Valtakunnallinen heijastinpäivä 1.10.

 

Pimeän aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vaikea havaita.
Heijastin auttaa sinua näkymään liikenteessä.

Jalankulkijan on lain mukaan pimeällä liikuttaessa yleensä käytettävä heijastinta.
Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan n. 150 metrin etäisyydeltä vaatetuksesta ja auton valoista riippuen. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä henkilö nähdään jopa yli 600 metrin päästä.
Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta n. 50 metrin päästä, kun jalankulkijan heijastin voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä.

Valaistuissa taajamissakin voi olla vaikea havaita pimeänä aikana liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Liikenneturvan seurantojen mukaan n. puolet jalankulkijoista käyttää heijastinta (Liikenteen seurannat, 2024).

Heijastimen paikka - kaksi heijastinta varmistaa näkyvyyden 

Nykyisten suositusten mukaan on käytettävä kahta tai useampaa heijastinta, jotta ne näkyvät joka suuntaan. Molemmin puolin kiinnitetyt heijastimet takaavat näkyvyyden kaikkialta.

Heijastimia on vapaasti riippuvia, irrotettavia ja kiinteitä. Riippuvat heijastimet kiinnitetään polven korkeudelle niin, että ne pääsevät vapaasti heilumaan. Autoilija havaitsee parhaiten tien puoleiselle sivulle kiinnitetyn heijastimen.

Kiinnitä stretch- tai jousiheijastin kumpaankin ranteeseen tai käsivarteen, jolloin näyt joka suunnasta. Heijastimen voi kiinnittää myös sääreen, jos käytössä on useampia heijastimia.

Erilaiset heijastimet eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Mitä useampia heijastimia käytetään, sen paremmin autoilija näkee pimeässä tai hämärässä kulkevan jalankulkijan.

Varmista myös lemmikin näkyvyys

Hyvänlaatuinen heijastava huomioliivi, hihna, panta tai valjaat on jalankulkijan seurana liikkuvan koiran tai muun lemmikkieläimen turvana hämärän aikaan. Tummakarvaista eläintä voi olla erittäin vaikea havainnoida pimeässä. Pimeässä erottuva koira auttaa myös omistajaansa näkymään.

Heijastavia tuotteita valittaessa tulee huomioida, että yhtenäistä heijastavaa pintaa on mahdollisimman paljon ja että eläin erottuu kaikista suunnista. Huomioliivi on usein turvallisin vaihtoehto. Talutushihnaan kiinnitetty heijastin puolestaan auttaa erityisesti pyöräilijöitä huomioimaan hihnan.

EI MITÄÄN MUTKUJA - MUISTA SE HEIJASTIN!

Lue lisää:
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/heijastin/

 

Rakas päiväkirja

 

Vihko/kirja, kynä ja hetki omaa aikaa.
Siinä kaikki, mitä tarvitaan päiväkirjan pitämiseen.

Jos olet kaupassa ihastellut jotain kaunista vihkoa, niin nyt on oikea aika hankkia sellainen - päiväkirjan kirjoittaminen on mielekkäämpää oman näköiseen vihkoon/kirjaan. Se kertoo siitä, että päiväkirja on jotain johon panostat ja jonka teet itseäsi varten.

Kirjoittamisen hetkellä voit luoda tunnelmaa valoilla ja rauhoittavalla musiikilla tai luontoäänillä - nämä voivat auttaa keskittymään paremmin ja irrottautumaan kiireestä ja arjen askareista.

Laita älypuhelin pois käden ulottuvilta ja näkyviltä, kun alat kirjoittaa päiväkirjaa - muutoin se häiritsee keskittymistäsi.

Säilytä päiväkirjaa jossakin varmassa tallessa ja ajattele sitä omana, täysin yksityisenä asianasi.

