Huolehdi muististasi

 

Mietityttääkö muisti?
Muistiin voi vaikuttaa myös omilla valinnoillaan: terveellinen ruokavalio, riittävä lepo ja kohtuullinen liikunta suojaavat myös aivojen toimintaa ja muistia. Mm. näillä arjen tavoilla pidät parempaa huolta muististasi.

• Anna aivoillesi unta ja lepoa

Työn ja levon vuorottelu on oleellinen asia muistin toiminnan kannalta. Lepo ja nukkuminen ovat tärkeitä aivojen palautumisen kannalta, mutta myös asioiden tallentuminen pitkäkestoiseen eli säilömuistiin tapahtuu unen aikana.
Unta siis kannattaa vaalia. Rauhoita illat rutiineille ja pidä unirytmi säännöllisenä. Pimennä, hiljennä ja viilennä makuuhuone.
Muista, että yöunen lisäksi aivot tarvitsevat myös päiväsaikaan lepuutusta ja pieniä lepotaukoja.

• Liiku, sillä muistikin pitää siitä

Riittävä liikkuminen ja kuntoilu pitävät kehon kunnossa, mutta yleensä itselle mieluinen liikunta myös kohentaa mielialaa. Pirteä ja positiivinen mieli suojaa muistin heikkenemiseltä.
Koska päähän osuvat iskut voivat heikentää muistia, muista aina laittaa pyöräillessä kypärä tiukasti päähän.

• Syö monipuolisesti

Säännöllinen ruokailu ja monipuolinen, terveellinen ruokavalio ovat hyvä juttu myös aivojen ja muistin näkökulmasta. Monipuolisesta ruokavaliosta saa välttämättömiä vitamiineja, hivenaineita ja muita rakennusaineita aivoille.

• Kohtuudella alkoholia, tupakoinnille totaalikielto

Alkoholia kannattaa nauttia vain kohtuudella. Reipas alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille, sillä jatkuva runsas juominen aiheuttaa muutoksia aivojen hermokudoksessa. Jo pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä.
Tumppaa tupakka lopullisesti!
Tupakan sisältämä nikotiini aiheuttaa muutoksia aivoihin. Koska tupakointi heikentää verenkiertoa, se vaikuttaa aivojen hapen saantiin ja lisää etenevän muistisairauden riskiä.

• Vitamiinit

Vitamiineista useimmat B-vitamiinit ovat tärkeitä hermosolujen toiminnalle. Esim. B12-vitamiini edistää hermoston normaalia toimintaa ja psykologisia toimintoja sekä auttaa vähentämään väsymystä. B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa mm. hermoston oireita - kuten muistin häiriöitä.
Jaksamisen kannalta myös C-vitamiini ja rauta ovat tärkeitä ravintoaineita, molempia saa terveellisestä ruoasta.

• Selätä stressi

Pieni positiivinen stressi voi olla hyvä juttu ja lisätä suorituskykyä, mutta pitkittynyt stressi voi heikentää kykyä painaa asioita mieleen sekä suurien kokonaisuuksien hallintaa.
Mieti, mitkä ovat sinun tapasi laskea kierroksia ja pitää stressi aisoissa.

• Opettele uutta

Aivot kykenevät muovautumaan läpi elämän, ja aivoja aktivoimalla on mahdollista hidastaa niin alkavaan muistisairauteen kuin normaaliin ikääntymiseen liittyviä muutoksia.
Uusien asioiden opetteleminen on mitä mainiointa treeniä aivoille. Suojaa muistiasi tarttumalla uusiin juttuihin ja haastamalla muistiasi.

Käytä siis aivojasi!
Voit ravita aivojasi tekemisellä, joka on juuri sinulle mielekästä.
Kun käytät aivojasi, sitä paremmin ne pysyvät toimintakykyisinä.

Lisää aiheesta mm.
https://www.yliopistonapteekki.fi/ideat-ja-vinkit/7-tapaa-huolehtia-muistista

Ps.
Käsityöt ovat myös hyväksi aivoille.
Esim. neulominen parantaa motoriikkaa ja kognitiivisia taitoja, tekee hyvää terveydelle sekä parantaa muistia.

