Kota-toiminta myös arjen yksinäisyyden tukea

 

Aloitin kesäkuussa 2023 työt ESR:n rahoittamassa Toimarin Kota-hankkeessa, joka on asiakkaan arjessa tapahtuvaa psykososiaalisen tuen toimintaa 18-65-vuotiaille Savonlinnalaisille. Toiminta alkoi mukavasti ja asiakkaita alkoi tulla niin sotepuolelta työntekijöiden suosittelemana kuin ihan itse yhteyttä ottaen.
Kota-toiminnassa on kolme työntekijää, joista yksi toimii vastaavana. Asiakkaiden arjen haasteet liittyvät usein mielenterveyden, fyysisen terveyden sekä päihteiden käytön aiheuttamiin koko elämänhallintaan vaikuttaviin pulmiin.

"Olen yksinäinen.
Tai on minulla kaksi kaveria.
Herra kärpänen ja herra hämähäkki.
Toisen lempipaikka on keittiön ikkunassa
toisen parvekkeen ikkunalaudan nurkassa.
Oli minulla kolmaskin kaveri
mutta hän muutti naapurin rouvan mukana
eikä enää palaa näille kulmille"
(Tuntematon)

Isona asiana tulee usein esille yksinäisyys, ei ole ketään, kenen kanssa lähteä mihinkään, kuka tulisi käymään tai voisi kuulua johonkin. Työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa usein arjen hallinnan haasteita, jolloin elämänrytmi saattaa muuttua. Aikaisempi ystäväpiiri, jota ehkä joskus on ollut, kapenee ja ulkopuolisuus kaikesta lisääntyy. Oma koti muuttuu ainoaksi turvapaikaksi, jossa on edes vähän hyvä olla. Oman oven aukaiseminen toiselle voi olla todella vaikeaa. Kota-toiminnassa olen kokenut hyvänä sen, että en ole viranomaistaho, vaan kolmannen sektorin toimija. Menen asiakkaan luokse "kutsuvieraana" työntekijänä, joka ei arvostele elämäntapaa, siisteyttä ym. Käynneillä pyrin löytämään arjesta niitä pieniä kantavia voimia, hetkiä, joissa on toivoa. Ratkaisukeskeinen ja voimavaraistava ajattelu ovat lähellä sydäntäni. Ajattelen joka käynnillä, että löydä se hyvä, joka toimii ja muuta vain pienin askelin sitä, mikä on tarpeen. Yhdessä siivoamisen, ruoan laittamisen, vaikka Kelan hakemusten täyttämisen lomassa käydyt keskustelut rakentavat sitä yhteyttä, siltaa ulos omasta kodista ja omien voimavarojen takaisin löytämisestä, joka on usein kadonnut.

Työskentelyssä tärkeää on, että asiakas asettaa aina itse omat tavoitteet, jonka vuoksi hän tarvitsee työntekijän. Tavoitteen on siis tärkeä olla hyvin pieni ja selkeä, jotta työskentely ei lisää toivottomuutta. Yhteyden löytymistä turvallisesti kodin ulkopuolelle olen saanut olla tukemassa käynneillä esim. Savolaisissa selviytyjissä, Klubitalolla, Toimintakeskuksella, kaupassa, kuntosalilla, Uusyrityskeskuksessa. Kota-toiminnassa on aloitettu myös omaa ryhmätoimintaa, jotta tutun työntekijän ohjaamana kynnys lähteä johonkin ei olisi liian korkea. Mielestäni aina tärkeintä on mahdollisuuksien mukaan ohjata asiakasta jo olemassa olevien palveluiden ja toimintojen piiriin, jotta asiakas ei tule riippuvaiseksi työntekijästä ja suhde säilyy ammatillisena.

