Helmikuu

Helmikuu on vuodenkierrossa erityinen kuukausi - se on kuin tuulenhengen pidättämä hengenveto ennen kevään saapumista, vuoden lyhin mutta tunnelmaltaan yllättävän rikas ajanjakso. Vaikka päivät ovat vielä kylmiä ja lumi kietoo maan pehmeään hiljaisuuteensa, helmikuussa on jotakin, mikä herättää ihmisissä odotuksen tunteen. Se muistuttaa siitä, että talvi ei ole pysyvää, vaan osa jatkuvaa muutoksen ja kiertokulun liikettä.

Aamuisin ilma voi olla niin kirkasta ja purevaa, että taivas näyttää syvemmän siniseltä kuin muulloin. Pakkasen kiillottamat puiden oksat säihkyvät auringon osuessa niihin, ja jokainen hengenveto tuntuu jäädyttävän keuhkoihin pinen palan talven ydintä. Silti juuri nämä kylmät, kirkkaat hetket ovat helmikuun kauneimpia: missä on sekä voimaa että haurautta. Talven syli on kylmä, mutta sen kauneus pehmeä ja surumielisen lempeä.

Helmikuu on kuin rauhallinen tauko keskellä talven melua. Joulun kiireet ovat jo jääneet taakse, ja uusi vuosi on vasta ehtinyt kunnolla alkaa. Arjen rytmi on asettunut paikalleen, ja ihmisillä on aikaa pysähtyä: kuunnella lumisateen pehmeää rapinaa tai seurata kuurankukkien muodostumista ikkunoihin. Moni viettää aikaa sisätiloissa, villasukat jalassa ja lämmin juoma kädessä, mutta samaan aikaan ulkona avautuvat valtavat, hiljaiset maisemat, jotka houkuttelevat hiihtämään, luistelemaan tai vain nauttimaan talven rauhasta.

Ystävänpäivä tuo helmikuuhun oman lempeän lisänsä. Se on pieni, vaatimaton juhla, joka kuitenkin muistuttaa meitä siitä, että elämä ei koostu vain suurista sanoista tai merkeistä - usein riittää yksi pieni ele, tervehdys, viesti tai hymy. Helmikuussa kylmyys ulkona korostaa sitä, miten tärkeitä lämpimät ihmissuhteet ovat. Talven keskellä ihmiset huomaavat kaipaavansa toistensa seuraa, ja silloin ystävyys tuntuu erityisen arvokkaalta.

Luonnossa helmikuu on hiljaista valmistautumista. Myyrät kulkevat lumen alla kulkemisiaan tunneleissa, kuusien oksat notkuvat lumen painosta ja järvien jääpeite tukevoituu yön pakkasissa. Mutta vaikka luonto näyttää pysähtyneeltä, pienet merkit kertovat muutoksesta: ensimmäiset sulavesiurat katoilla, lintujen varovaiset kutsuäänet, auringon viipyminen taivaalla yhä pidempään. Auringonvalo on helmikuussa erityisen kirkasta, melkein kovaa, kuin se pyrkisi jo herättelemään maan talven unesta.

Helmikuu opettaa, että muutos tapahtuu hiljalleen. Se ei ole räiskyvän kevään kuukausi, vaan sen edeltäjä - kuin pohjustus tulevalle. Helmikuussa ihminen oppii kärsivällisyyttä ja näkemään kauneuden pienissä, huomaamattomissa asioissa: siinä, miten valo taittuu lumikiteistä, miten hanki natisee jalkojen alla tai miten lämpimältä ensimmäinen aurinkoinen päivä pitkän pilvisen jakson jälkeen tuntuu.

Vaikka helmikuu on lyhyt, se ei ole merkityksetön. Se on talven ja kevään välissä keinuva hiljainen silta, joka kantaa mukanaan rauhaa ja toivoa. Kun helmikuu etenee kohti loppuaan, aurinko nousee jo aikaisemmin ja laskee hieman myöhemmin. Maailma tuntuu heräävän - ei vielä täysin, mutta se venyttelee, avaa silmiään ja valmistautuu uuteen vuodenaikaan.

