Mustikka

 

Mustikka on oikeaa superfoodia ja sen poimintakausi on JUURI NYT, noin heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun.
Mustikka on havumetsien kasvi ja yleinen koko Suomessa.
Etelä-Suomessa mustikka kasvaa lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla.
Pohjois-Suomessa se kasvaa karummilla kangasmailla.
Mustikka viihtyy paremmin varjoisilla kasvupaikoilla kuin suorassa auringonpaisteessa.

Mustikassa on mm:
- E-vitamiineja
- jonkin verran C-vitamiinia
- superruoaksi mustikan tekevät sen sisältämät polyfenolit, joita siinä on eniten luonnonmarjoista
- antosyaanipitoisuus on suuri (antosyaanien on todettu mm. laskevan verenpainetta, edistävän verisuonten toimintaa ja parantavan insuliiniresistenssiä, ja niiden terveysvaikutuksia tutkitaan edelleen)
- hyvä ravintokuidun lähde (parempi kuin hedelmät)

Mustikan terveysvaikutuksista on puhuttu paljon, tässä muutamia tärkeitä seikkoja:
- mustikoissa on paljon antioksidantteja (erityisesti antosyaaneita)
- sydämen terveys (mustikoiden säännöllinen syöminen voi auttaa ylläpitämään terveellistä sydäntä. Ne voivat alentaa verenpainetta ja parantaa verisuontein toimintaa)
- aivot ja muisti (mustikat ovat tunnettuja aivojen terveyden edistämisestä. Ne voivat parantaa muistia ja kognitiivista suorituskykyä)
- tulehdusta vähentävät vaikutukset (mustikat voivat auttaa vähentämään tulehdusta kehossa)
- verensokerin hallinta (mustikat voivat auttaa pitämään verensokerin tasapainossa)
- ruoansulatus (mustikat sisältävät kuitua, joka edistää ruoansulatusta)
- silmien terveys (antosyaanit voivat myös auttaa ylläpitämään silmien terveyttä)

Muista kuitenkin, että vaikutukset voivat vaihdella yksilöittäin, ja tieteellinen näyttö ei aina ole yksiselitteinen.
Silti mustikat ovat herkullisia ja terveellisiä, joten niitä kannattaa nauttia!

Lue lisää mustikasta mm:
https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/marjat/mustikka/

 

Keltavahvero eli kantarelli

 

Jota puhekielessä usein kutsutaan myös nimellä kanttarelli, on erittäin maukas ja helposti tunnistettava ruokasieni. Sen itiöemä on yleensä kauttaaltaan keltainen ja itiölava koostuu helttamaisista poimuista.
Kantarelli on juurisieni, joka elää symbioosissa useiden puulajien kanssa. Kantarelli on niin sanottu kulttuurisieni, joka viihtyy ihmisasumusten tienoilla, kuten teiden, ojien ja polkujen pientareilla sekä pihapiireissä. Metsissä kantarellit löytyvät usein sekametsistä koivujen läheisyydestä.
Kantarelli on oikea keittiön moniottelija ja siitä valmistuvat maistuvat keitot, kastikkee, risotot, piirakat, muhennokset, munakkaat ja monet muut herkut.

Kantarelli on ravitsemuksellisesti arvokas sieni ja se sisältää useita vitamiineja ja hivenaineita,mm:
- D-vitamiini; Kantarelli on yksi harvoista luonnollisista D-vitamiinin lähteistä. D-vitamiini on tärkeä luuston terveydelle ja immuunijärjestelmän toiminnalle.
- B-vitamiinit; Kantarelli sisältää B-vitamiineja, kuten B2-vitamiinia (riboflaviini) ja B3-vitamiinia (niasiini). Nämä vitamiinit ovat tärkeitä energian tuotannolle ja solujen toiminnalle.
- Kalsiun; Kantarelli sisätää myös kalsiumia, joka on tärkeä luuston ja hampaiden terveydelle.
- Rauta; Kantarelli sisältää rautaa, joka on välttämätöntä hapen kuljetukselle elimistössä.