Työntekijöiden jaksaminen työssä, jossa jokaisella käynnillä asiakkaiden asiat kuormittavat on tärkeää. Hyvä, toimiva tiimi, jossa on arvostava, keskusteleva, toisia kunnioittava työskentelytapa on tässä olennaisin asia. Kota-toiminnassa on ollut ihan huippu tiimi työskennellä ja se on tuonut voimaa vaikeissakin tilanteissa selviämiseen. Työnohjaus on mielestäni tärkeää, jotta työntekijän omat voimavarat ja ammatillisuus säilyvät. Asiakkailta voi tulla monenlaisia pyyntöjä "pelasta, auta, ratkaise" ja tällöin voi löytää itsensä tosi raskaasta roolista. Pysähtyminen asioiden äärelle keskustelemaan sekä erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla jaksamisen tukeminen auttavat "arjen jakajaa" jaksamaan. Jaksamista kaikille ihanille työkavereille ja asiakkailleni. Kiitos yhteisistä hetkistä, joita sain kanssanne vähän aikaa jakaa.

Terveisin: Jonna

Toimari - hyvä kiertää...

 

Toimari vastaanottaa kierrätykseen:

SER - SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMUN

Sähkölaitteet vastaanotetaan maksutta SER-vastaanottopisteessä Pohjolankatu 6.

Otamme vastaan kaikki sähköllä, paristoilla tai akuilla toimivat sähkölaitteet ja niihin liittyvät tuotteet. Lamput, valaisimet, leivänpaahtimet, televisiot, puhelimet, jääkaappipakastimet jne.

Tuothan kierrätettävät laitteet (kannettavat tietokoneet, matkapuhelimet, pöytäkoneet yms.) aukioloaikana myymälän kassalle.

HUONEKALUT

Otamme vastaan käyttökelpoisia ja ehjiä huonekaluja. Myös lastulevyisiä huonekaluja otamme vastaan koottuina ja ehjinä.
Käyttö- ja korjauskelvottomista huonekaluista perimme kierrätysmaksun.

KODIN IRTAIMISTON

Otamme vastaan kaiken ehjän ja puhtaan kodin irtaimen, kuten mm. astiat, koriste-esineet, seinälautaset, taulut, muistoesineet, kirjat jne.

VAATTEET JA ASUSTEET

Arvioidessa vaatteeiden, kenkien, liinavaatteiden ja tekstiilien sopivuutta kierrätykseen ajattele, että käyttäisitkö niitä itse.
Rikkinäiset, likaiset ja korjauskelvottomat vaatteet ja kengät eivät sovellu kierrätykseen, vaan ovat sekajätettä.

Minna - Pirtti-toiminnan vastaava ohjaaja

 

Nimi:
Hämäläinen Minna

Työnkuva:
Pirtti-toiminta on tuettua asumista heille, joilla asunnon saanti on vaikeutunut. Välivuokraamme asiakkaillemme Savonlinnan Vuokratalot Oy:n asuntoja ja tuemme asiakkaitamme löytämään asumisentaitonsa ja lisäämään asumisen valmiuksiaan tavoitteena itsenäinen asuminen. Teemme jalkautuvaa asiakastyötä kolmen hengen tiiminä, tosin vastaavana ohjaajana vastuullani on myös toiminnan ns. hallinnolliset työt.

Koulutus, joka tähän ammattiin vaaditaan:
Sosiaalialan koulutus työkokemuksella.

Kuinka kauan olet ollut täällä töissä:
Heinäkuusta 2023

Työssäni parasta on...
Asukkaiden vierellä kuljetulla matkalla nähdä heidän siipiensä alkavan kantamaan.

Toteemieläimeni:
Tunturipöllö

Paras luonteenpiirteeni:
Kokonaisuuksien hahmottaminen

Mitä viimeksi kierrätit:
Ostin maljakon kirpparilta, annoin olkalaukun ystävälle ja kotona olen tehnyt jatkuvaa paruslajittelua / -kierrätystä kotitalousjätteille.

Mottoni:
Asioilla on tapana järjestyä.

Nuutinpäivä

 

Uusi vuosi arkisin aherruksin on alkanut, sekä Joulunvietto on jo takana päin. Vai onko?

Joulun ajan päättymisestä voidaan olla kahta mieltä.

Toisilla joulun aika loppuu loppiaiseen.
Loppiainen on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on yleinen vapaapäivä Suomessa.