Lopulta helmikuusta jää mieleen sen kaksijakoisuus: se on kylmä, mutta täynnä odotusta; hiljainen, mutta salaa elävä; lyhyt, mutta merkitykseltään suuri. Helmikuu muistuttaa siitä, että kaiken pysähtyneisyyden alla piilee voima, joka pian puhkeaa esiin. Se on lupaus, jonka vain helmikuu osaa antaa. 
 

Kuntouttava työtoiminta

 

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jossa toiminnan keskiössä on erisyistä työtön henkilö. Palvelu räätälöidään asiakkaalle yksilöllisesti ja sen tavoitteita ovat mm. toimintakyvyn ylläpitäminen, vahvistaa elämän- ja arjenhallintaa sekä erityisesti tarjota ihmiselle yhteisö, jossa toimia ja olla osallisena. Savonlinnassa kuntouttavaa työtoimintaa tarjoaa palveluna mm. Savonlinnan Toimintakeskus ry. Toimari on toteuttanut tätä palvelua jo vuosien ajan ja alla olevassa kirjoitelmassa on käytetty runkona kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden palautteita palvelustamme.

"Olen saanut tärkeää työkokemusta ja en jännitä sosiaalisia tilanteita niin paljoa"

Kuntouttava työtoiminta tarjoaa mahdollisuuksia omien taitojen vahvistamiseen, työkyvyn ylläpitämiseen ja samalla myös mahdollistaa sosiaalisia kohtaamisia ja tarjoaa työyhteisön, porukan, johon kuuluu ja jossa tulee kohdatuksi. Työtoiminnan avulla pääsee myös kokeilemaan erilaisia työtehtäviä vaikkapa kiinteistötöitä, kodinkoneiden korjaamista, siivousta tai puusepän töitä. Työtoiminnassa voi vahvistaa olemassa olevaa osaamista tai oppia aivan uusia taitoja.

"Olen ollut enemmän vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, tunnen että sosiaaliset taitoni ovat hieman kehittyneet. Itsevarmuutta"

Helposti käy niin, että kun oman elämän suunta ei ole selvillä tai tulee muunlaista vastoinkäymistä, ihminen ikään kuin juuttuu kotiin, jää paikoilleen ja yht´äkkiä toimimattomuus ja yksinäisyys muuttuu uudeksi normaaliksi. Sosiaaliset taidot ohenevat ja rohkeus lähteä muiden ihmisten pariin voi vaikuttaa ylitsepääsemättömältä. Kuntouttavan työtoiminnan yhtenä ajatuksena on oman elämän suunnan ja tulevaisuusajattelun vahvistaminen. Kuntouttavaan työtoimintaan kuuluu vahva yksilöohjaus sekä yhdessä tekeminen ja kokeminen. Kuntouttava työtoiminta ei siis ole pelkkää työtoimintaa vaan osallisuuden vahvistamista.

"Rytmiä elämään"

Arkirytmi muuttuu tyhjiksi päiviksi eikä viikonpäivillä ole enää merkitystä. Kotiin jääminen tuntuu luontevimmalta ja helpoimmalta valinnalta. Kuntouttavassa työtoiminnassa aloitetaan pienin askelin korjaamaan arkirytmiä, jokaisen omien voimien mukaan. Alussa työtoiminnassa voi käydä vaikka kerran viikossa. Käyntipäiviä voidaan lisätä oman jaksamisen mukaan.

"Olen oivaltanut paljon uusia asioita ja alkanut saamaan selkeyttä siihen mitä haluan olla ja tehdä"

Aina ei ole selvää mitä haluaa tehdä "isona". Ajelehtiminen eri vaihtoehtojen välillä saattaa käydä ylivoimaiseksi ja on helpompi vain olla tekemättä mitään. Työpajalla tarjotaan valmennusta, jossa pohditaan yhdessä valmentajan kanssa omia vahvuuksia ja osaamisen vajeitakin. Tutustutaan erilaisiin työtehtäviin ja työpaikkoihin ja mietitään jatkoa omaan tulevaisuuteen. Työpajalla ei olla koskaan yksin asioiden äärellä vaan työpajan porukka on tukena pohtimassa jatkopolkuja elämään.