Muista kuitenkin, että ravintoarvot voivat vaihdella riippuen kasvupaikasta ja valmistustavasta!

Kokeilkaa tätä helppoa ja maukasta kanttarellimuhennosta:

1,5 litraa kantarelleja
1 sipuli (varsineen)
100 g voita
ripaus suolaa
ripaus valkopippuria
ripaus mustapippuria
valkosipuli-tuorejuustoa tai loraus kermaa

Valmistusohje:
- Laita pilkotut kantarellit pannulle ilman rasvaa. (Sieniin jää kitkerää makua, jos rasvan lisää ennen nesteen haihduttamista.)
- Kuumenna kunnes neste on haihtunut.
- Lisää sipulisilppu ja voi, anna hetki hautua.
- Lisää mausteet ja pilkotut sipulin varret sekä halutessasi tuorejuusto tai kerma.
- Hauduta vielä n. 10 min.

Voit tarvittaessa maustaa muhennoksen yrteillä kuten persiljalla, tillillä, timjamilla, basilikalla tai kirvelillä.

Nauti herkullisesta kantarellimuhennoksesta!

5 tapaa miten luonto vaikuttaa hyvinvointiimme

 

Meille suomalaisille pohjoismaisen luonnon raikkaus ja runsaus ovat useimmiten vain lyhyen matkan päässä. Raikkaan ilman ja kasvien tuoksu saa mielen virkeäksi ja hymyn huulille, mutta oletko huomannut myös seuraavat luonnon vaikutukset hyvinvointiin?

1. Lisää positiivisia fiiliksiä

Luonnon näkeminen, kuuleminen ja sen tuoksut saavat meissä aikaan positiivisia tuntemuksia, joilla on valtaisa merkitys henkisen hyvinvoinnin kannalta. Monet meistä suuntaavatkin luontopoluille rauhoittumaan, kun kaupungin kiire ja hälinä alkaa käydä liian painostavaksi.

Tunnemme olomme onnellisemmaksi ja rennommaksi luonnossa, sillä luonto vähentää negatiivisia tuntemuksia, kuten aggressiota, ahdistusta ja masennusta, jättäen enemmän tilaa iloisille ajatuksille.

2. Tehokkaampi palautuminen hektisyydestä

Tunnetko olosi usein väsyneeksi ja passiiviseksi? Kokeile metsälenkkiä tai rauhoittumista järven äärellä, sillä luontokosketus palauttaa hektisen päivän aikana kulunutta energiaa.

Tehokkaimman hyödyn saat irti yhdistämällä luontohetken kuntoiluun. Kuntoilemalla raikkaassa ilmassa virkistät sekä mieltäsi että kehoasi.

3. Pettämätön keino vähentää stressiä

Useimmat meistä ovat varmasti kokeneet luonnon rauhoittavan vaikutuksen arjen haasteiden keskellä. Pieni tauko vehreässä puistossa saa todistetusti stressikäyrät laskuun ja henkisen väsymyksen väistymään. Tämä johtuu sisäisestä tarpeestamme olla lähellä luontoa.

Joten seuraavan kerran, kun olet tauon tarpeessa, suuntaa lähimmälle metsäpolulle saadaksesi mielesi takaisin raiteilleen.

4. Boosti keskittymiskyvylle

Tiestikö, että luontokosketus voi myös terävöittää mielesi? Ulkoilu parantaa keskittymiskykyä - kun keskityt paremmin, ajattelet ja toimit myös fiksummin.

Keskittymiskyvyn parantuminen juontaa juurensa luonnon palauttavasta vaikutuksesta mieleemme. Siinä missä urbaanit ympäristöt ovat täynnä huomiota ohjaavia yllykkeitä, luonto antaa mielelle aikaa latautua.

5. Tie terveelliseen elämään

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä luonnon lähellä asuminen johtaa aktiivisempaan ja terveellisempään elämäntapaan.