Tämä pienenä aasinsiltaja muistuttamaan, jotta Toimarin Kierrätysgalleriassa kokoontuu käsityöryhmä "Supisevat silmukat" joka tiistai klo 14-15:30.
Tervetuloa mukaan neulomaan tai virkkaamaan itselle, läheiselle tai yhteiseen hyvään (esim. eläimille)

Lukemisen terveyshyödyt: 7 syytä miksi kannattaa lukea kirjoja

 

Lukeminen on halpa keino pitää aivot vetreinä ja lievittää stressiä.
Kirjojen lukeminen vaikuttaa myös terveyteen positiivisesti, joten kannattaa tarttua kirjaan myös hyvinvointia ylläpitääkseen.

1. Lukeminen lisää empatiakykyä
Kun lukija uppoutuu kirjaan ja lukee seikkailusta, joita toiset kokevat, aivoissa aktivoituu samoja alueita kuin silloin, kun ihminen kokee asioita itse. Samaa aktivoitumista ei tapahdu televisiota tai elokuvaa katsoessa.
Lukijan eläytyessä kirjaan vahvistuu hänen ymmärryksensä mielen teoriasta eli siitä, että muillakin ihmisillä on tietoisuus, omat tunteet ja omat ajatukset. Tämä puolestaan lisää empatiakykyä. Kirjat siis parantavat ymmärrystä toisista ihmisistä ja auttavat samaistumaan heidän ongelmiinsa, ajatuksiinsa ja kärsimyksiinsä.

2. Lukeminen lievittää stressiä
Kirjaan tarttuminen kannattaa, sillä lukeminen lievittää stressiä jo 6 min sen jälkeen, kun lukija on uppoutunut teokseen. Tämä selvisi Sussexin yliopistossa vuonna 2009 tehdystä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin erilaisten rentoutumiskeinojen tehokkuutta stressitasoja ja sydämen lyöntitiheyttä mittaamalla.
Tutkimustulosten mukaan lukeminen lievittää stressiä jopa 68 %, ja se on stressin lievittäjänä tehokkaampi kuin esim. musiikin kuunteleminen, kahvin ja teen juominen tai lenkkeily.

3. Lukeminen voi auttaa nukahtamisessa
Rauhoittavien iltarutiinien luominen ja kaukana älylaitteiden piristävästä valosta pysyminen auttaa nukahtamisessa. Koska lukeminen myös vähentää stressiä ja laskee sykettä tehokkaasti, illalla sängyssä kirjaan tarttuminen on hyvä keino rentoutua ennen nukkumaanmenoa. Kun mieli ei vaeltele stressaavissa asioissa, nukahtaminenkin on helpompaa.

4. Lukeminen voi auttaa masennuksen hoidossa
Myös masentunut voi löytää apua kirjoista. Tutkimusten mukaan self help -kirjallisuuden lukeminen yhdessä lukemista tukevien, ammattilaisen kanssa käytävien keskustelujen kanssa auttaa masennukseen tyypillisiä hoitomuotoja paremmin.
Self help -kirjojen lisäksi runojen lukemisesta voi löytyä helpotusta masennukseen. Professori Philip Davisin mukaan runojen lukeminen aktivoi aivoissa juuri niitä alueita, joita masennus lamauttaa.

5. Lukeminen pitää aivot vetreinä
Kirjaa lukiessa lukijan täytyy painaa mieleen lukuisia asioita: minkä nimisiä henkilöhahmot ovat, miten sivujuonet punoutuvat toisiinsa, mitä kirjassa on jo tähän mennessä tapahtunut. Tästä syystä lukeminen on hyvää harjoitusta muistille ja aivoille: uusien asioiden mieleen painaminen luo uusia synapseja eli hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vahvistaa jo olemassa olevia yhteyksiä aivoissa.
Tutkimusten mukaan kirjojen lukeminen suojaakin aivoja mm. muistisairauksilta ja ylläpitää aivojen toimintakykyä.

6. Lukeminen pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin
Kirjojen lukemine voi suojata aivoja jopa Alzheimerin taudilta. Aivotutkimuksissa on todettu, että lukemista harrastaneiden aivoihin kertyy vähemmän haitallista beeta-amyloidi-proteiinia, joka on yhdistetty Alzheimeriin.
Tutkijat tosin huomauttavat, että Alzheimer on sen verran monimutkainen sairaus, ettei vain yhdellä elintavalla voi estää sairastumista kokonaan. Lukemisella kuitenkin vaikuttaisi olevan osuutta sairastumistodennäköisyyteen.