Mieti kirjoittamiselle pysyvä ajankohta / yhdistä kirjoittaminen johonkin muuhun asiaan. Aamuvirkku voi kirjoittaa muutaman virkkeen ennen kuin muut perheessä heräävät, tai kirjoittaminen voi olla myös hyvä iltarituaali. Myös lasten päiväuniaika voi olla hyvä hetki kirjoittaa.

Jos et tiedä, miten pääsisit alkuun, voit aloittaa kysymällä itseltäsi kysymyksiä:
* mitä on tapahtunut?
* millaisia ajatuksia minulla on siihen liittyen?
* millaisia tunteita tapahtumat herättävät?

Päiväkirjan pitäminen muuttuu kiinnostavaksi, kun pääset tapahtumien tasolta tunteiden tasolle, eli kerrot millaisia tunteita tapahtumat herättivät. Päiväkirjassa on kyse nimenomaan tunteiden käsittelystä.
* millaisia merkkejä kerho antaa? Esim. päänsärky, väsymys tai jännitys voivat olla merkkejä tunteista, sillä usein keho reagoi ennen asian tietoista käsittelyä.
* ole mahdollisimman rehellinen - pyri tarkastelemaan nimenomaan negatiivisia tunteita, joilta pyrit useimmiten suojaamaan itseäsi. Päiväkirja on luottamuksellinen paikka, jossa voit tuoda ne esiin ja käsitellä niitä.
Useimmissa tapauksissa tunteiden kirjaaminen ylös riittää, ja sitten ne katoavat itsestään. Tämä on yksi syy siihen, miksi päiväkirjan pitäminen on tervehdyttävää ja auttaa saamaan mielen tasapainoon.

Monissa tutkimuksissa on viime vuosina osoitettu, että tunteista käsin kirjoittaminen vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen.

Jos tuntuu, ettei yksinkertaisesti aika riitä päiväkirjan kirjoittamiseen niin toinen hyvä vaihtoehto on pitää kiitollisuuspäiväkirjaa.
Kiitollisuuspäiväkirjaan voit esim. iltaisin kirjoittaa muutamalla sanalla tai lauseella mistä olet tänä päivänä ollut kiitollinen ja mikä on tuonut iloa päivääsi.

Kiitollisuuspäiväkirja on myönteisen ajattelun harjoitusväline, jonka vaikutus perustuu myönteisiin muistoihin. Se suuntaa huomion pois pettymyksistä ja epäonnistumisista. Lisäksi se harjoittaa ja vahvistaa myönteiseen suuntaamista. 

LÖYDETÄÄN JOKA PÄIVÄSTÄ JOTAIN MYÖNTEISIÄ MUISTOJA!

Lisää aiheista voi lukea mm:

https://kuntoplus.fi/terveys/psykologia/vinkit-paivakirjan-pitamiseen

https://mielenihmeet.fi/miksi-paivakirjan-kirjoittaminen-tekee-hyvaa/

https://www.eeva.fi/jutut/viisi-syyta-pitaa-paivakirjaa-kirjoita-itsesi-tyyneksi

https://www.kalenterimania.com/2018/01/paivakirjan-kirjoittaminen-rutiiniksi/

https://vauraselama.fi/kuukauden-kiitollisuuspaivakirja/

 

 

Miten pidät huolta muististasi?

 

Onko seuraavat sinulle tuttua?

Menet hakemaan avaimiasi toisesta huoneesta ja yhtäkkiä et muistakaan mitä olit tekemässä.
Sinulle esittäytyy uusi ihminen - minuutin kuluttua huomaat unohtaneesi hänen nimensä.

Ei hätää, jokaisen muisti pätkii joskus eikä satunnaisesta unohtelusta tarvitse huolestua.
Unohtaminen on jopa pakollista. Muisti pysyy virkeänä, kun turha tietotulva pyyhkiytyy mielestä. Aivomme evät pystyisi käsittelemään tietoja, jos kaikki arjen yksityiskohdat tallentuisivat.

Muistiin kannattaa vaikuttaa myös itse omilla arjen valinnoilla ja muistista kannattaa pitää huolta koko elämän ajan. Muisti on meille tärkeä arjen työkalu.

