TYÖHYVINVOINTI vai työpahoinvointi

 

"Työhyvinvointi on: kokonaisuus joka muodostuu ammattitaitoisten työntekijöiden tekemästä turvallisesta, terveellisestä ja tuottavasta työstä hyvin johdetussa organisaatiossa; jossa työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi, palkitsevaksi ja elämänhallintaa tukevaksi."

Näin Wikipedia määrittää työhyvinvoinnin ja se onkin oikein hyvin kiteytetty!
Juuri siten ihanteellisen työyhteisön pitäisi toimia.
Työyhteisö koostuu erilaisista ihmisistä erilaisilla elämäntilanteillaan ja työhistorioillaan. Hyvinvoiva ja joustava työyhteisö kykenee käsittelemään, hyväksymään ja hyödyntämään jokaisessa jäsenessään olevan potentiaalin ja luo psykologisesti turvallisen ilmapiirin, jossa on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Ilmiöstä seuraa paljon hyvää: uudistuvampia, tehokkaampia ja oppivampia organisaatioita.

Tällaisen ihanteellisen ilmapiirin luomiseen tarvitaan sosiaalista rohkeutta.
"Sosiaalinen rohkeus tarkoittaa tekoja, jotka hyödyttävät työkavereita tai koko työpaikkaa. Välillä tarvitaan suurtakin rohkeutta. Rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin", sanoo Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

 Sosiaalisesti rohkean tavoitteena on edistää yhteistä hyvää. Hän toimii omasta aloitteestaan ja vapaaehtoisesti. Rohkeuteen sisältyy jonkinlainen riskinotto. Riskinä voi olla vaikkapa se, että oma maine kärsii ja hän leimautuu työpaikallaan hankalaksi. "Kaikissa työkulttuureissa ei välttämättä sulateta, että työntekijä ottaa puheeksi jonkin epäkohdan. Siksi rohkeuteen voi liittyä pelkoa", Jari Hakanen sanoo.

Kun esimerkiksi huomaa työkaverin tulevan toistuvasti sivuutetuksi työyhteisössä, asiaan voi olla vaikea puuttua. Varsinkin, jos ikävästi käyttäytyvä on esihenkilö. Sosiaalisesti rohkea tukee kollegaansa, vaikkaa saattaa itsekin joutua silmätikuksi.

Sosiaalinen rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin. Kun ihminen toimii työssään rokeasti, työn imu lisääntyy. Toisaalta työn imua kokevat ihmiset toimivat muita todennäköisemmin rohkeasti, kun se on tarpeen.

Miten muuten työhyvinvointia sitten voisi lisätä, ihan kaikki, myös ne 'ei niin rohkeat'?

10 + 1 vinkkiä oman työhyvinvoinnin parantamiseen

1. Lopeta multitaskaaminen
2. Suunnittele ja priorisoi työtehtäväsi
3. Kalenteroi työpäiväsi
4. Keskity yhteen asiaan kerrallaan
5. Tauota työpäiväsi
6. Erota työ ja vapaa-aika ja harrasta jotakin
7. Tunnista omat rajasi
8. Tee vain riittävän hyvin
9. Ole kannustava työkaveri
10. Puhu työstäsi ja työn haasteista muiden kanssa

+ 1 Jos tunnet kuormitusta, puhu ajoissa esimiehen ja työterveyden kanssa.

Ja jokainen voi jatkaa listaa mielessään ja vaikka poimia työpaikan kahvihuoneen ilmoitustaululle ne juuri omaan työyhteisöön sopivat kaikkein toimivammaksi todetut käytänteet 😉

Mitkä ovat mielestäsi työhyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä?

Hyvä työilmapiiri 52%
Motivoiva työ 37%
Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja toimenkuvaan 29%
Turvattu työpaikka 24%
Joustavuus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa 22%
Alaisiinsa luottava esimies 21%
Mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksi 20%
Viihtyisä ja toimiva työympäristö 16%
Yhdessä tekemisen henki 16%
Hyvät työtoverit 15%
Välittävä esimies 14%
Itsensä kehittämisen mahdollisuudet 13%
Hyvä palkka 12%

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Made by Finland -kampanjatutkimukseen.

Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja siihen vastasi 2 219 iältään 18-79 -vuotiasta suomalaista. Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Made by Finland -kampanja juhlistaa suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Mukana on yli 80 yritystä ja organisaatiota. 

