Kylävire puhaltaa puhtia pitäjiin

 

Kylävire-hankkeessa työskentelevät ohjaaja Sari Kotivirta (vas.), vastaava ohjaaja Mirja Nylander (keskellä) ja ohjaaja Anja Suoninen (oik.).

Kylävire - Puhtia pitäjille -hanke on Stean (sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen) rahoittama kolmivuotinen projekti. Kylävire-toiminnassa innoitetaan vapaaehtoistyöhön, nostatetaan kylähenkeä, elävöitetään ja vakiinnutetaan vapaa-aika- ja seuratoimintaa sekä tuetaan kylien uudenlaisia elinkeinotoimintoja. Hankkeen toiminta-alueena on Savonlinnan seutu, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava.

Hankkeessa vahvistetaan muualta muuttaneiden ja kantakyläläisten yhteistä toimintaa oman kylän hyväksi. Toimintaa toteutetaan kylien asukkaiden toiveiden mukaisesti ja toiminta voi kattaa esimerkiksi luonnonantimien, kulttuuriperinnön tai seuratoiminnan vahvistamista sekä kokeilukulttuuria alueilla.
Hankkeeseen liittyy myös osaamisen vahvistaminen opinnollistamistoiminnan kautta ja sen mahdollisuuksista viestitään maaseudun työnantajille ja maahanmuuttajille.

Luontolähtöisyys on hankkeessa vahva ja muualta muuttaneita perheitä aktivoidaan muun  muassa hyvinvoinnin, liikunnan sekä luonnossa liikkumisen keinoin. Ohjauksessa ja toiminnan kehittämisessä hyödynnetään paikallisia toimijoita ja osaamista jaetaan alueen kylien kesken.
Toiminta tukee lakisääteisiä, vastaanottokeskusten sekä maahanmuuttajapalveluiden sekä - sosiaalityön palveluja vahvistamalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla vaihtoehtoisia hyvinvointia vahvistavia sekä sosiaalisesti aktivoivia toimintoja.

Tule mukaan innostavaan toimintaan ja ota yhteyttä!

Yhteistyöterveisin:

Sari Kotivirta
044 794 4973

Anja Suoninen
044 794 5023

Sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@toimarisln.fi

Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin

Lähestyimme eduskuntavaaliehdokkaita oheisella kirjeellä, koska meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

"Etsivä nuorisotyö  ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne toimivat yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja vahvistavat voimavaroja ja arjen taitoja. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla, tukemaan muita palveluita ja paikkaamaan palvelupuutteita. Tulevalla hallituskaudella etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus, resurssit ja rakenteet on turvattava. Lisäksi palveluihin pääsy ja palveluketjut on saatava kuntoon.

Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. (www.kuntaliitto.fi) Kunnallinen nuorisotyö tarjoaa nuorisotyön palveluja kunnasta riippuen hyvin eri-ikäisille nuorille. Kunnallinen nuorisotyö ymmärretään tyypillisesti nuorisotiloilla tapahtuvaksi, kaikille ikäryhmään kuuluville nuorille avoimeksi toiminnaksi. Nuorisotyön vakiintuneita työmuotoja on kuitenkin paljon tätä enemmän ja monia niistä toteutetaan valtakunnallisesti. (www.nuorisotyosta.fi)

Perusnuorisotyöstä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä pääsääntöisesti nuoren vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa ja se perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen. Perusnuorisotyössä tarjotaan nuorille mahdollisuus vapaa-ajanviettoon ja vapaaseen oleskeluun kavereiden kanssa ilman ulkopuolelta määriteltyä pakollista tekemistä. Samalla välitetään elämässä tärkeitä taitoja, kuten arkielämän taidot, käytöstavat ja toisten ihmisten huomioiminen. Työn lähtökohtia ovat osallisuuden vahvistaminen sekä yhdenvertaisuus. Työmenetelmiä ovat mm. nuorten illat, koulunuorisotyö sekä leiritoiminnat.

Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa tuetaan rinnalla kulkien heikossa asemassa olevia nuoria. Palvelun tarve on jatkuva, ja tukea on saatava nopeasti. Vaalipiirin alueella 15-28 -vuotiaita nuoria on 57 268.

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva alle 29-vuotias nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille (Nuorisolaki 1285/2016).

Etsivä nuorisotyö tavoittaa vuosittain Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueella noin 1 550 nuorta. Etsiviä nuorisotyöntekijöitä alueella on 46.

Työpajatoiminta vahvistaa valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen avulla nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä.

Työpajatoiminta on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen oman polkunsa. Nuorten työpajatoiminta on suunnattu erityisesti alle 29-vuotiaille. Valtioavustusta saavia nuorten työpajoja on alueellamme 18 (sekä järjestötoimijoita että kuntapajoja).

Vuonna 2021 työpajavalmennuksen piirissä oli 2 285 nuorta Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueella.

Into ry on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiantuntijaorganisaatio.
Linkin takaa löytyvät Into ry:n vaalitavoitteet:
https://www.intory.fi/app/uploads/2022/11/Eduskuntavaalitavoitteet-fi.pdf

"Mitä sinä lupaat Kaakon vaalipiirin nuorille?"

Ja näin eduskuntavaaliehdokkaat Kaakon vaalipiirissä vastasivat:

- Vesa Kallio, Keskusta puolue. Lupauksesi nuorille:
"Turvallinen ja turvattu tulevaisuus siellä, missä tuntee olevansa kotonaan - koulutusta, työtä ja mahdollisuus perheen perustamiseen koko Suomessa, ei vain kasvukeskuksissa."

- Susanna Pirttiaho, Keskusta puolue. Lupauksesi nuorille:
"Lupaan kuulla nuoria ja etsiä ratkaisuja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuden ongelmiin."

- Markku Siitari, Korjausliike. Lupauksesi nuorille:
"Uudelleen, muunto- ja oppisopimuskoulutuksen määriä lisättävä. Loppu koulukiusaamiselle ja loppu homekouluille. Korkeakoulujen alueellinen merkitys on huomattava eikä korkeakoulujen määrää tule vähentää. Edistän Suomen kielen asemaa ja vapaata kielivalintaa. Jokaisella lapsella ja nuorella oikeus harrastukseen. Parempaa tukea ja joustavuutta lapsiperheille."

- Petri Pietiläinen, Vihreät. Lupauksesi nuorille:
"Nuorten mielenterveystyö ja syrjäytymisen ehkäiseminen ei jää sanoiksi vaan siirtyy teoiksi. Kuntia ja hyvinvointialuita autetaan tekemään näitä tekoja paremmalla rahoituksella. Nuoria ja heidän kanssaan työtä tekeviä kuullaan paremmin siten, että ylhäältä ei aina päätetä, mikä heille on parasta."

- Marja-Leena Leppänen, Korjausliike. Lupauksesi nuorille:
"Lupaan tehdä parhaani, että lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja urheiluun satsataan enemmän kuin nyt. Perheiden lapsiin liittyviin ongelmiin puututaan tosissaan. Pahoinvointia korjataan hyvinvoinniksi. Koulukiusaamiseen stoppi, opettajille velvollisuus puuttumiseen. Kaikille mahdollisuus opiskeluun haluamallaan tavalla."

- Marjaana Kanervo, Vihreät. Lupauksesi nuorille:
"Lupaan pitää esillä lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvät asiat."

- Liisa Taskinen, Suomen kommunistinen puolue. Lupauksesi nuorille:
"Lapsiperheköyhyydellä on tutkitusti paljon negatiivisia vaikutusia lasten ja nuorten elämään ja mahdollisuuksiin olla tasavertainen ikätovereidensa kanssa. SKP:lla on Perusturva 1200-aloite korvaamaan ja parantamaan nykyistä sekavaa tukiverkostoa. Erityisen epäoikeudenmukaista on se, että toimeentulotuen varassa elävät eivät tosiasiallisesti saa lapsilisää, koska se huomioidaan tulona tukipäätöksessä, joka muutenkin on liian alhainen. Siitä taas Suomi sai huomautuksen EU:lta.