Miten sinä pidät huolta omasta muististasi?

Tässä muutamia vinkkejä:
* nuku riittävästi ja anna aivoille lepotaukoja päivälläkin.
Uni tukee oppimista ja säilömuistia - pidä kiinni säännöllisestä unirytmistä ja iltarutiineista.
* liiku päivittäin, sillä liikunta ylläpitää myös aivoterveyttä.
Hyvä kunto tukee mielialaa ja ehkäisee muistia heikentäviä sairauksia.
* syö monipuolisesti ja lisää lautaselle kalaa, pähkinöitä ja kasviksia.
Omega-3-rasvahappojen ja B12-vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.
* vältä tupakointia ja käytä alkoholia vain harvoin ja kohtuudella.
Molemmat kuormittavat aivoja ja voivat heikentää muistia.
* pidä stressi kurissa ja huolehdi palautumisesta.
Pitkittynyt stressi heikentää muistijälkien syntymistä ja keskittymiskykyä.
* haasta aivojasi uusilla asioilla.
Opettele, lue, keskustele ja kokeile - aktiivinen mieli on paras muistitreeni.
(https://www.yliopistonapteekki.fi/ideat-ja-vinkit/7-tapaa-huolehtia-muistista)

Anna aivoillesi myös mieluisaa tekemistä, olipa se käsitöiden tekeminen, lukeminen, sanaristikot tai hyvän elokuvan katsominen.

Vire-toiminnassa on myös ryhmiä, jotka auttavat aivoja palautumaan arjen kiireistä.
Olet tervetullut mukaan ryhmiin!

Käsityöt ja käsillä tekeminen tekevät hyvää aivoille.
Seuraa tapaaminen tiistaina 16.9. klo 14-15:30 Kierrätysgalleriassa (linja-autoasema) 

Kävely on myös hyvää palautumista.
Seuraava tuulettumiskerta torstaina 18.9. klo 13. (lähtö Kierrätysgallerialta, säävaraus)

Kansainvälinen lukutaitopäivä ja Read hour

 

Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9.2025 sekä saman päivän iltana klo 19-20 on Read hour, jolloin voi hyvällä omallatunnolla heittää kaiken muun tekemisen hamaan tulevaisuuteen ja tarttua kirjaan uppoutuen sen kiehtovaan maailmaan.

Luetko parvekkeella vai olohuoneen sohvalla?
Luetko bussissa tai lääkärin odotushuoneessa?
Luetko rannalla vai eväsretkellä?
Luetko veneessä tai laiturilla?

Löydä oma tapasi lukea kansainvälisenä lukutaitopäivänä.
Jos et ole vielä löytänyt lukemisesta itsellesi itsesinäköistä harrastusta niin aloita pehmeästi tutustumalla kirjallisuuteen kansainvälisen lukutaitopäivän Read hour:in aikana (klo 19-20).
Mikä kirjallisuuden laji puhuttelee sinua eniten: draama, romantiikka, historia, jännitys vai kauhu? Kaikille löytyy sopivaa luettavaa.

Lukeminen on halpa keino pitää aivot vetreinä sekä lievittää stressiä.
Kirjojen lukeminen vaikuttaa myös terveyteen positiivisesti, joten kannattaa tarttua kirjaan myös hyvinvointia ylläpitääkseen.

Tässä esimerkiksi seitsemän lukemisen terveyshyötyä:

1. Lukeminen lisää empatiakykyä

Kirjat parantavat ymmärrystä toisista ihmisistä ja auttavat samaistumaan heidän ongelmiinsa, ajatuksiinsa ja kärsimyksiinsä.

2. Lukeminen lievittää stressiä

Lukeminen lievittää stressiä jopa 68 %, ja se on stressin lievittäjänä tehokkaampi kuin esimerkiksi musiikin kuunteleminen, kahvin ja teen juominen tai lenkkeily.

