 |
Apukinosten kolausta
|
Kuluneena talvena saimme olla mukana norppien pesintää turvaavien apukinosten kolauksissa ja pesälaskennoissa. Toimintaa koordinoi Metsähallitus. Talkoolaisia saimme mukaan toimintaan alueen kantakyläläisistä, vapaa-ajan asukkaista ja muista vapaaehtoistyöstä innostuneista. Kaiken kaikkiaan teimme yhdessä talkoolaisten kanssa 11 kappaletta apukinoksia eri puolille Pihlajavettä.
Luonnonolosuhteet olivat vaihtelevat. Ensiksi odoteltiin jäiden vahvistumista, ja lunta oli alkutalvesta riittämiin. Talven edetessä lumipeite koveni ja oheni tammikuun lopulla, mikä toi lisähaasteensa kolaamiseen. Sääolosuhteet lämpenivät helmikuun loppua kohden, mutta suurimmaksi osaksi apukinokset pitivät pintansa lämpimimmillä säillä.
 |
| Apukinosten kolausta |
|
Apukinosten paikat suunnitellaan Metsähallituksen tutkijoiden puolesta etukäteen ja alueille on osoitettu omat vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilö koordinoi talkoolaisten toimintaa ja antaa ohjeistusta. Apukinokset sijoitetaan pohjoispuolelle saaria/luotoja, sillä lajityypillisesti norpat suosivat näitä paikkoja. Pohjoispuolella lumipeite säilyy yleensä pitempään, ja luonnossa luonnonkinoksetkin syntyvät tyypillisesti pohjoispuolille saaria. Apukinosten alla täytyy olla riittävän paksuinen jää, jotta se kantaa kinoksen lumikuorman. Lisäksi on oltava tarpeeksi syvää, jotta norpan on helpompi sukeltaa pesään.
 |
Makuupesän kulkuaukko
|
Kuutit syntyvät helmikuun puolivälissä ja silloin on syytä jättää rantakinokset rauhaan ja välttää tarpeetonta liikkumista mahdollisten pesäkinosten lähettyvillä. Pesimisaika on herkkää aikaa norpille. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä aloitetaan pesänlaskennat ja tässäkin työssä aluevastaavat koordinoivat toimintaa ja arvioivat tilanteen jäillä liikkumisen ja pesien löytymisen suhteen.
Laskennassa luonnonpesien havainnointia auttaa, jos pesän katto tai sivu on romahtanut. Apukinokset käydään varovasti kokeilemassa, onko siellä ollut pesäonkaloa. Poikaspesän erottaa koosta ja kammarien lukumäärästä, sieltä löytyy tavallisesti myös poikaskarvaa. Makuupesät ovat pienempiä, ja niissä on vain yksi onkalo uintiavannon ympärillä. Uroksen asumuksen tunnistaa voimakkaasta hajusta.
 |
| Pesän tarkistus |
|
Talkoolaisten kanssa yhdessä tehtyjä apukinoksiamme oli ahkerasti käytetty. Poikaspesiä ei tällä kertaa löytynyt, vaan pesät olivat suurimmaksi osaksi makuupesiä.
Oli elämys liikkua talvisella Pihlajavedellä sekä nyt keväällä heräävän luonnon tahdissa.
Haluaisitko sinä lähteä ensi talvena mukaan talkoolaiseksi?
Ota yhteyttä!
Anja Suoninen
Kylävire-hanke
anja.suoninen@toimarisln.fi
