Mielenterveysviikko

 

Mielenterveysviikkoa vietetään 16.-23.11. ja tämän vuoden teemana on toipumisrauha.

Mielenterveysongelmista toipumiselle ei ole deadlinea. On turha katsoa kalenterista, milloin olisi optimaalinen aika palata töihin tai opintoihin. On turha kysyä lähipiiriltä, kauanko jaksatte katsella selviytymistäni. Toipuminen ei tapahdu niin.

Yhteiskunta asettaa painetta siirtyä nopeasti tuottavaksi kansalaiseksi. Lähipiirissä ei ehkä ymmärretä, kuinka pitkästä prosessista toipumisessa on kyse - ja ettei lopputuloksena ole välttämättä sama ihminen, jonka he joskus tunsivat.

Todellisuudessa toipuminen tapahtuu ajan kanssa, kulkemalla läpi vaikeidenkin kokemusten, menneiden ja tulevien. Sitä ei voi suorittaa. Toipumista on myös opetella elämään sellaisen sairauden kanssa, joka kulkee rinnalla läpi elämän.

Eikä toipuminen ole paluuta entiseen. Toipumisen myötä syntyy usein jotain ihan uutta. ja se on täysin ok. 

Toipumisrauha kuuluu kaikille. Se ei tarkoita passiivisuutta, vaan omien voimavarojen puitteissa toimimimsta. Yhteiskunta ja lähipiiri voivat tukea siinä, ettei kenenkään tarvitse toipua yksin, eikä kenenkään tarvitse olla toipumisen jälkeen valmis.

(https://mtkl.fi/mielenterveysviikko/)

Keinoja, joilla voi vahvistaa mielenterveyttä arjessa:

* Huolehdi perustarpeista: 
- pyri säännölliseen unirytmiin ja riittävään lepoon
- monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio tukee aivojen toimintaa
- jo 30 minuutin reipas kävely voi parantaa mielialaa

* Luo rutiineja ja hallinnan tunnetta:
- päivittäiset rutiinit tuovat ennakoitavuutta ja vähentävät stressiä
- tee pieniä, saavutettavia tavoitteita - onnistumisen tunne vahvistaa itsetuntoa

* Tee asioita, joista nautit:
- varaa aikaa harrastuksille ja luovalle tekemiselle
- luonto ja ulkoilu voivat vähentää ahdistusta ja parantaa mielialaa

* Stressinhallinta:
- harjoittele hengitystekniikoita, mindfulnessia tai meditaatiota
- pidä kiitollisuuspäiväkirjaa

 

Vaikka syksy on harmaa, niin ilo irti ulkoilusta

Syksy tuo mukanaan harmaita päivä, tihkusadetta ja viileneviä ilmoja. Moni saattaa kääriytyä vilttiin ja vetäytyä sisätiloihin, mutta ulkoilu syksyllä voi olla yllättävän virkistävää ja palkitsevaa. Luonto tarjoaa edelleen elämyksiä, vaikka lehdet ovat pudonneet ja aurinko näyttäytyy harvemmin.

Raikas syysilma tekee hyvää keholle ja mielelle. Metsäpolut kutsuvat kulkijaa, ja hiljaisuus antaa tilaa ajatuksille. Vaikka maisema on väritön, siinä on oma rauhoittava kauneutensa. Sateen ropina, tuulen humina ja kosteuden tuoksu herättävät aistit uudella tavalla.

Ulkoilu ei vaadi suuria suunnitelmia. Lyhyt kävelylenkki, pyöräretki tai vaikka hetki puistossa riittää. Tärkeintä on pukeutua sään mukaan ja lähteä liikkeelle. Liikunta ulkona parantaa mielialaa, vähentää stressiä ja tuo energiaa arkeen.

Syksy voi olla myös mahdollisuus löytää uusia tapoja nauttia luonnosta. Retkikahvit termarista, lintujen tarkkailu tai valokuvaus voivat tuoda iloa ja inspiraatiota. Kun hyväksyy syksyn sellaisena kuin se on, voi huomata että harmauden keskellä piilee paljon hyvää.