7. Lukeminen pidentää elinikää
Ne, jotka lukevat kirjoja, elävät pidempään kuin ne, jotka eivät kirjoihin kajoa. Tämä selviää Yalen yliopiston vuonna 2015 julkaistusta tutkimuksesta. Jo 30 min lukuhetki päivässä riittää pidentämään elinajanodotetta huomattavasti.
Tutkimuksessa selvisi, että 12 vuoden aikana lukuharrastus pidentää elinikää n. 23 kuukautta niihin ihmisiin verrattuna, jotka eivät lue kirjoja lainkaan.

https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/lukemisen-terveyshyodyt/

Sillihaperosta sikurirouskuun - Sienet haltuun sieniviikoilla

Kuva: Mari Moilanen

Suomen luonnon päivänä 31.8. vietetään myös valtakunnallista sienipäivää.
Päivä aloittaa valtakunnalliset sieniviikot 1.-15.9., joiden aikana erityisesti Martat tarjoavat sieniopastusta ja järjestävät sieninäyttelyitä.

Suomessa on yli 200 syötävää sienilajia ja perinteisesti kerättyjen sienilajien rinnalla on alkanut nousta uusia suosikkilajeja. Tällaisia ovat mm. kehnäsieni, tuoksuvalmuska eli matsutake ja lampaankääpä.

Tunnistus tärkeää

Sieniharrastusta aloitellessa on hyvä opetella ensin muutama helposti tunnistettava perusruokasieni, ja keskittyä niiden keräämiseen. Uusia lajeja voi opetella pikkuhiljaa lisää ja kerryttää omaa lajilistaa.

Parhaiten sienestysharrastuksen alkuun pääsee kokeneemman sienestäjän opastuksella. Myös Martat, 4h-yhdistys, kansanopistot, maa- ja kotitalousnaiset sekä erilaiset sieniseurat ja luonnonvara-alan oppilaitokset järjestävät lyhytkursseja sienestyksestä kiinnostuneille. Myös sieninäyttelyt ovat oppimisen kannalta hyviä tapahtumia.

Sienet ovat usein eri näköisiä kuin sienioppaan kuvassa, ja oppaan termistö voi tuntua aloittelijalle aluksi hankalalta. Moni laji on myös lakiltaan kosteusmuuntuva eli lakin väritys ja kuviointi muuttuu kosteuden vaikutuksesta. Esimerkkejä tällaisista on useat haperolajit ja koivunkantosieni.

Sienet ovat hyvä, usein aromikas ravintolisä erilaisissa ruoissa. Ne sisältävät mm. D- ja B-vitamiinia, kuten folaattia, niasiinia, riboflaviinia, pyridoksiinia ja kobalamiinia. Niissä on myös runsaasti hivenaineita raudasta sinkkiin ja seleeniin. Hivenaineet säilyvät myös paistettaessa ja pakastettaessa.

Kattavasti tietoa verkossa

Ruokavirasto ylläpitää ohjeellista listausta suositeltavista ruokasienistä ja sivustolta löytyy myös tietoa ja käsittelyohjeita: Suositeltavat ruokasienet - Ruokavirasto

Sienimyrkytyksiä tapahtuu Suomessa vuosittain, joten on tärkeää muistaa, että kerää syötäväksi vain varmasti tunnistamiaan sieniä. Vakava myrkytys ei johda aina kuolemaan, mutta voi aiheuttaa pysyvätn munuaisvaurion.

Suomessa tunnetaan noin 50 myrkyllistä lajia, joista 5 on tappavan myrkyllisiä. Näitä ovat valkokärpässieni, kavalakärpässieni (joita esiintyy Lounais-Suomessa), suippumyrkkyseitikki, pulkkosieni ja korvasieni ilman esikäsittelyä.

Myrkyllinen valkokärpässieni

Monella syötävällä ruokasienellä on myrkyllisiä näköislajeja.
Ruokaviraston sivuilta löytyy lisää tietoa myrkyllisistä sienistä: Myrkylliset sienet - Ruokavirasto. Epäiltäessä myrkytystä tulee ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen (puh. 09 471 977), josta saa toimintaohjeita.