Lisätietoa aiheesta:

https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/mieli-strategia-ja-tyon-arki

https://duunitori.fi/tyoelama/tyohyvinvointi-koko-yhteison-asia

https://mielenterveyspooli.fi/materiaalipankki/tyohyvinvoinnin-ensiapupaketti/

https://stm.fi/tyohyvinvointi

(Lähteet: Työterveyslaitos: Marja Sarkkinen, työnohjaus Kaisa Kutilainen)

Jouko Immonen

Nimi
Jouko Immonen

Työnkuva
Olen ohjaaja Pirtti-toiminnassa. Työkenttääni on haasteellisesti asutettavien ihmisten kanssa toimiminen, ja heidän elämässään eteenpäin vieminen, rinnalla kulkien ja elämässä auttaminen.

Koulutus, joka tähän ammattiin vaaditaan
Olen käynyt mielenterveys- ja päihdepuolen erikoisammattitutkinnon. Työ opettaa tekijäänsä koko ajan, ja pitää hyödyntää koko tiimin osaaminen.

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä
Olen työskennellyt Pirtti-toiminnassa 15 vuotta.

Työssäni parasta on…
Ihmisten kanssa yhdessä toimiminen ja hyvä työympäristö/verkosto. Pyrin auttamaan kaikkia ihmisiä parhaani mukaan, vaikka kaikkia heitä ei voi asuttaa Pirteille.

Toteemieläimeni
Panda

Paras luonteenpiirteeni
Rauhallisuus

Mitä viimeksi kierrätit
Sohvan

Mottoni
Elä hetkessä, ja auta ihmisiä retkessä.

Asunnottomien yö

Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista.
Asunnottomien yön toimijat esittävät ratkaisuja, jotka voivat edesauttaa hallituksen suunnitelmia asunnottomuuden puolittamisesta vuoteen 2023 mennessä sekä poistaa asunnottomuus mahdollisesti vuoteen 2025 mennessä.
Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset ja asunnottomuutta kokevista yli 75 prosenttia on miehiä.

ARAN:n selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden laskun jälkeen liki sadalla henkilöllä viime vuonna.
Alle 25-vuotias ei ole enää harvinaisuus.
Tutkimuksissa on todettu, että lapsuuden olosuhteet ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle. Tutkimuksissa on niinikään todettu, että osalla peruskoulun läpäisseissä on puutteita kirjoitus- ja lukutaidossa.
Helposti saatavan tuen merkitys korostuu erityisesti itsenäistyvien nuorten kohdalla, kun pyritään ennaltaehkäisemään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta.

Itsenäistyville nuorille pitää löytyä tukea helposti ja ilman epäinhimillisiä jonoja, jotta voidaan taata jokaiselle nuorelle mahdollisuus oman kodin löytämiseen ja kestävään itsenäistymiseen. Itsenäistyvillä nuorilla on oikeus apuun paitsi asumisessa myös opiskeluun, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyvissä asioissa. 

Asunnottomuutta esiintyy vanhemmillakin ihmisillä. Noin 30-vuotiaat ihmiset ovat juoneet itsensä kaduille ja erilaisiin hoitolaitoksiin, joista paluu itsenäiseen asumiseen on monen kohdalla haasteellista, kun ei saa asuntoa kun luottotiedot ovat menneet ja edellisessä asumisessa on ollut runsaasti häiriöitä. Silloin on tarve tukimuotoisista asumisyksiköistä, joista on mahdollisuus onnistumisien kautta päästä omaan asuntoon.

SAVONLINNAN TILANNE

Savonlinnassa on asunnottomien yötä järjestetty vuodesta 2017 alkaen.
Pitopaikkana on ollut useita eri paikkoja, mutta nyt jo useamman kerran paikkana on ollut Sokoksen kaupungin puoleinen jalkakäytävä ja siinä oleva risteysalue.
Savonlinnassa päävastuun kantaa Savonlinnan Toimintakeskus ry:n alaisuudessa toimiva Pirtti-toiminta yhdessä evankelis-luterilaisen seurakunnan, Viadian, Savolaiset Selviytyjät ry:n, helluntaiseurakunnan sekä Romaaniyhdistyksen kanssa.
Savonlinnassa on asunnottomia noin 15-20 henkilöä, joukossa on paljon nuoria ja osa on sellaisia jotka eivät saa tai edes halua omaa asuntoa vaan punkkaavat kavereiden luona.

Asunnottomien yötä vietetään 17.10.2022 klo 13:00 - 19:00 Sokoksen nurkilla TERVETULOA.