3. Lukeminen voi auttaa nukahtamisessa

Illalla sängyssä kirjaan tarttuminen on hyvä keino rentoutua ennen nukkumaanmenoa. Kun mieli ei vaeltele stressaavissa asioissa, nukahtaminenkin on helpompaa.

4. Lukeminen voi auttaa masennuksen hoidossa

Self help -kirjallisuuden lukeminen yhdessä lukemista tukevien, ammattilaisen kanssa käytävien keskustelujen kanssa auttaa masennukseen tyypillisiä hoitomuotoja paremmin.

5. Lukeminen pitää aivot vetreinä

Kirjaa lukiessa lukijan täytyy painaa mieleen lukuisia asioita: minkä nimisiä henkilöhahmot ovat, miten sivujuonet punoutuvat toisiinsa, mitä kirjassa on jo tähän mennessä tapahtunut.
Tästä syystä lukeminen on hyvää harjoitusta muistille ja aivoille: uusien asioiden mieleen painaminen luo uusia synapseja eli hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vahvistaa jo olemassa olevia yhteyksiä aivoissa.
Kirjojen lukeminen suojaakin aivoja mm. muistisairauksilta ja ylläpitää aivojen toimintakykyä.

6. Lukeminen pienentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin

Aivotutkimuksissa on todettu, että lukemista harrastaneiden aivoihin kertyy vähemmän haitallista beeta-amyloidi-proteiinia, joka on yhdistetty Alzheimeriin.
Tutkijat tosin huomauttavat, että Alzheimer on sen verran monimutkainen sairaus, ettei vain yhdellä elintavalla voi estää sairastumista kokonaan.
Lukemisella kuitenkin vaikuttaisi olevan osuutta sairastumistodennäköisyyteen.

7. Lukeminen pidentää elinikää

He, jotka lukevat kirjoja elävät pidempään kuin he, jotka eivät kirjoihin kajoa.
Jo 30 minuutin lukuhetki päivässä riittää pidentämään elinajanodotetta huomattavasti.

(https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/lukemisen-terveyshyodyt/)

"Lukeminen kannattaa aina!"

Sieniviikon salaisuus - Metsän taika

Tapahtuipa kauan sitten Sieniviikolla - aikana, jolloin metsät heräävät puhumaan niille, jotka osaavat kuunnella.

Saija, utelias ja lempeä metsänkulkija, oli saanut kutsun vanhalta sienikirjaltaan, joka oli alkanut kuiskia öisin: "Tule metsään, siellä odottaa salaisuus".

Aamu oli usvainen, ja jokainen askel pehmeässä sammaleessa tuntui kuin astuisi satuun. Saija seurasi polkua, joka ei ollut ollut siellä eilen ja saapui aukiolle jossa kasvoi kaikenlaisia sieniä. Keskellä seisoi vanha tatti, jolla oli pieni hattu ja silmät kuin kastanjat.

"Sinä olet valittu", tatti sanoi. "Sieniviikon aikana metsän sydän avautuu vain niille, jotka kulkevat kunnoituksella metsää kohtaan".

Saija nyökkäsi ja seurasi tattia syvemmälle metsään. Siellä hän oppi tunnistamaan sieniä, kuulemaan niiden tarinoita ja näkemään, kuinka jokainen laji kantoi mukanaan metsän muistoja. Hän tapasi myös koralliorakkaan joka lauloi tuulen mukana ja mustavahakkaan, joka kertoi vanhoja satuja.

Viikon lopuksi Saija sai lahjan: pieni kultainen sienenmuotoinen amuletti, joka loisti himmeästi. "Tämä muistuttaa sinua siitä, että metsä on aina valmis kertomaan tarinansa - jos vain pysähdyt kuuntelemaan".

Ja niin Saija palasi kotiin sydän täynnä metsän taikaa ja korissa sienipiirakan ainekset, jotka maistuivat aivan kuin satu.

HYVÄÄ JA MAKOISAA SIENIVIIKKOA! 