Jopa elinvuosia voi olla mahdollista lisätä ulkoilemalla luonnossa. Monipuolisten luontoelementtien läheisyydessä elämisen on huomattu myös vähentävän lasten allergioiden kehittymistä.

(https://www.naava.io/fi/editorial/luonnon-viisi-tapaa-vaikuttaa-hyvinvointiimme?utm_term=&utm_campaign=SDM+%7C+Search+%7C+Reach+%7C+FI+%7C+DSA&utm_source=adwords&utm_medium=ppc&hsa_acc=1131120232&hsa_cam=15591234884&hsa_grp=131567410776&hsa_ad=569929194615&hsa_src=g&hsa_tgt=dsa-19959388920&hsa_kw=&hsa_mt=&hsa_net=adwords&hsa_ver=3&gad_source=1&gclid=CjwKCAjw65-zBhBkEiwAjrqRMGo8URGNs4Pg-z94P2KiB_pSOxSBSAQQmexBM4sfxGj0ytEAj8O09BoCUDQQAvD_BwE)

Mindfulness

 

YMPÄRISTÖN TARKKAILEMINEN

Kiinnitä huomiota ympäristöösi ja tarkkaile, missä olet.

Havainnoi ympäristöäsi neutraalisti.

Aseta ikään kuin aloittelijan silmälasit päähäsi.

Voit katsoa erilaisia muotoja, erilaisia värejä sekä valojen ja varjojen vaihteluita.

Jos huomaat, että mieli alkaa analysoida tai vertailla havaintoja, palauta huomiosi puhtaaseen ja suoraan näköhavaintoon.

Samalla voit tulla tietoiseksi siitä, kuinka paljon ja kuinka laajasti näkökenttäsi pystyy tavoittamaan informaatiota.

Rentoutuminen palauttaa voimia

 

Rentoutuminen hoitaa mieltä ja kehoa, vähentäen kuluttavia jännitystiloja ja tehostaen kehon voimavarojen palautumista.

Rentoutuminen tukee fyysistä palautumista rasituksesta, vammoista ja sairauksista. Kehon kannalta rentoutuminen vie koko keskushermostolle rauhoittavaa viestiä. Se leviää läpi koko kehon mm: lihasten, autonomisen ja ääreishermoston. Stressihormonien taso laskee ja korvautuu mielihyvää tuottavilla hormoniyhdisteillä.

Jos jännitys kiristää lihaksia, se vähentää ääreisverenkiertoa. Rentoutuessa ääreisverenkierto lisääntyy, verisuonet laajenevat sekä hengitystiheys, verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskevat. Kun verenkierto lihaksissa ja kudoksissa lisääntyy, ne saavat paremmin veren kuljettamia happea ja ravinteita. Samalla lämmöntunne lihaksissa lisääntyy sekä hermojen ja lihasten välinen yhteistyö paranee.

Rentoutuminen vähentää kuluttavia jännitystiloja ja tehostaa kehon voimavarojen palautumista. Unen ja levon laatu paranee, syvenee ja pitenee. Aineenvaihdunta rauhoittuu. Koko terveys ja suorituskyky parantuvat. Kyky rentoutua voi myös helpottaa tilapäisesti kuormittavaa tilannetta tai univajetta.

Rentoutumisen syvyyttä voidaan myös arvioida fyysisten reaktioiden, kuten syketiheyden, raajojen painavuuden tunteen ja lämpimyyden, silmien liikkeiden ja pupillien reaktioiden perusteella.

Rentoutumisen hyödyt keholle:
- autonominen ja ääreishermosto rauhoittuvat
- ääreisverenkierto paranee ja verisuonet laajenevat
- kudokset saavat paremmin ravinteita ja happea
- verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskevat
- stressihormonien kuten kortisolin eritys vähenee
- mielihyvähormonien kuten beetaendorfiinin ja oksitosiinin eritys lisääntyy
- vastustuskyky paranee.

(Mieli ry)