Pirtti-toiminta Jouko Immonen

30 vuotta työtä ja toimintaa

 

 

Savonlinnan Toimintakeskus ry on tehnyt vuodesta 1992 lähtien monipuolista työllistämistoimintaa Savonlinnan seudun talousalueella. Työllistämistoiminnan kohderyhmänä ovat kaikki Savonlinnan työikäiset asukkaat ja kierrätystoiminnassa palvelemme koko Savonlinnan sekä lähikuntien alueita. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja parantaa ihmisten elämänhallintaa, työelämävalmiuksia sekä edistää työllistymistä vapaille työmarkkinoille. Vuodessa työllistämme keskimäärin 200 henkilöä.
30 toimintavuoden aikana olemme tukeneet tuhansien ihmisten polkuja kohti työllistymistä ja sosiaalisesti vahvempaa elämää.

Toimintansa aikana yhdistys on kasvanut pienehköstä toimijasta merkittäväksi työllistämisen, kierrättämisen ja tuetun asumisen toteuttajaksi Savonlinnassa.
Vuosi 2022 on yhdistyksen juhlavuosi, yhdistys täyttää 30 vuotta.

Yhsitys on toteuttanut koko olemassaolonsa ajan toiminta-ajatustaan, joka on osallistaa yhteiskuntavastuullisesti pitkäaikaistyöttömiä sekä kehittää toimintaansa ketterästi pysyen mukana toimintaympäristön muutoksessa. Toiminnan painopisteenä on vastata tulevaisuuden haasteisiin ja tuoda esiin heidän äänensä, jotka muuten jäävät kuulematta.

Hanketoiminnalla yhdistys tukee työllistymistä, asumista ja sosiaalista hyvinvointia. Hankkeiden avulla yhdistys kehittää omaa toimintaansa ja kokoaa verkostoja luomaan ja kokeilemaan uusia toimintatapoja, joilla hyvinvointia voidaan tarjota koko Savonlinnan talousalueelle. Hanketoimintaa kehitetään jatkuvasti ja uusia hankkeita haetaan yhteistyökumppaneiden kanssa.

Työvalmennuksen yhtenä menetelmänä yhdistyksessä on käytössä opinnollistamisen Paikko malli. Opinnollistamisella tarkoitetaan osaamisen kehittämistä muuten kuin opiskelemalla päätoimisesti oppilaitoksessa. Työtehtäviä voidaan opinnollistaa esim. palkkatyössä, palkkatuetussa työssä, työkokeilussa tai kuntouttavan työtoiminnan työtoimintajakson aikana.
Lisää opinnollistamisesta löytyy mm. täältä: www.intory.fi/työpajatoiminta.
Paikko malliin voi tutustua lähemmin osoitteessa: www.paikko.fi.
Opinnollistaminen on loistava keino tuoda olemassa olevaa osaamista näkyväksi.

Savonlinnan Toimintakeskuksen strategiassa yhdistyksen arvoina ovat ihmiskeskeisyys, oikeudenmukaisuus sekä vastuullisuus. Arvoja toteutamme jokapäiväisessä toiminnassamme ja ne näkyvät myös arvolupauksessamme: 

"Meidän työpaikallamme me kaikki erilaiset ihmiset työskentelemme yhteisiä päämääriä kohti.
Yhdessä.
Yhdenvertaisina.
Erilaisuus on meille arkipäivää ja se nähdään työpakkamme voimavarana.
Me kohtelemme kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti ja voimme kaikki vaikuttaa työpaikkamme asioihin.
Me kunnioitamme toistemme moninaisuutta sekä haluamme oppia toinen toisiltamme.
"

Yhdistyksen tulevaisuuden visio vie toimintaa kohti tulevaisuutta muutosmyönteisenä ja vahvana toimijana.

Pienestä lähtenyt tominta kantaa nyt hedelmää. Kiitos kuuluu etenkin työntekijöillemme ja asiakkaillemme. Lämmin kiitos myös yhdistyksen jäsenille, rahoittajille sekä kaikille muillekin yhteistyökumppaneillemme.

 

Valtakunnallinen nuorisotyönviikko

 

Valtakunnallista nuorisotyönviikkoa vietetään viikolla 41, eli 10. - 16.10.2022.
Viikon tarkoitus on nostaa esille nuorten hyväksi tehtävää arvokasta työtä, jota tekevät nuorisotyöntekijät, järjestöt, kunnat sekä seurakunnat.