"Olen saanut enemmän itsevarmuutta ja uskallan puhua enemmän muille ei niin tutuille ihmisille"

Kotona sosiaaliset piirit helposti kapenevat ja lähteminen kotoa muuttuu haasteelliseksi. Työpajalla tehdään muutakin kuin työtä. Työpajalla järjestetään erilaisia ryhmiä, joissa voidaan, vaikka käydä läpi turvallisuuteen, terveyteen ja liikkumiseen liittyviä asioita, tehdään retkiä makkaranpaistoon tai vaikkapa käydään pelaamassa frisbeegolfia porukalla. Työpajalla pyritään mahdollistamaan uusia kokemuksia sekä tukemaan myös vapaa-ajan toimintaa.

"sosiaaliset taidot parantunut, unirytmi parantunut"

Kuntouttavan työtoiminnan tavoite vahvistaa sosiaalisia taitoja, tukea elämän- ja arjenhallinnassa ja sitä kautta luoda tulevaisuusajattelun kehittymistä, on myös hyvän elämän tavoittelua. Ja kukapas ei haluaisi hyvää omaan elämäänsä?

 

Lainaukset ovat vuoden 2025 Sosiaalisen vahvistumisen arviointimittarin (SOVARI) vastauksista, jota toteutetaan Savonlinnan Toimintakeskus ry:n työpajoilla säännöllisesti. Arviointimittariin vastaavat kaikki työpajan työntekijät ja sillä arvioidaan sosiaalisen vahvistumisen lisäksi työvalmentajien tarjoamaa palvelua. SOVARI on käytössä maanlaajuisesti työpajoilla: https://www.intory.fi/tyopajatoiminta/sovari/

Tarkemmin kuntouttavan työtoiminnan tavoitteista: https://stm.fi/kuntouttava-tyotoiminta

Savonlinnan Toimintakeskus ry tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa työpajoillaan Pohjolankatu 6:ssa. Työpajoille ja toimintaan voi tulla halutessaan tutustumaan. 
Lue lisää meistä: www.toimarisln.fi

 

Kiertokulun kauneus

Vanhan puutalon vintillä asui kolme ystävystä: kellastunut pitsikaulus, nahistunut pajukori ja ruosteen sävyttämä metallinen kynttilänjalka. Ne olivat nähneet elämää; juhlia, arkea ja unohduksia, mutta nyt ne pölyttyivät odottamassa josko vielä joku päivä pääsisivät takaisin maailmaan.

Eräänä aurinkoisena lauantaiaamuna vintille kapusi lempeästi hyräilevä nuori nainen, Aada. Hän etsi materiaaleja askasteluprojektiinsa, mutta päätyi tutkimaan vintin aarteita aivan eri innolla.

Ensimmäinen löytö: pitsikaulus

Aada nosti pitsikauluksen varovasti ilmaan. Se oli hauraskin, mutta yhä kaunis - kuin muistutus menneen maailman hienostuneisuudesta.
"Sinusta tulee jotain erityistä"; Aada kuiskasi.

Kotona hän ompelikin kauluksen kiinni yksiväriseen villamekkoonsa. Mekko, jota hän ei ollut käyttänyt vuosiin, muuttui hetkessä hänen uudeksi lempivaatteekseen. Pitsikaulus tunsi olonsa taas tärkeäksi. 

Toinen löytö: pajukori

Pajukori oli hieman vino ja sen kahva repsotti, mutta Aada näki korin uusin silmin.
"Muutama korjaus ja sinä olet kuin uusi"; Aada ajatteli.

Pieni annos puuliimaa, pari solmua juuttinarulla ja korista tuli täydellinen lankakori. Se pääsi olohuoneen nurkkaan koristamaan ja palvelemaan - eikä enää kukaan huomannut, että se oli joskus ollut hylätty.