SYKSYN HARMAUDESSA ON VALO

Vaikka taivas on harmaa ja sade hiljaa soi,
luonto kuiskaa tarinaa, joka mieltä lohduttaa voi.
Lehtien tanssi tuulessa, maa kostea ja hiljainen,
on hetki rauhaa, syksyn syli lempeän viileinen.
Kengät kastuvat polulla, mutta mieli kevenee,
kun hengittää syysilmaa, joka ajatukset selventää.
Ei tarvitse aurinkoa, värejä kirkkaita,
kun sydän löytää kauneuden sävyistä himmeistä ja harmaista.
Retki metsään, puistoon tai rantaan sumuiseen,
on kuin pieni seikkailu maailmaan hiljaiseen.
Ja vaikka sade ropisee, se ei iloa vie,
sillä ulkoilu syksylläkin sydämen hymyn tuo tie.
 
 

Savonlinna kirjallisuus ja Olavinlinna

 

Suomalaisen kirjallisuuden päivää vietettiin torstaina 10.10.
Onko suomalainen kirjallisuus mielestäsi hyvää luettavaa?

Omasta mielestäni kyllä on, vaikka enimmäkseen tuleekin luettua käännöskirjallisuutta.
Joka romaanikirjallisuusgenressä on hyviä suomalaisia kirjailijoita, kannattaa tutustua.

Oletteko muuten huomanneet, jotta Savonlinnaan sijoittuvia kirjoja on kirjoitettu aika paljon?
Mm.
Tuira Malmsted - savonlinnalainen poliisikaksikko Isa Karos ja Niiles Aarnikoski
Jani Repo, Sielunmurhaaja
Eeva Tenhunen, Mustat kalat
Outi Pakkanen, Linna

Ja tietenkään unohtamatta meidän omaa ihanaa Savonlinnalaista dekkaristiamme Anne Hakkaraista (Anne Frost) ja hänen Adina-sarjaansa.

Tästä linkistä pääsee hauskaan lukutekobingoon, saatko bingon?
https://lukemo.fi/lukemo/wp-content/uploads/2019/09/lukutekobingo_vedos3.pdf

 

Käykäähän myös tutustumassa 550 Olavinlinnaa suurnäyttelyyn, näyttely on avoinna 29.10. saakka Nälkälinnanmäellä.
Avoinna: tiistaisin 11-17, keskiviikkoisin 11-20 sekä torstaista sunnuntaihin 11-17.

Näytelystä löytyy jos jonkinmoisia Olavinlinnoja: maalauksia, käsitöitä, avaimenperiä, astioita, kirjoja...

Olavinlinna viettää tänä vuonna 550 juhlavuottaan, jonka kunniaksi näyttelyyn on kerätty kaupunkilaisilta 550 kappaletta Olavinlinna-aiheisia esineitä (itse asiassa esineitä on paljon enemmän kuin tuo 550 kappaletta). 

Suosittelen, aivan ihana kunnianosoitus Olavinlinnalle!

Home sweet home

 

Miltä tuntuisi, jos sinulle kerrottaisiin, että olisit tästä hetkestä lähtien asunnoton?

Mitä tunteita se herättäisi? Millaisia huolia alkaisit pohtimaan?

Miltä tulevaisuus vaikuttaisi?

Missä lämmittelisit, nukkuisit, peseytyisit ja ruokailisit? Ja ennen kaikkea olisit turvassa.

Monelle oma koti on itsestäänselvyys, joten arkipäivässä harvoin tulee ajatelleeksi että Suomessakin oli vuoden 2024 lopussa reilut 3800 ihmistä joilla ei ollut omaa kotia. Tähän lukuun kuuluvat henkilöt viettävät meille tutun kotiajan ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa. Hyvällä tuurilla katto päänpäälle löytyy tuttavan luota muutamaksi yöksi, mutta pian yösija ongelma on jälleen esillä. Elämä on turvatonta ja suunnittelematonta. Arki koostuu pitkälti selviytymiseen päivästä toiseen.