Luontoportissa on kattavasti tietoa sienistä kuvineen sekä niiden näköislajeista: Sienet - LuontoPortti

Keruualue

Ruokasieniä kerättäessä täytyy muistaa, että sienet keräävät ympäristöstään haitallisia aineita. Ruokasieniä ei saa poimia vilkkaasti liikennöidyn ajotien vierestä, vaan vasta noin 50-100 m päästä tiestä.
Sieniä ei kannata poimia myöskään saastuttavien teollisuuslaitosten tai lämpökeskusten läheltä.

Jos saastuttavan alueen ympärillä on metsää tai muuta kasvustoa, raskasmetallit jäävät siihen, joten aukeilla alueilla suojavyöhyke voi olla isompikin.

Käsittely

Syötävät sienet voidaan jakaa karkeasti esikäsiteltäviin ja suoraan käytettäviin. Suoraan käytettävistä sienistä tutuimpia ovat varmasti keltavahverot, suppilovahverot, mustatorvisienet ja herkkutatit.
Vaaleaorakas on nostamassa suosiotaan kantarellin veroisena ruokasienenä.

Vanha sanonta - jos sienistä tulee valkoista maitiaisnestettä, se on syötävä - pitää edelleenkin paikkansa. Tällöin on kyse rouskuista. Kerätyimpiä ja tunnetuimpia niistä ovat haaparousku, kangasrousku ja karvarousku, jotka kaikki vaativat esikäsittelyn eli ryöppäyksen kiehuvassa vedessä. Ryöppäysaika vaihtelee sienilajin mukaan 5-10 minuuttia.

Oletko kokeillut pientä tummanruskeaa curryltä tuoksuvaa sikurirouskua? Sillä voi maustaa erilaisia ruokia esim. kastikkeita ja se soveltuu paistettuna sellaisenaan leivän päällekin. Sikurirouskua ei tarvitse esikäsitellä ja aromi vain vahvistuu kuivattaessa.

Sienileipä
(ohje muokattu Arktisten Aromien sivuilta)

Taikina:

4 dl vettä
50 g hiivaa
1 tl suolaa
1 tl hunajaa tai siirappia
n. 7 dl vehnäjauhoa
5 rkl oliiviöljyä

Täyte:

100 g pekonia
1 l kantarellia, mustatorvisientä ja sikurirouskua
1 sipuli
50 g fetajuustoa
mustapippuria

Tee ensin taikina kohoamaan.

Pilko sienet, ja kuumenna neste pois.
Lisää rasva ja sipulit, paista pekonit.
Tee taikinasta uunipellille tasainen levy, jauhota alusta.
Levitä sieni-pekonitäyte ja fetajuusto tasaisesti koko levylle ja kääri rullalle kääretortun tapaan.
Voitele oliiviöljyllä tai kananmunalla, päälle voi ripottaa sormisuolaa ja seesaminsiemeniä.

Paista uunin alaosassa 200 asteessa noin 20 min.
Anna vetäytyä hetki ennen leikkaamista.
Leipä on erinomainen esim. punajuurikeiton kanssa.

Sienimetsä kutsuu

Sienimetsälle kannattaa lähteä, vaikka ei vielä tunnistaisi sieniä. Sieniä voi bongata keräämättä niitä koriin. Voi tutkia sienten eri osia, minkälainen on lakki: väri, kostea/limainen/kuiva, minkä muotoinen, väritys. Entä miltä näyttää lakin alla? Onko heltat, pillistö, piikit vaiko poimut? Millainen jalka sienellä on? Kannattaa kiinnittää huomiota myös minkälaisissa paikoissa sienet kasvavat, näistä on myöhemmin apua, kun oppii tunnistamaan sieniä, oppii myös hahmottamaan niille ominaisia maastoja ja kasvupaikkoja.

Sienien bongaus onkin parasta läsnäoloharjoitusta ulkoillessa ja siitä voi tulla vaikkapa koko perheen yhteinen harrastus.

Kuvassa uurrepesäsieni

 
"Nature alone is antique, and the oldest art a mushroom"
- Thomas Carlyle -

Kirjoittanut erä- ja luonto-opas, luonnontuoteneuvoja-opiskelija Anja Suoninen, joka toimii ohjaajana Savonlinnan Toimintakeskus ry:n Kylävire-hankkeessa.

Anja Suoninen
044 794 5023
anja.suoninen@toimarisln.fi