Kolmas löytö: kynttilänjalka

Kynttilänjalka sen sijaan oli tumma ja täynnä elämän jättämiä jälkiä.
Mutta Aada hymyili: "Patina on vain tarina, jonka kerrot muille."

Hän putsasi kynttilänjalan varovasti, maalasi osittain, jätti osan tarkoituksella entiselleen ja lisäsi pienen lasikipon sen päähän. Siitä tuli minikasvihuone pienelle mehikasville. Kynttilänjalka oli nyt jotain aivan muuta kuin ennen - ja se rakasti uutta rooliaan.

Aada tutki muitakin vintillä olevia esineitä ja päätti viedä hänelle turhakkeita esineitä kierrätyskeskukseen. Hän tiesi, että muidenkin esineiden tarinat voisivat jatkua jonkun toisen luona - ehkä muuttuen, ehkä uudistuen, mutta ennen kaikkea jatkaen elämäänsä.

Ja niin vintti keveni, esineet saivat uudet kodit ja Aadan teoista syntyi pieni mutta merkityksellinen kehä: kierrätyksen, uudelleenkäytön ja rakkaudella löydettyjen kierrätysaarteiden kiertokulku.
 

Pakkaspäivän taika - miksi ulkoilu tekee hyvää mielelle ja keholle?

 

Talvi tuo mukanaan kirpeän pakkasen, lumen peittämän maiseman ja hiljaisuuden, joka tuntuu melkein maagiselta. Moni kuitenkin epäröi astua ulos, kun lämpömittari näyttää miinusasteita. Miksi lähteä ulos, kun sisällä on lämmintä ja mukavaa? Vastaus on yksinkertainen: ulkoilu pakkassäällä voi olla yksi parhaista lahjoista, jonka annat itsellesi - sekä keholle että mielelle.

Hiljaisuus, joka parantaa

Talvinen luonto on kuin oma maailma. Lumi vaimentaa äänet ja metsässä vallitsee rauha, jota harvoin koemme arjen kiireessä. Kun astut ulos huomaat, että ajatukset alkavat järjestyä kuin itsestään. Luonto ei vaadi sinulta mitään - se antaa tilaa hengittää ja olla läsnä.

Liike ja valo kirkastavat mielen

Pakkassää voi tuntua aluksi epämukavalta, mutta jo muutaman minuutin kävely saa veren kiertämään ja kehon lämpenemään. Samalla mieli virkistyy. Tutkimukset osoittavat, että ulkoilu vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja voi jopa ehkäistä masennusta. Talvinen valo, vaikka heikko, on arvokasta - se auttaa jaksamaan pimeän kauden yli ja tukee kehon vuorokausirytmiä.

Vinkit pakkaspäivän ulkoiluun

Jotta ulkoilu olisi miellyttävää ja turvallista, muista nämä vinkit:
Pukeudu kerroksittain: aluskerros siirtää kosteutta, välikerros lämmittää ja päällikerros suojaa tuulelta ja lumelta.
Suojaa ääreisosat: lämmin pipo, hanskat ja villasukat ovat pakkaspäivän pelastus.
Liiku sopivasti: aloita rauhallisesti, anna kehon lämmetä ja nauti maisemasta.
Huolehdi turvallisuudesta: vältä liukkaita reittejä ja muista heijastimet (jos ulkoilet hämärässä).

Pieni askel, suuri vaikutus

Ei tarvitse lähteä pitkälle retkelle. Jo lyhyt kävely lähimetsässä tai järven rannalla voi olla päivän paras hetki. Kun palaat kotiin, posket punoittavat ja olo on kevyt. Pakkaspäivä muistuttaa meitä: hyvinvointi ei aina vaadi suuria tekoja - joskus riittää, että avaat oven ja astut ulos.

Haasta itsesi tänään

Kun seuraavan kerran katsot ulos ja ulkona on pakkasta, älä jää sisälle. Lähde ulos, hengitä syvään ja anna luonnon tehdä taikansa. Sinun ei tarvitse olla urheilija tai retkeilijä - riittää, että otat ensimmäisen askeleen. 