Lupaan siis tehdä kaikkeni lapsiperheiden tilanteen parantamiseksi. Mielenterveyspalvelut, kuten koko julkinen terveydenhuolto kärsii liian vähäisestä rahoituksesta. Se on korjattava, ja panostettava ennalta ehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen lähetteettömiin palveluihin, sekä riittävä resurssointi koko hoitopolulle ensikontaktista eteenpäin. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle lisää resursseja. Näitä lupaan ajaa. Koulu tarvii lisää resursseja luokkakokojen pienentämiseksi. Tarvitaan lisää avustajia, erityisopettajia, kuraattoreita, terveydenhoitajia kouluun. Lisää tunteja kouluun oppimisen turvaamiseksi, liikunnalle, taideaineille, harrastustoiminnalle. Koulun on annettava valmiudet opiskeluun ja elämään, hyvä itsetunto ja itseluottamus, ei lannista ketään. Koulun on annettava hyvä yleissivistys, siitä on paljon hyötyä kotona ja maailmalla. Tämän puolesta lupaan toimia."

- Katariina Janhunen, Vihreät. Lupauksesi nuorille:
"Moi! Olen 22-vuotias Mikkeliläinen yhteisöpedagogiopiskelija ja kaupunginvaltuutettu. Kevään eduskuntavaaleissa nuorten ja opiskelijoiden etu ja hyvinvointi on minulla kärkiteemana. Lupaan tehdä töitä sen eteen, että nuoret voisivat Suomessa paremmin ja kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet kasvaa, oppia ja harrastaa. Tulevaisuuden Suomesta tulee rakentaa tasa-arvoisempaa ja kestävämpää ja päätöksentekoon meidän tulee tarttua uudistavalla otteella."

Lupaukset on annettu. Sinun tehtäväsi on äänestää.

Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

Kaakkois-Suomen vaalipiirin nuorten puolesta: etsivän nuorisotyön-, työpajatoiminnan- ja nuorisotyön aluekoordinaattorit

Eeva Karjalainen
ENT aluekoordinaattori
Etelä-Savo

Outi Rahikainen
TP aluekoordinaattori
Etelä-Savo

Sonja Lindroos
ENT aluekoordinaattori
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso

Miia Pauna
TP aluekoordinaattori
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso

Salla Juha
Nuorisotyö aluekoordinaattori
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso

Kansainvälinen kierrätyspäivä

 

Kansainvälistä kierrätyspäivää vietetään 18. maaliskuuta.
Kyseinen päivä meni jo, mutta kierrätyspäivä voi olla (ja toivottavasti onkin) myös tänään ja joka päivä.

Kierrätyspäivän tarkoituksena on muistuttaa siitä, että planeettamme ei kestä nykyisiä kulutustottumuksiamme sekä siitä miten tärkeää on luonnonvarojen säästäminen ja kierrättäminen.
Maapallon luonnonvarat kuluvat kiihtyvällä nopeudella ja samanaikaisesti hyödyntämiskelpoista materiaalia poistuu jatkuvasti käytöstä jätteen muodossa.

Jokainen meistä voi vaikuttaa asiaan vähentämällä jätettä, uudelleen käyttää materiaalia ja kierrättää.

Luonnonvarojen ylikulutus ei voi olla hyvinvointimme perusta!

Maailman metsäpäivä 21. maaliskuuta.
Maailman metsäpäivänä samoin kuin myös joka päivä on hyvä muistaa metsien merkitys osana elämäämme.
Metsät tarjoavat meille ruokaa, energiaa, toimeentuloa ja ovat samalla myös erityisesti suomalaisille erottamaton osa mielenlaatuamme.
Metsässä kulkeminen kohentaa sekä fyysistä, että psyykkistä terveyttä. Stressi katoaa puiden sekaan, mieli rauhoittuu ja koko ihminen rentoutuu. Verenpaine ja pulssi tasoittuvat ja stressihormonin eritys vähenee. Metsäretken jälkeen keskittymiskyky on parempi.