Lauantaina 30.8. juhlitaan Suomen luonnon päivää

 

Suomen luonnon päivää juhlitaan joka vuosi elokuun viimeisenä lauantaina rennosti ja pilke silmäkulmassa. Suuntaa oleskelemaan ulkona ja liputa Suomen luonnolle.

"Jos metsään haluat mennä nyt..." niin siellä voit mm:

* rentoudu luonnossa, sulje silmäsi ja aisti luonto ympärilläsi.
Luonnossa oleskelu hellii sekä mieltä että kehoa ja vähentää stressiä.
* nuku yö ulkona, elokuun pimenevä ilta, unikaverinasi raikas ilma, kattona ääretön tähtitaivas. Nuku teltassa, nuku trampalla, nuku riippumatossa, nuku käpy selän alla tai pää mättäällä. Ota kainaloon oma perhe, kaverit - tai kokeile rajojasi yöpymällä yksin.

Olavin Retkeilijät ry järjestää perinteisen Nuku yö ulkona -tapahtuman lauantaina 30.8.
Lisätietoja löytyy Olavin Retkeilijät ry:n tapahtumat sivulta: https://olavinretkeilijat.sporttisaitti.com/tapahtumat/

 * Sibeliusboksi, tiesitkö, että Suomen arvostetuin säveltäjä Jean Sibelius kantoi mukanaan tulitikkurasiaa, johon hän oli kerännyt mukaansa palan suomalaista metsää mm. tuoretta sammalta? Näin hänellä oli taskussaan pieni rasia, jonka sisältöä nuuhkaisemalla hän pystyi missä tahansa palauttamaan metsän mieleensä.
Tee näin: kerää tyhjään tulitikkurasiaan luonnosta muistoja tuovia luonnonesineitä. Kaikkien esineiden täytyy mahtua tulitikkurasiaan, joten esineet pitää valita huolella. Esineitä voi myös leikata pienemmäksi (esim. irrottaa kävyn suomun tai lyhtentää oksaa sopivan mittaiseksi).
* halaa puita ja osoita, että arvostat omaa lähiympäristöäsi. Halatessa mieli ja keho rentoutuvat ja aistit heräävät.
* sienestys ja marjastus kuuluvat jokamiehen oikeuksiin. Metsät ovat juuri nyt pullollaan ilmaista ruokaa. Suomen luonnonvarakeskuksesta kerrotaan, että arviolta puolet suomalaisista eli n. 2,5 miljoonaa ihmistä poimii marjoja kotitarpeeksi. Silti vain 10 prosenttia metsien sadosta kerätään talteen. Lähde siis rohkeasti metsään marjastamaan!
* Suomen luonnon päivän päätteeksi voit ihailla yllesi kaartuvaa tähtitaivasta ja bongata vaikkapa Linnunradan. Mitkä tähdet loistavat taivaalla ensimmäisinä?

HYVÄÄ SUOMEN LUONNON PÄIVÄÄ! 

Metsä rauhoittaa stressaantuneet aivot

 

Metsässä kulkeminen kohentaa sekä fyysistä- että psyykkistäterveyttä.
Stressi katoaa puiden sekaan, mieli rauhoittuu hiljaisemmassa äänimaailmassa ja koko ihminen rentoutuu.
Verenpaine ja pulssi tasoittuvat ja stressihormonin eritys vähenee.
Metsäretken jälkeen kestittymiskyky paranee.

Metsän vaikutuksia on tutkittu esim. mittaamalla miten aivot reagoivat stressiärsykkeisiin. Metsän myönteiset terveysvaikutukset saadaan helposti: jo parikymmentä minuuttia auttaa laskemaan verenpainetta ja viisi minuuttia metsässä riittää kohottamaan mielialaa.

Kunnon metsä - jossa kuulee luonnon ääniä - on parempi rohto kuin rakennettujen viheralueiden luonto, joka sekin on hyväksi. Metsäannoksessa pätee sama kuin muussakin liikunnassa, parantava vaikutus heikkenee jos retkestä tulee kiireinen-pakonomainen suoritus.