Kuulumisia Toimarilta

 

Uuden vuoden alkaessa on hyvä hetki pysähtyä, koota yhteen edellisen vuoden oppeja ja pohtia tarkemmin, mihin suuntaan Savonlinnan Toimintakeskus ry (Toimari) on menossa.

 

Yksi erityisen innostava teema on kiertotalouden mahdollisuudet ja konkreettiset teot kaupungissamme.

 

Kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat vahvistuneet myös Savonlinnassa. Toimari toimii uudelleenkäytön edistäjänä:

- Mahdollistamme asukkaille tavaroiden lajittelun ja uudelleenkäytön.

- Tulevien lakiuudistusten myötä uudelleenkäytettävä tavara on erotettava jätteestä - tähän meillä on vuosien asiantuntemus.

- Olemme alueen ainoa sähkö- ja elektroniikkaromun alueellinen keräyspiste ja toimitamme kaiken ei-hyödynnettävän materiaalin asianmukaisesti SER-tuottajayhteisöön kuuluvana eteenpäin työstettäväksi.

 

Toimarin työ kattaa kuljetuksen, keräyksen, lajittelun, purun, uusiotuotannon ja myynnin. Tämä työ ansaitsee näkyvyyttä ja yhteistä menestystä myös kaupungin kanssa. Toimarin rooli ei ole vain työllisyys, vaan tarjoamme asukkaille mahdollisuuden toteuttaa kiertotaloutta käytännössä.

 

Toimari tuottaa monipuolisia sosiaali- ja terveyspalveluita: vertaistukea, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä apua arjessa selviytymiseen. Samalla edistämme savonlinnalaisten osallisuutta ja hyvinvointia tarjoamalla matalan kynnyksen toimintaa, vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja täydentämällä julkisia palveluita.

 

Kiertotalouden ja uudelleenkäytön tehtävät tarjoavat mielekkäitä ja sopivasti mitoitettuja työtehtäviä myös niille, joilla on täsmätyötaitoa mutta jotka eivät vielä kykene vaikkapa kokopäiväiseen työkuormaan.

 

Tämä on MYÖS keskeistä työllisyydenhoidossa:

- Mahdollisuus matalalla kynnyksellä edetä kohti opintoja tai työpajalla suoritettavia opintoja.

- Turvallinen polku kohti työelämää, kokeillen ja osallisuutta vahvistaen.

- Moninaisuutta arvostava työyhteisö, johon voi kuulua.

 

Vuosi 2025 opetti varovaisuutta lupausten ja toteutusten välillä. Julkisia palveluja tukevaa tuotantoa ei ole toteutettu lupauksista huolimatta, ja kilpailutetuista kokonaisuuksista vain murto-osa on edennyt.

 

Teemme yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa painottaen ennaltaehkäisyä ja asiakaslähtöisyyttä. Käytännössä tämä näkyy siinä, että yhä useampi valmentautuja on  nuori, ja toimimme tiiviisti Samiedun kanssa erilaisia osaamista vahvistavia polkuja tarjoten. Toimari on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka ja turvallinen työyhteisö, jossa saa oikeita kiertotalouden ja uudelleenkäytön työtehtäviä. Autamme myös asumisen järjestämisessä ja arjen taidoissa, jos elämä on tuonut haasteita.

 

Pitkittynyt työttömyys on suuri haaste erityisesti iäkkäämmille ihmisille. Avoimilla työmarkkinoilla ei ole tarjolla riittävästi töitä alueellamme.

 

Työllisyydenhoidossa tulee edelleen arvostaa työpajoja ja muita sosiaalista vahvistamista tukevia paikkoja. Muuten olemme vaarassa ajautua sosiaaliseen työttömyyssoppaan. Tilannetta aikeuttaa se, ettei yhdistyksille enää myönnetä palkkatukea Savonlinnan työllisyysalueella, ja kuntouttava työtoiminta hiipuu tulevien lakiuudistusten myötä. On syytä kysyä: mitä tilalle?

