Kierrätys

 

Kevät ja kesä on  uudistumisen ja tavaroiden raivaamisen aikaa.

Tässä pienessä pähkinänkuoressa tietoa, mitä Toimarille voi tuoda kierrätykseen:

Huonekalut - otamme vastaan käyttökelpoisia ja ehjiä huonekaluja. Myös lastulevyhuonekaluja otetaan vastaan koottuina ja ehjinä.
Käyttökelvottomista huonekaluista perimme kierrätysmaksun (n. 10 - 20 €/ kpl).

Kodin irtaimisto - otamme vastaan kaiken ehjän ja puhtaan kodin irtaimen, kuten mm. koriste-esineet, seinälautaset, taulut, muistoesineet, kirjat jne.

SER - sähkö- ja elektroniikkaromu - sähkölaitteet vastaanotetaan maksutta.
Otamme vastaan kaikki sähköllä, paristoilla tai akuilla toimivat sähkölaitteet ja niihin liittyvät tuotteet. Lamput, valaisimet, leivänpaahtimet, televisiot, puhelimet, jääkaapit, pakastimet jne.

Tuothan kierrätettävät laitteet (kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet, pöytäkoneet yms.) aukioloaikana myymälän kassalle.

Vaatteet ja asusteet - arvioidessa vaatteiden, kenkien, liinavaatteiden ja tekstiilien sopivuutta kierrätykseen ajattele, että käyttäisitkö niitä itse. Rikkinäiset ja likaiset vaatteet ja kengät eivät sovellu kierrätykseen vaan ovat sekajätettä.

Tekstiilien tulee olla kuivia ja puhtaita, sekä ne tulee pakata muovipusseihin tai -säkkeihin.

Meiltä saa tilattua myös kuljetuspalvelun, jos ei itse voi tuoda kierrätystavaroita:

Savonlinnan Toimintakeskus ry:
Yksityishenkilöt nouto ja vientipalvelu, pienet tavaraerät.
Peruskulukorvaus 10 €.
Kilometrikorvaus, jos myymälästä kohteeseen yli 10 km 0,50 €.
Puhelin: 044 363 4455

HyväKiertää Oy:
Kuolinpesät, muutot ja isommat tavaranoudot.
Yksityishenkilöt 45 €/h, matkakorvaus 0,62 €/km (hinnat sis. alv 24 %).
Yritysasiakkaat 36,29 €/h, matkakorvaus 0,50 €/km (hintoihin lisätään alv 24 %).
Puhelin: 044 348 2738

Juhannus

 

Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.

Juhannuksena tehtiin yleisesti taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin "pesässä", eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.

Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja, jotka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.

Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsisäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. Kokkojen on joskus selitetty liittyvän auringonpalvontaan, useimmin niiden on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen tuottamiseen sekä pahan torjuntaan.

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja. Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vastalla. Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin valetavan ja aarnivalkeiden palavan.

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous. Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin tuoreita vihtoja.

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin ja tuorein lehvin.

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta mykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia. Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla.

Varsinkin 1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin. Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.

Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934.

Nykyisin suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat juhannuskoivut ja -kukat, juhannussauna sekä ruotsinkielisillä alueilla lehvin ja kukin koristellut juhannussalot. Useiden suomalaisten tapana on viettää juhannus kesämökillä.

Perhe- ja paikallisyhteisöjuhlista ovat juhannusjuhlat laajentuneet jopa laajoiksi yleisötapahtumiksi kuten konserteiksi. Suomen vanhin juhannusfestivaali on Himos Festival. Yksi pisimpään järjestetyistä juhannusjuhlista on ollut Lentäjien juhannus Kauhavalla lentosotakouluksi muuttuneen ilmasotakoulun lentokentällä.

Kaupungeista maalle menoa juhannuksena on arvostetu joukkotiedotusvälineissä 1970-luvun alkupuolelta saakka. Syitä kesäviikonlopuille tyypilliseen suureen kuolleisuuteen ovat juhannusliikenteen aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja hukkumiset, joihin suurena syynä on alkoholin runsas käyttö. Esimerkiksi vuoden 2022 juhannuksena Suomessa kuoli hukkumisonnettomuuksissa 3 ihmistä.

Keskikesän valossa on aina tehty taikoja. Kaivo, kenkä ja käki kertovat rakkauselämästä.

Perinteisiä juhannustaikoja:

* Kun juhannusyönä katsoo kaivoon tai lampeen, näkee tulevan puolison.
* Juhannusyönä katolle heitetyn kengän kärki kertoo, mihin päin joutuu muuttamaan.
* Siellä suunnassa, mihin juhannuskokon savu kääntyy, on henkilö, joka pääsee naimisiin.
* Jos pesee kasvot joenrannassa juhannusyönä, vastarannalla näkee tulevan puolison.
* Kun asettaa vastakkain kaksi peiliä ja katsoo toiseen, toisesta peilistä näkee tulevan puolison.
* Käen kukahdusten määrä juhannusyönä kertoo vuodet puolison löytymiseen.
* Sulhasonni on taattu neliapilan löytäjälle juhannuksena.
* Tyttö läiskii reisiään vieraan pojan vihdalla. He saavat niin monta lasta kuin lehtiä jää reisiin.
* Kun juhannusyönä kerää seitsemän yrttiä tai kukkaa ja pistää ne tyynyn alle, näkee unessa tulevan morsiamen tai sulhon. Jotkut uskovat, että kukat tulee poimia seitsemältä eri niityltä hiljaisuudessa /alasti.
* Jos kieriskelee alasti kasteisessa viljapellossa, puoliso ilmaantuu elämään kuluvana vuonna. Toisen uskomuksen mukaan neidon tulee kieriä ihastuksensa pellolla alasti, jotta saisi vastakaikua mielitietyltä.