Toisilla taas joulun aika loppuu Nuutinpäivään.
Sananlasku "Hyvä Tuiomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" on useimmille tuttu. Vanhojen lakien mukaan joulurauha kesti 20 päivää ja päättyi siten 13. tammikuuta.

Perinteisesti joulukuusi ja joulukoristeet korjataan Suomessa pois Nuutinpäivänä, vaikka nykyisin moni tekee sen jo aiemmin. Myös nuuttipukki kuuluu tiiviisti Nuutinpäivään, vaikka moni ei nykyään tiedä, mistä perinteestä on kyse.

Parhaiten Nuutinpäivän perinne on säilynyt Lounais-Suomessa, jossa lapset saattavat kiertää nuuttipukkeinä talosta taloon esiintymässä palkkiota vastaan.

Tapa muistuttaa pääsiäisen virpomista. Ensin soitetaan ovikelloa ja kysytään, saako nuuttipukki tulla sisään. Sitten lauletaan tai esitetään loru, ja yleensä esityksestä saa palkan.

Hyvää Uutta Vuotta

 

Vuosi 2023 lähenee loppuaan, enää muutama päivä aikaa nauttia tästä kuluvasta vuodesta.

Kiitos kaikille, jotka olette lukeneet blogiamme. Toivottavasti olette mukana myös ensi vuonna.

 

Toivotamme kaikille lukijoille Hyvää Uutta Vuotta 2024

"Uusi vuosi mukanaan
johtaa tuntemattomaan.
Viel´ on kaikki ihan uutta.
monta, monta salaisuutta
tuonee vuosi tullessaan.
Emme tunne juonta sen
vain uteliaana eläen,
eläen päivän kerrallaan
vie tarina meitä mukanaan."
- Birgit Ahokas -

Joulu - jokavuotinen painajainen vai aidosti rentouttava juhla?

 


Joulunpyhien selviytymisopas.
Näillä asiantuntijan vinkeillä selviät loppuvuoden kuumoittavimmasta juhlapyhästä.

1. Laita kiire kaappiin!
Mieti mikä itselle on se joulun rauha. Jos se on sohvalla leffojen katselu tai lukeminen, tee niin. Älä vaadi toisia nauttimaan siitä mistä itse nautit. 

2. Tuo valoa pimeyteen!
Täällä pimeyden keskellä on fiksua, että meillä on tällainen juhla. Käytä tilaisuus siis hyväksi ja nuku riittävästi, lue riittävästi! Kerrankin on aikaa voimaantua ja saada oivalluksia.

3. SYÖ!
Hyvä ruoka kuuluu jouluun, mutta muista miettiä, mikä on hyvä ruoka kenellekin. On tärkeää jutella, tykkääkö laatikoista varmasti joku, eikä rakentaa automaattisesti niistä perinteitä. Jos hampurilaiset tuovat joulun, hakekaa niitä! Turha myöskään ampua yli, vähempikin riittää.

4. Vaali perinteitä tai uudista ne!
Pysähtykää miettimään, mitkä perinteet ovat vaalimisen arvoisia ja mitkä joutavat jo jäädä. Jos haudalla käynti ahdistaa, jätä se väliin. Jos taas joulu ei sitä ilman tule, niin pidä siitä kiinni. Ottakaa mukaan uusia ja miettikää, mitä kukin omaan jouluuunsa toivoo.

5. Järki lahjoihin!
Lapsille lahjat ovat tietenkin tärkeitä, mutta aina voi lapsenkin kanssa miettiä sitä mikä on lahjan tarkoitus. Kilpavarustelu on turhaa ja kallista. Mitä, jos pohtisitte yhdessä muita mahdollisuuksia, kuten esim. yhteistä leffailtaa tai hierontaa.

6. Turvaa joulu!
Monille ikävä kyllä joulu on myös aikaa ahdistukselle ja jopa pelolle. On tärkeää ottaa huomioon, ettei aiheuta muille huolta tai hätää. Alkoholi ja väkivallan pelko on monilla läsnä myös jouluna.

