilta pyrit useimmiten suojaamaan itseäsi. Päiväkirja on luottamuksellinen paikka, jossa voit tuoda ne esiin ja käsitellä niitä. Kyseessä voi olla jokin toistuva kaava, huolenaihe tai tunne. Ota se tilaisuutena tunnistaa, mihin sinun on kiinnitettävä huomiota - oman hyvintointisi tähden.
Useimmissa tapauksissa vaikeiden tunteiden kirjaaminen ylös riittää ja sitten ne katoavat itsestään. Tämä on yksi syy siihen, miksi päiväkirjan pitäminen on tervehdyttävää ja auttaa saamaan mielen tasapainoon.

Saitko jutusta inspiraatiota päiväkirjan aloittamiseen?

Lisää aiheesta voit lukea mm.
https://kuntoplus.fi/terveys/psykologia/vinkit-paivakirjan-pitamiseen

https://mielenihmeet.fi/miksi-paivakirjan-kirjoittaminen-tekee-hyvaa/

https://www.eeva.fi/jutut/viisi-syyta-pitaa-paivakirjaa-kirjoita-itsesi-tyyneksi

https://www.kalenterimania.com/2018/01/paivakirjan-kirjoittaminen-rutiiniksi/

 

Huolehdi muististasi

 

Mietityttääkö muisti?
Muistiin voi vaikuttaa myös omilla valinnoillaan: terveellinen ruokavalio, riittävä lepo ja kohtuullinen liikunta suojaavat myös aivojen toimintaa ja muistia. Mm. näillä arjen tavoilla pidät parempaa huolta muististasi.

• Anna aivoillesi unta ja lepoa

Työn ja levon vuorottelu on oleellinen asia muistin toiminnan kannalta. Lepo ja nukkuminen ovat tärkeitä aivojen palautumisen kannalta, mutta myös asioiden tallentuminen pitkäkestoiseen eli säilömuistiin tapahtuu unen aikana.
Unta siis kannattaa vaalia. Rauhoita illat rutiineille ja pidä unirytmi säännöllisenä. Pimennä, hiljennä ja viilennä makuuhuone.
Muista, että yöunen lisäksi aivot tarvitsevat myös päiväsaikaan lepuutusta ja pieniä lepotaukoja.

• Liiku, sillä muistikin pitää siitä

Riittävä liikkuminen ja kuntoilu pitävät kehon kunnossa, mutta yleensä itselle mieluinen liikunta myös kohentaa mielialaa. Pirteä ja positiivinen mieli suojaa muistin heikkenemiseltä.
Koska päähän osuvat iskut voivat heikentää muistia, muista aina laittaa pyöräillessä kypärä tiukasti päähän.

• Syö monipuolisesti

Säännöllinen ruokailu ja monipuolinen, terveellinen ruokavalio ovat hyvä juttu myös aivojen ja muistin näkökulmasta. Monipuolisesta ruokavaliosta saa välttämättömiä vitamiineja, hivenaineita ja muita rakennusaineita aivoille.

• Kohtuudella alkoholia, tupakoinnille totaalikielto

Alkoholia kannattaa nauttia vain kohtuudella. Reipas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille, sillä jatkuva runsas juominen aiheuttaa muutoksia aivojen hermokudoksessa. Jo pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä.
Tumppaa tupakka lopullisesti!
Tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa muutoksia aivoihin. Koska tupakointi heikentää verenkiertoa, se vaikuttaa aivojen hapen saantiin ja lisää etenevän muistisairauden riskiä.

• Vitamiinit

Vitamiineista useimmat B-vitamiinit ovat tärkeitä hermosolujen toiminnalle. Esim. B12-vitamiini edistää hermoston normaalia toimintaa ja psykologisia toimintoja sekä auttaa vähentämään väsymystä. B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa mm. hermoston oireita - kuten muistin häiriöitä.
Jaksamisen kannalta myös C-vitamiini ja rauta ovat tärkeitä ravintoaineita, molempia saa terveellisestä ruoasta.

• Selätä stressi

Pieni positiivinen stressi voi olla hyvä juttu ja lisätä suorituskykyä, mutta pitkittynyt stressi voi heikentää kykyä painaa asioita mieleen sekä suurien kokonaisuuksien hallintaa.
Mieti, mitkä ovat sinun tapasi laskea kierroksia ja pitää stressi aisoissa.

• Opettele uutta

Aivot kykenevät muovautumaan läpi elämän, ja aivoja aktivoimalla on mahdollista hidastaa niin alkavaan muistisairauteen kuin normaaliin ikääntymiseen liittyviä muutoksia.
Uusien asioiden opetteleminen on mitä mainiointa treeniä aivoille. Suojaa muistiasi tarttumalla uusiin juttuihin ja haastamalla muistiasi.

Käytä siis aivojasi!
Voit ravita aivojasi tekemisellä, joka on juuri sinulle mielekästä.
Kun käytät aivojasi, sitä paremmin ne pysyvät toimintakykyisinä.

Lisää aiheesta mm.
https://www.yliopistonapteekki.fi/ideat-ja-vinkit/7-tapaa-huolehtia-muistista

Ps.
Käsityöt ovat myös hyväksi aivoille.
Esim. neulominen parantaa motoriikkaa ja kognitiivisia taitoja, tekee hyvää terveydelle sekä parantaa muistia.