Lämmintä ja iloista juhannusta!

Lähteet:
https://fi.wikipedia.org
https://www.etlehti.fi








Muikkupäivä

 

Viikkomme alkoi poikkeuksellisesti vasta tiistaina, kun maanantain olimme vapaalla. Vili aloitti aamun pyykkien pesulla, josta tulikin oikein urakka (siitä lisää myöhemmin). Vili siirtyi Pirtti-toiminnasta Muikkuun viikko sitten. (Toivotamme Juholle hyvää loppuelämää uusissa maisemissa). Vilin ensimmäinen työpäivä Muikussa alkoi sillä, että Ida säikäytti hänet. Sama kaava toistui tänä aamuna.

Seuraavaksi kipaisimme (autolla, koska ei jaksettu kävellä) Cittarista Muikun ruokaostokset. Listasta puuttui tärkeitä ainesosia viikon yllätysherkkuun, mutta kaupassa Idalle tuli yllättäen suuri valaistumisen hetki, kun torttupohjat osuivat silmiin. Niin saatiin kakkutarpeetkin hankittua. Tällä viikolla jhlistetaan asiakkaan raitistumisen vuosipäivää.

Muikku avattiin tuttuun tapaan klo 10, eikä ensimmäisiä kävijöitä tarvinnut kauaa odotella. Kuitenkin jo kolmannen asiakkaan kohdalla kävikin niin, että hän meinasi jäädä ulkopuolelle. Muikun ovi oli taas kerran livahtanut takaisin lukkoon. Meillä on oven kanssa ongelmia, se pysyy auki ainoastaan gorillateippiviritelmällä (kiitos Juholle teipin lahjoituksesta ja oven saattamisesta entistä pahempaan jamaan...).

Palataas takaisin siihen pyykinpesuun. Vilillä oli hulahtanut pyykinpesuainetta "vähän" liikaa koneeseen, joka aiheutti koneen sekoamisen. Vaahtoa oli Muikussa lähes korviin asti. Pyykit jouduttiin pesemään kolmesti, jotta ne saatiin puhtaaksi. Muikussa oli muutenkin puheensorinan lisäksi äänekäs päivä, koska meidän kuivausrumpu kuulostaa lähinnä suihkukoneelta.

Ei mennyt mikään putkeen kyllä Idallakaan. Keittiössä ei liukasteltu vaahdossa, vaan öljyssä. Öljypullo kun päätti hypätä lattialle ja levitä ympäriinsä. Siivoushommiksihan se meni. Seuraavaksi oltiinkin jo siivoamassa kahvia lattialta, kun kahvipömpeli päätti niin sanotusti räjähtää. Seuraava Muikun lattialle levinnyt asia oli Idan hermot (no ei oikeasti).

Koska Muikku on anonyymi paikka, kävijöiden kanssa käytyjä keskusteluja emme lähde avaamaan. Yleensä Muikussa keskustellaan mm. päihteidenkäyttöön sekä mielenterveyden ja arjen hallinnan vahvistamiseen liittyvistä asioista ja tuetaan toinen toisiamme. Me ohjaajat autamme esim. etuusasioissa ja oikeastaan melkein ihan missä vaan. Suuresta viisaudestamme huolimatta emme aina tiedä kaikkea, mutta silloin etsimme tietoa yhdessä ja ohjaamme eteenpäin vieläkin viisaammille. On meillä usein varsin hauskaakin. Kuten tänään, sattumuksista huolimatta.
Oli hyvä päivä.

Ida ja Vili, Muikkulaiset

Pirtti-toiminnan ohjaaja Henna

 

Nimi:
Henna Järvenpää

Työnkuva:
Pirtti-toiminnassa ohjaaja

Koulutus, tähän ammattiin:
Ammattikoulututkinto

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä:
Noin 8 päivää😊

Työssäni parasta on...
Ihmisten kohtaaminen

Toteemieläimeni:
Testin mukaan susi, mutta kuulostaa pelottavalta

Paras luonteenpiirteeni:
Iloisuus

Mitä viimeksi kierrätit:
Vaatteita

Mottoni:
Eteenpäin, sanoi mummo lumessa

Mindfulness

  YMPÄRISTÖN TARKKAILEMINEN Kiinnitä huomiota ympäristöösi ja tarkkaile, missä olet. Havainnoi ympäristöäsi neutraalisti. Aseta ikään kuin a...