 

Uudelle vuodelle 2026 toivomme kauaskantoista yhteistyötä ympäristön ja kiertotalouden edistämiseksi. Toivomme myös kaikkien savonlinnalaisten arvokasta kohtaamista, erityisesti niiden, jotka kamppailevat toimeentulon, terveyshaasteiden tai yksinäisyyden kanssa.

 

Kiitos yhteistyökumppaneillemme, asiakkaillemme, tavaran lahjoittajille, hallituksen jäsenille, hankekumppaneille ja valmentautujille - vedetään yhtä köyttä jatkossakin!

 

Erityiskiitos työkavereilleni, toimarilaisille ohjaajille ja hankkeissa työskenteleville, jotka ovat jaksaneet muutosten pyörteissä tsempata toisiaan ja uudistua katsomaan asioita boksin ulkopuoleltakin - teette arvokasta työtä 💗

 

Virpi Leskinen

toiminnanjohtaja 

 

Hyvää uutta vuotta!

 

Oli kylmä ja hiljainen talvi-ilta. Vanha vuosi, harmaahapsinen ukko, istui yksin penkillä lumisessa metsässä. Hänen hartiansa olivat raskaat kaikista päivistä, joita hän oli kantanut. Jokainen ryppy hänen kasvoillaan kertoi tarinaa ilosta, surusta, toivosta ja pettymyksistä.

Hän tiesi, että hänen aikansa oli lopussa. Taivaanrannassa kajasti jo uuden aamun valo. Sieltä saapui pieni kirkassilmäinen vauva käärittynä pehmeään tähtien hohteeseen. Vauva hymyili viattomasti ja ojensi kätensä vanhalle ukolle.

"Sinun matkasi on päättynyt", vauva kuiskasi kuin tuulen henkäys. "Minä jatkan siitä, mihin sinä jäit".

Vanha ukko nyökkäsi lempeäsi. Hän antoi vauvalle avaimen, joka oli täynnä lupauksia ja mahdollisuuksia. Sitten hän nousi, katsoi vielä kerran taakseen ja astui hiljaa pois sulautuen yön varjoihin.

Vauva jäi yksin, mutta ei pelännyt. Hän tiesi, että jokainen askel toisi mukanaan uuden tarinan, uuden toivon ja uuden mahdollisuuden. 
Ja niin alkoi uusi vuosi - pieni, mutta täynnä voimaa ja unelmia. 

Tonttujen joulu

Syvällä lumisessa metsässä, suuren kuusen juurella asui joukko iloisia tonttuja. He olivat koko vuoden auttaneet Joulupukkia valmistamaan lahjoja, mutta nyt oli heidän oma juhla - tonttujen joulu.

Aattoaamuna metsä oli hiljainen ja kaunis. Lumi kimalteli kuin miljoona pientä timanttia ja pakkasen tuoksu täytti ilman. Tontut heräsivät aikaisin, sillä heillä oli paljon puuhaa: kuusi piti koristella, piparit paistaa ja joululaulut harjoitella.

Tonttu Vilho kiipesi kuusen latvaan ja ripusti sinne suurimman tähden, joka oli tehty jäästä ja hopealangasta. Tonttu Liina koristeli oksat punaisilla nauhoilla ja käpykransseilla. Pian kuusi loisti niin kauniina, että metsän eläimet kokoontuivat ihailemaan sitä.

Kun ilta saapui tontut sytyttivät lyhdyt ja istuivat pitkän pöydän ääreen. Siellä oli höyryävää puuroa, pipareita ja marjamehua. He lauloivat iloisia joululauluja ja metsä kaikui heidän naurustaan. Yhtäkkiä kuului kellon kilinä - Joulupukki oli tullut tervehtimään! Hän toi mukanaan suuren säkin täynnä yllätyksiä: jokaiselle tontulle oman pienen lahjan.

Tontut iloitsivat, mutta tiesivät että joulun paras lahja oli yhdessäolo. He tanssivat kuusen ympärillä ja tähdet taivaalla tuntuivat tanssivan heidän kanssaan. Ja niin tonttujen joulu jatkui myöhään yöhön täynnä lämpöä, naurua ja ystävyyttä.

HYVÄÄ JOULUA!