Tämä pienenä aasinsiltaja muistuttamaan, jotta Toimarin Kierrätysgalleriassa kokoontuu käsityöryhmä "Supisevat silmukat" joka tiistai klo 14-15:30.
Tervetuloa mukaan neulomaan tai virkkaamaan itselle, läheiselle tai yhteiseen hyvään (esim. eläimille)

Lukemisen terveyshyödyt: 7 syytä miksi kannattaa lukea kirjoja

 

Lukeminen on halpa keino pitää aivot vetreinä ja lievittää stressiä.
Kirjojen lukeminen vaikuttaa myös terveyteen positiivisesti, joten kannattaa tarttua kirjaan myös hyvinvointia ylläpitääkseen.

1. Lukeminen lisää empatiakykyä
Kun lukija uppoutuu kirjaan ja lukee seikkailusta, joita toiset kokevat, aivoissa aktivoituu samoja alueita kuin silloin, kun ihminen kokee asioita itse. Samaa aktivoitumista ei tapahdu televisiota tai elokuvaa katsoessa.
Lukijan eläytyessä kirjaan vahvistuu hänen ymmärryksensä mielen teoriasta eli siitä, että muillakin ihmisillä on tietoisuus, omat tunteet ja omat ajatukset. Tämä puolestaan lisää empatiakykyä. Kirjat siis parantavat ymmärrystä toisista ihmisistä ja auttavat samaistumaan heidän ongelmiinsa, ajatuksiinsa ja kärsimyksiinsä.

2. Lukeminen lievittää stressiä
Kirjaan tarttuminen kannattaa, sillä lukeminen lievittää stressiä jo 6 min sen jälkeen, kun lukija on uppoutunut teokseen. Tämä selvisi Sussexin yliopistossa vuonna 2009 tehdystä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin erilaisten rentoutumiskeinojen tehokkuutta stressitasoja ja sydämen lyöntitiheyttä mittaamalla.
Tutkimustulosten mukaan lukeminen lievittää stressiä jopa 68 %, ja se on stressin lievittäjänä tehokkaampi kuin esim. musiikin kuunteleminen, kahvin ja teen juominen tai lenkkeily.

3. Lukeminen voi auttaa nukahtamisessa
Rauhoittavien iltarutiinien luominen ja kaukana älylaitteiden piristävästä valosta pysyminen auttaa nukahtamisessa. Koska lukeminen myös vähentää stressiä ja laskee sykettä tehokkaasti, illalla sängyssä kirjaan tarttuminen on hyvä keino rentoutua ennen nukkumaanmenoa. Kun mieli ei vaeltele stressaavissa asioissa, nukahtaminenkin on helpompaa.

4. Lukeminen voi auttaa masennuksen hoidossa
Myös masentunut voi löytää apua kirjoista. Tutkimusten mukaan self help -kirjallisuuden lukeminen yhdessä lukemista tukevien, ammattilaisen kanssa käytävien keskustelujen kanssa auttaa masennukseen tyypillisiä hoitomuotoja paremmin.
Self help -kirjojen lisäksi runojen lukemisesta voi löytyä helpotusta masennukseen. Professori Philip Davisin mukaan runojen lukeminen aktivoi aivoissa juuri niitä alueita, joita masennus lamauttaa.

5. Lukeminen pitää aivot vetreinä
Kirjaa lukiessa lukijan täytyy painaa mieleen lukuisia asioita: minkä nimisiä henkilöhahmot ovat, miten sivujuonet punoutuvat toisiinsa, mitä kirjassa on jo tähän mennessä tapahtunut. Tästä syystä lukeminen on hyvää harjoitusta muistille ja aivoille: uusien asioiden mieleen painaminen luo uusia synapseja eli hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vahvistaa jo olemassa olevia yhteyksiä aivoissa.
Tutkimusten mukaan kirjojen lukeminen suojaakin aivoja mm. muistisairauksilta ja ylläpitää aivojen toimintakykyä.

6. Lukeminen pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin
Kirjojen lukemine voi suojata aivoja jopa Alzheimerin taudilta. Aivotutkimuksissa on todettu, että lukemista harrastaneiden aivoihin kertyy vähemmän haitallista beeta-amyloidi-proteiinia, joka on yhdistetty Alzheimeriin.
Tutkijat tosin huomauttavat, että Alzheimer on sen verran monimutkainen sairaus, ettei vain yhdellä elintavalla voi estää sairastumista kokonaan. Lukemisella kuitenkin vaikuttaisi olevan osuutta sairastumistodennäköisyyteen.

7. Lukeminen pidentää elinikää
Ne, jotka lukevat kirjoja, elävät pidempään kuin ne, jotka eivät kirjoihin kajoa. Tämä selviää Yalen yliopiston vuonna 2015 julkaistusta tutkimuksesta. Jo 30 min lukuhetki päivässä riittää pidentämään elinajanodotetta huomattavasti.
Tutkimuksessa selvisi, että 12 vuoden aikana lukuharrastus pidentää elinikää n. 23 kuukautta niihin ihmisiin verrattuna, jotka eivät lue kirjoja lainkaan.

https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/lukemisen-terveyshyodyt/