7. Helpota sukupalapeliä!
Työelämä on kiireistä ja välillä on tärkeää saada yhteistä pysähtymistä perheen ja suvun kanssa. Eri sukupolvien toiveiden tai uusperheiden traditioiden yhteensovittaminen voi silti olla hankalaa. Tärkeintä on aito kiinnostus toisen tapoihin ja sen miettiminen, onko eri ihmisten tapoja mahdollista tuoda lähemmäksi toisiaan. Arvostus keskustelussa vie jo pitkälle. Yhteinen halu toteuttaa hyvä joulu luo pohjan yhteistyölle.

8. Vältä konfliktit puhumalla!
Jos joulu suhaten eri sukulaisten välillä stressaa ja viimeiset vuodet joulu on ollut enemmänkin suorite kuin nautinto, ottakaa asia suvussa puheeksi. Tuo arvostavalla tavalla esiin se, mitä joulu itsellesi merkitsee ja sano se. On hyvä kuitenkin ottaa huomioon toiset ja se miten saadaan yhdessä olo järjestettyä. Riittäisikö joskus nopeampi vierailu tai kenties puhelu? Yritä pitää huolta että omanlainen joulu toteutuu ilman että loukkaa toista.

9. Älä jätä yksin!
Joulu on tuskainen aika yksinäiselle. Yritä varmistaa, ettet aiheuttaisi yksinäistä joulua kenellekään. Perheetkin voisivat olla mukana poistamassa joulun yksinäisyyttä omalta osaltaan. Mitä, jos joulunakin kutsuttaisiin mukaan myös niitä yksinäisiä ja etäisempiä ihmisiä sekä vietäisiin tereyhdyksiä ja tunnelmaa myös muille? Lapsille on myös hyvä opettaa, että joulu on yhdessäolon aikaa. Aina voi luoda uuden perinteen ja avata joulunsa myös muillekin kuin lähisukulaisille.

(Asiantuntijana: Susanna Winter, sosiaalipsykologi)

yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/20/joulu-jokavuotinen-painajainen-vai-kerrankin-aidosti-rentouttava-juhla

Joulukuusi

 

Joulukuusen alkuperästä ollaan montaa eri mieltä.
Siitä on löytynyt merkintöjä 1500-luvun Saksasta, 1441 Tallinnasta ja 1510-luvun Latviasta.

Koristellut joulukuuset olivat aluksi ylempien säätyluokkien tapa, josta ne pikkuhiljaa levisivät talonpoikaistorppiin.
Suomessa joulukuuset yleistyivät 1800-luvun lopulla.
Toisaalta esikristillisenä aikana kuuset olivat germaanisten ja skandinaavisten heimojen keskuudessa tärkeä osa talvipäivänseisauksen juhlintaa joulukuun lopulla.
Talot koristeltiin ikivihreillä kuusenoksilla merkiksi siitä, että pimeys väistyisi pian valon ja elämän tieltä.

Kuusi on suomalaisessa perinteessä ollut tärkeä pitämys- ja uhripuu.
Pihakuuselta on kysytty hyvää asuinpaikkaa, "sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asuminen".
Myös edesmenneet on saateltu viimeiselle matkalle havuseppelein.
Vanha kansa on käyttänyt kuusia hää-, juhannus- ja nimipäiväkoristeena.
Joulukuusi onkin alun perin lähtöisin pakanajuhlista ja kirkko ei katsonut hyvällä joulukuusen yleistymistä, vaan yritti hillitä sitä kaikin keinoin.

Joulukuusi kannattaa kaataa yläkuulla, jolloin se pitää neulasensa paremmin ja imee paremmin vettä.
Joskus kuusi intoutuu tekemään kerkkiä sisällä lämpimässä oltuaan.
Joulun jälkeen kuusen neulasista voi tehdä ääreisverenkiertoa elvyttävän jalkakylvyn. Se myös lievittää reumaattisia kipuja ja lihassärkyä.

Valtakunnallinen mielenterveysviikko 15.-22.11.2026

OIKEUS PAREMPAAN Kukaan ei nähnyt sitä heti. Ei sitä, kuinka aamuisin herääminen alkoi tuntua yhä raskaammalta. Ei sitä, kuinka viesteihin v...