Entäs metsästä saatavat sienet, marjat sekä villiyriti - siinä on superfoodia kerrakseen!

Metsät tuottavat myös hiljaista, mutta elintärkeää hyötyä elinympäristöömme suojelemalla maaperää ja puhdistamalla ilmastoamme. Sademetsiä kuvaillaan usein maapallon keuhkoina, mutta ne ovat sitä ennen kaikkea metsätyypistä ja metsien paikasta riippumatta.

Muistakaa myös:

25.3. Eart Hour - WWF:n organisoima maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, joka järjestetään yleensä maaliskuun viimeisenä lauantaina klo 20:30 - 21:30 paikallista aikaa. Sen  aikana ihmiset eri puolilla maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi ja kertovat näin huolensa ilmastonmuutoksesta.

26.3. Kelloja siirretään tunnilla kesään päin 😎

Aivoviikko 13. - 19.3.2023

 

Alkanutta viikkoa vietetään aivoviikon merkeissä ja muistiliiton teemana on tänä vuonna "ajattele aivojasi, mieti muistiasi".

Muistisairauksista jopa 40 % olisi ehkäistävissä tai sairauden puhkeamista voitaisiin ainakin viivyttää. Jo muistisairauksiin sairastuneiden on myös tärkeää kiinnittää huomiota aivoterveyteen, jotta toimintakyky pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään. 

Aivoterveydestä huolehtiminen on siis tärkeää meille kaikille!

Aivoterveyteen vaikuttavat mm.

Elämäntavat:
Elämäntapoihin vaikuttamalla voidaan pienentää muistisairauksien riskiä ja viivästyttää sairauden oireiden ilmaantumista joka 3-5 vuodella.

Ruokavalio:
Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille kaiken tarpeellisen. Mm. kasviksista, hedelmistä, kasviöljystä ja kalasta koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin.

Suojautuminen:
Muista myös kypärä, kun työ tai harrastukset uhkaavat aivoja!
Esim. kaatumisen seuraksena tapahtuneet päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin oireilua, kuten muistin heikentymistä tai muistikatkoksia. Myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä.
Aivovammojen on todettu altistavan myös muistisairaudelle.

Liikunta:
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus tuovat terveyttä ja mielihyvää. Aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat, mikä on tärkeää mustijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Fyysinen aktiivisuus on aivojen aktivointia siinä missä sosiaalinen kanssakäyminen, ristikot ja musisointikin.

Aktiivisuus ja lepo:
Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä luovat uusia hermosolujen yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti muistiin. Hyvin verkottuneet aivot ovat vastustuskykyisemmät muistisairauksien aiheuttamille muutoksille.
Aivot rakastavat kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua, lukemista ja rutiineista poikkeamista - kaikkea, missä ne joutuvat jumpaamaan hermosolujaan. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys, mielekkyys ja ilo. Kannattaa siis valita harrastuksia, jotka samalla piristävät mieltä.
Paitsi haasteita, aivot rakastavat myös lekottelua. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin.
Univajeen seurauksena vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvavat. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuvat, kun aivot ovat väsyneet. Jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä.

Hyvä mieli, parempi muisti:
Kun mieliala on postitiivinen, aivotkin toimivat ketterämmin. Stressi ja masennus voivat aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy kun tilanne helpottaa.

Päihteet:
Runsas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pitkään jatkuva, riskirajan ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula -tyyppinen juominen on kaikkein haitallisinta.
Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö huonontaa tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia ja aiheuttaa jopa dementiatasoista oireilua.
Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta tiedonkäsittelyä.
Nikotiini on aivoille myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakointi lisääkin etenevän muistisairauden riskiä, sillä se heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa siten aivojen hapen saantiin ja mm. muistin toimintakykyyn. Myös aivoinfarktin riski on tupakoitsijalla suurentunut.