Tämän vuoden teema on nuoret ja nuorisotyö koronan jälkeen.
Nuorten pahoinvointi kasvoi entisestään koronan myötä; etäopetus, nuorisotilojen ym. nuorisopaikkojen sulkeminen, kavereita ei voinut tavata sekä se että päättäjäisjuhlat, lakkiaiset sekä luokkaretket jäivät viettämättä, aiheuttivat masentuneisuutta, syrjäytyneisyyttä ja ahdistuneisuutta monissa nuorissa. Nuorten pahoinvointi näkyi monissa paikoissa myös ilkivallan tekoina ja nuorison huonona käytöksenä. Pahoinpitelyitä, paikkojen rikkomisia ja sotkemisia ilmentyi paljon ympäri suomea.

Monilta nuorilta jäi koulu kesken, monet jumiutuivat kotiin. Koronan jälkiseuraamuksia nuorten kohdalla selvitellään vielä pitkään.

Mitä sitten on nuorisotyö? Sillä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Opetus ja kulttuuriministeriö tukee valtionosuuksin tai -avustuksin kuntien ja järjestöjen nuorisotyötä ja sen kehittämistä. Lisäksi erilaiset hankerahoitukset mahdollistavat järjestöjen nuorisotyön, mm. monien matalan kynnyksen toimipaikkojen ylläpitämisen.

Paikallisesta nuorisotyöstä, esim. nuorisotilojen ylläpidosta, nuorten yhdistysten ja ryhmien avustamisesta sekä erityisnuorisotyöstä vastaavat kunnat. Kunnissa toimii myös nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä ja yhteisöjä.

Nuorisotyönviikon tapahtumia voi seurata nuorisoalan kattojärjestö Allianssin sivulta: nuorisoala.fi


Noutopalvelu

Kierrätysmyymälän palveluihin kuuluu myös noutopalvelu.

Noutopalvelu hakee asiakkailta pieniä eriä lahjoitustavaroita ja vie asiakkaiden kierrätysmyymälästä ostamia huonekaluja sekä kodinkoneita.

Noutopalvelun kuljetusmaksu yksityishenkilöille koostuu peruskulukorvauksesta 10€ sekä kilometrikorvauksesta 0,50€. Kilometrikorvaus tulee (meno- + paluumatka), jos myymälästä kohteeseen on yli 10 km.
Noutopalvelun ajan voi varata puhelinnumerosta 044 363 4455,  useimmiten voi varautua kahden viikon jonoon kuljetuksessa.

Isommat tavarannoudot, kuolinpesät, muutot ja yritysasiakkaiden tavarankuljetukset hoitaa HyväKiertää Oy.
Kuljetusmaksu yksityishenkilöille on 45€/tunti + matkakorvaus 0,62€/km (hinnat sis. alv 24%).
Yritysasiakkaille 36,29€/tunti + matkakorvaus 0,50€/km (hintoihin lisätään alv 24%).
HyväKiertää Oy:n ajojärjestelyt hoitaa Pia Juuti puh. 044 348 2738.
HyväKiertää Oy:n kuljetuksessa voi myös varautua noin kahden viikon jonoon.

Noutopalvelun työtehtäviin ei kuulu kodinkoneiden asennus/irrotus eikä myöskään osina toimitettujen huonekalujen kasaaminen.

Kuljetukset hoidetaan ma-pe klo 8:00 - 13:00 välisenä aikana. 

Vaatekierrätyslaatikot, jotka sijaitsevat: K-Supermarket Mertalalla, Prismalla, K-Supermarket Eväskellarilla, Pihlajaniemen K-Marketilla sekä CityMarketilla tyhjennetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Vaatekierrätyslaatikoihin voi tuoda vain ehjää ja puhdasta vaatetta!

Teemme yhteistyötä myös UFF:n (U-landshjälp från Folk till Folk i Finland sr) kanssa.
UFF:n vaatekierrätyslaatikot sijaitsevat ja tyhjennetään:
- Enonkoski, Kerimäki ja Punkaharju: tyhjennys tiistaisin.
- Rantasalmi ja Sulkava: tyhjennys parittoman viikon torstai.
UFF:n vaatekierrätyslaatikoihin voi tuoda vain ehjää ja puhdasta vaatetta!

UFF vaatekierrätyslaatikoiden vaatteet lähtevät suoraan Viroon, eli vaatteita ei lajitellä täällä meidän vaatelajittelussa.
Virossa on suuri lajittelukeskus, jossa vaatteet lajitellaan ja lähetetään sieltä eteenpäin tarvitsijoille (eivät tule takaisin Suomen myyntipisteisiin).

 

 

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikko

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietetään 1.-7.12.2022. Teemaviikon aiheena ovat asenteet vammaisuutta kohtaan. Invalidiliitto...