Metsä on matalan kynnyksen paikka: kynnyksiä ei ole ollenkaan, sen sijaan jalkoja joutuu nostelemaan yli risujen ja juurakoiden.

(https://www.aivoliitto.fi/)

Kävelemisen ohessa metsästä voi kerätä runsaasti marjoja - talveksi vitamiinit talteen esim. mustikat, puolukat, vadelmat, lakat...

Mustikka

Mustikka on oikeaa superfoodia ja sen poimintakausi on heinäkuun puolestavälistä syyskuun alkuun.
Mustikka on havumetsien kasvi ja yleinen koko Suomessa. Etelä-Suomessa mustikkaa kasvaa lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla. Pohjois-Suomessa se kasvaa karummilla kangasmailla.
Mustikka viihtyy paremmin varjoisilla kasvupaikoilla kuin suorassa auringonpaisteessa.

Mustikassa on mm:
* E-vitamiineja
* jonkin verran C-vitamiinia
* superruoaksi mustikan tekevät sen sisältämät polyfenolit, joita siinä on eniten luonnonmarjoista
* antosyaanipitoisuus on suuri. Antosyaanien on todettu mm. laskevan verenpainetta, editävän verisuonten toimintaa ja parantavan insuliiniresistenssiä
* hyvä ravintokuidun lähde, parempi kuin hedelmät

Lue lisää: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/marjat/mustikka/

Mustikan terveysvaikutuksista on puhuttu paljon.
Alla muutamia tärkeitä seikkoja:

1. Antioksidantit: mustikat ovat rikkaita antioksidanteista, erityisesti antosyaaneista. Nämä yhdisteet auttavat neutraloimaan vapaita radikaaleja ja suojaavat soluja.
2. Sydämen terveys: mustikoiden säännöllinen syöminen voi auttaa ylläpitämään sydänterveyttä. Ne voivat alentaa verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa.
3. Aivot ja muisti: mustikat ovat tunnettuja aivojen terveyden edistämisestä. Ne voivat parantaa muistia ja kognitiivista suorituskykyä.
4. Tulehdusta vähentävät vaikutukset: mustikat voivat auttaa vähentämään tulehdusta kehossa.
5. Verensokerin hallinta: mustikat voivat auttaa pitämään verensokerin tasapainossa.
6. Ruoansulatus: mustikat sisältävät kuitua, joka edistää ruoansulatusta.
7. Silmien terveys: antosyaanit voivat myös auttaa ylläpitämään silmien terveyttä.

Muista kuitenkin, että vaikutukset voivat vaihdella yksilöittäin, ja tieteellinen näyttö ei aina ole yksiselitteinen. Mustikoiden terveysvaikutuksia tutkitaan edelleen.
Silti mustikat ovat herkullisia ja terveellisiä, joten niitä kannattaa nauttia!

Marjojen poimimisen ohessa voit tehdä myös Mindfulness harjoituksia, tässä yksi:

Syleile luontoa ja metsää

Valitse vehreä suunta metsässä.
Ota hartioiden levyinen asento jalat vähän koulussa.
Nosta kädet suoraan sivuillesi.
Pidä kuitenkin hartiat rentoina (pudota myös kyynärpäitä reilusti alaspäin ja selkeästi ranteiden alapuolelle).
Pidä käsivarsiasi aivan kuin ne lepäisivät valtavan kokoista palloa vasten.

Nauti metsän kauneudesta.
Hengitä rennosti nenän kautta.
Pidä silmät kiinni tai auki.
Anna itsesi aivan kuin syleillä luontoa ja metsää, vaikka et siihen koskekaan.
Anna metsän ravita sinua.

Jatka minuutti, pari tai hetki.

Tuo tämän jälkeen kätesi rinnallesi ja lepää hetki käsillä hengitystä seuraten.

(https://hidastaelamaa.fi/)