Aloitin kesäkuussa 2023 työt ESR:n rahoittamassa Toimarin Kota-hankkeessa, joka on asiakkaan arjessa tapahtuvaa psykososiaalisen tuen toimintaa 18-65-vuotiaille Savonlinnalaisille. Toiminta alkoi mukavasti ja asiakkaita alkoi tulla niin sotepuolelta työntekijöiden suosittelemana kuin ihan itse yhteyttä ottaen.
Kota-toiminnassa on kolme työntekijää, joista yksi toimii vastaavana. Asiakkaiden arjen haasteet liittyvät usein mielenterveyden, fyysisen terveyden sekä päihteiden käytön aiheuttamiin koko elämänhallintaan vaikuttaviin pulmiin.
"Olen yksinäinen.
Tai on minulla kaksi kaveria.
Herra kärpänen ja herra hämähäkki.
Toisen lempipaikka on keittiön ikkunassa
toisen parvekkeen ikkunalaudan nurkassa.
Oli minulla kolmaskin kaveri
mutta hän muutti naapurin rouvan mukana
eikä enää palaa näille kulmille"
(Tuntematon)
Isona asiana tulee usein esille yksinäisyys, ei ole ketään, kenen kanssa lähteä mihinkään, kuka tulisi käymään tai voisi kuulua johonkin. Työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa usein arjen hallinnan haasteita, jolloin elämänrytmi saattaa muuttua. Aikaisempi ystäväpiiri, jota ehkä joskus on ollut, kapenee ja ulkopuolisuus kaikesta lisääntyy. Oma koti muuttuu ainoaksi turvapaikaksi, jossa on edes vähän hyvä olla. Oman oven aukaiseminen toiselle voi olla todella vaikeaa. Kota-toiminnassa olen kokenut hyvänä sen, että en ole viranomaistaho, vaan kolmannen sektorin toimija. Menen asiakkaan luokse "kutsuvieraana" työntekijänä, joka ei arvostele elämäntapaa, siisteyttä ym. Käynneillä pyrin löytämään arjesta niitä pieniä kantavia voimia, hetkiä, joissa on toivoa. Ratkaisukeskeinen ja voimavaraistava ajattelu ovat lähellä sydäntäni. Ajattelen joka käynnillä, että löydä se hyvä, joka toimii ja muuta vain pienin askelin sitä, mikä on tarpeen. Yhdessä siivoamisen, ruoan laittamisen, vaikka Kelan hakemusten täyttämisen lomassa käydyt keskustelut rakentavat sitä yhteyttä, siltaa ulos omasta kodista ja omien voimavarojen takaisin löytämisestä, joka on usein kadonnut.
Työskentelyssä tärkeää on, että asiakas asettaa aina itse omat tavoitteet, jonka vuoksi hän tarvitsee työntekijän. Tavoitteen on siis tärkeä olla hyvin pieni ja selkeä, jotta työskentely ei lisää toivottomuutta. Yhteyden löytymistä turvallisesti kodin ulkopuolelle olen saanut olla tukemassa käynneillä esim. Savolaisissa selviytyjissä, Klubitalolla, Toimintakeskuksella, kaupassa, kuntosalilla, Uusyrityskeskuksessa. Kota-toiminnassa on aloitettu myös omaa ryhmätoimintaa, jotta tutun työntekijän ohjaamana kynnys lähteä johonkin ei olisi liian korkea. Mielestäni aina tärkeintä on mahdollisuuksien mukaan ohjata asiakasta jo olemassa olevien palveluiden ja toimintojen piiriin, jotta asiakas ei tule riippuvaiseksi työntekijästä ja suhde säilyy ammatillisena.
Työntekijöiden jaksaminen työssä, jossa jokaisella käynnillä asiakkaiden asiat kuormittavat on tärkeää. Hyvä, toimiva tiimi, jossa on arvostava, keskusteleva, toisia kunnioittava työskentelytapa on tässä olennaisin asia. Kota-toiminnassa on ollut ihan huippu tiimi työskennellä ja se on tuonut voimaa vaikeissakin tilanteissa selviämiseen. Työnohjaus on mielestäni tärkeää, jotta työntekijän omat voimavarat ja ammatillisuus säilyvät. Asiakkailta voi tulla monenlaisia pyyntöjä "pelasta, auta, ratkaise" ja tällöin voi löytää itsensä tosi raskaasta roolista. Pysähtyminen asioiden äärelle keskustelemaan sekä erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla jaksamisen tukeminen auttavat "arjen jakajaa" jaksamaan. Jaksamista kaikille ihanille työkavereille ja asiakkailleni. Kiitos yhteisistä hetkistä, joita sain kanssanne vähän aikaa jakaa.
Terveisin: Jonna