 Yhdenkin riskitekijän karsiminen pienentää aivojen taakkaa!

Jos haluat pitää pääsi terävänä, pane se töihin. Aivoissa ei ole parasta ennen -päivämäärää ja niiden tehokas käyttö parantaa muistia ja viivyttää dementiaa!

Lisää aivoterveydestä ja mielenkiintoisia tehtäviä mm.

Aivoliitto:
https://www.aivoliitto.fi/ajankohtaista/aivoviikko2023/?utm_source=Ihmisen+ja+luonnon+hyvinvointi+p%A4%C3%B6ksenteon+ytimeen+%7C+Asiakasmaksulaki+j%C3%A4i+puolitiehen+%7C+Seniorien+digitutki&utm_mediun=email&utm_campaign=

Muistipuisto:
https://www.muistipuisto.fi/

 

Kierrätysinfoa

 

Kevään ensi pilkahdus oli jo näkyvissä viime viikolla auringon helliessä meitä etenkin lomalaisten iloksi.

Auringon paistaessa pölykoiratkin ilmestyvät pimeistä nurkista esiin ja monelle tulee siivousvimma sekä pölyjen suhteen että ylimääräisestä tavarasta eroon pääsemiseksi.

Kestävän kehityksen kannalta on suositeltavaa toimittaa ehjät ja käyttökelpoiset tavarat kierrätykseen (esim. meille Toimarille, Pohjolankatu 6), jolloin ne saadaan uusiokäyttöön. 

Kierrätykseen käyvät mm. huonekalut, vaatteet, kodin käyttö- ja sisustustavarat, kodin erilaiset tekstiilit, kirjat, levyt, pelit, lelut ja lastentarvikkeet, kengät, laukut, urheilu- ja retkeilytarvikkeet.

Tietokoneet ja puhelimet voit lahjoittaa meille tietoturvallisesti, myymälässä on oma tietoturvakaappi näitä varten (kysy apua henkilökunnalta).

Polkupyöriä otamme vastaan kaiken kuntoisina.

Sähköelektroniikkaa otamme vastaan kaiken kuntoisina (myös rikkonaiset). 

Huomioithan, jotta lahjoitettavien tavaroiden tulee olla ehjiä, puhtaita ja käyttökelpoisia (poikkeuksena SER tavara).
Työntekijöillämme on viime kädessä oikeus päättää mahdollisesta kierrätysmaksusta.
    - kierrätysmaksun veloitamme rikkinäisistä / likaisista huonekaluista, koska joudumme itsekin
      maksamaan niistä jätemaksun.

Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää: millaiset tuotteen ostaisit itse tai lahjoittaisit ystävälle, niin se kelpaa kierrätykseen.

Lahjoittamalla meille itsellesi tarpeettomat tavarat tuet ympäristötyötämme, autat säästämään luonnonvaroja ja rakennat kanssamme yhteistä kestävämpää arkea.

Kiitos kaikille vastuullisille kierrättäjille!

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n lajitteluoppaat löytyy https://www.savonlinna.fi/jatehuolto/jatteiden-lajittelu-ja-vastaanotto/kotitaloudet/lajittele-oikein/

Savonlinnan Toimintakeskus ry on työpajatoimintaa, sosiaalista kuntoutusta, sosiaalista asutusta sekä työ- ja uravalmennuksia työikäisille valmentautujilleen tarjoava yleishyödyllinen asiantuntijayhdistys. Mahdollistamme ja kehitämme kierrätystoimintaa Savonlinnan alueella. Toimintakeskuksella ja sen omistamissa yhtiöissä HyväKiertää Oy:ssä ja Savon Taitajat Oy:ssä työskentelee kasvava joukko ammattilaisia kierrätystalouden sekä sosiaalisen osallisuustyön aloilta.