Nämä asunnottomat henkilöt ovat syystä tai toisesta ajautuneet tilanteeseen, jossa asunto on mennyt alta ja uuden hankkiminen on vaikeutunut. Suurella osalla heistä on taustalla jo aiempia paineita joko mielenterveys ja päihdeongelmaa tai velkaantumista.

Suomessa tavoitteena on päästä asunnottomuudesta eroon vuoteen 2027 mennessä. Työsarkaa tuohon tavoitteeseen pääsemisessä riittää. Tilannetta ei helpota samaan aikaan yhteiskunnassamme tapahtuva hintojen nousu, palveluihin pääsyyn hankaloituminen ja työllisyys tilanne. Lisäksi tarkkoja tilastoja asunnottomuudesta ei ole saatavilla koska kaikki ilman asuntoa olevat eivät ole tiedossa.

Asunnottomuuteen perehtyneitä toimivia yhdistyksiä ja auttavia tahoja on lukuisia, jotka tekevät työtään suurella sydämellä ja auttamishalulla. Asunnottomuus ei poistu pelkästään sillä, että annetaan asunto, vaan vaatii myös muihin ongelmiin perehtymistä, jotta ennaltaehkäistään tilanteen uusiutuminen. Tässä tukena ovat kaikki hyvinvointipalvelut mitä yhteiskunnassamme on tarjolla. Arttu Wiskarin sanoin: "Kyllä valtio huolen pitää omistaan".

Miksikö kirjoitan tästä asiasta? Alussa jo kerroinkin, että monille meistä koti on itsestäänselvyys. Usein meillä on myös tapana keskittyä elämämme epäkohtiin ja unohtaa kuinka hyvin asiat meillä oikeastaan onkaan. Kun seuraavan kerran huomaat vaipuvasi maanittelemaan, kuinka huonosti asiasi ovat niin käännäpä ajatuksesi siihen, että illalla sinulla on mahdollisuus painaa pääsi omalle tyynylle, omassa sängyssä ja omassa kodissa. Kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta. Tulet huomaamaan, että omat huolesi kevenevät huomattavasti ja arvostuksesi nousee niihin asioihin, joita sinulla on.

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolillla Suomea. Vuoden 2025 teemana on: "Ei kotia, ei turvaa".

Savonlinnassa Asunnottomien yö tapahtuma perjantaina 17.10. klo 14-18 Sokoksen kulmalla ja päiväkeskus Savikassa. 

 

 

Maailman mielenterveyspäivä 10.10.

Perjantaina 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää, mutta mitä se mielenterveys oikein on?

Mielenterveys on hyvinvoinnin kannalta keskeinen voimavara, joka rakentuu psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja henkisestä ulottuvuudesta. Se on kyky selviytyä elämän haasteista, tunnistaa omia kykyjänsä ja osallistua yhteisön toimintaan.

Hyvän mielenterveyden piirteitä ovat mm:
* kyky tunnistaa omat kykynsä: tietoisuus omista vahvuuksista ja tavoista toimia
* selviytymiskyky: kyky kohdata ja käsitellä elämän vastoinkäymisiä, paineita ja haasteita
* toimintakyky: mahdollisuus työskennellä tuloksellisesti ja osallistua aktiivisesti yhteisön toimintaan
* ihmissuhteet: kyky solmia ja ylläpitää terveitä ihmissuhteita
* mielekkyyden kokemus: tuntea elämä mielekkääksi ja löytää merkitystä toiminnalleen.

Mielenterveyttä voi vahvistaa huolehtimalla mm. seuraavista tekijöistä:
* uni ja lepo: riittävä lepo tukee mielen hyvinvointia
* liikunta ja ravinto: fyysinen terveys on tärkeä osa mielenterveyttä
* ihmissuhteet: toimivat ja tukevat ihmissuhteet ovat keskeisiä
* harrastukset ja luova toiminta: mielekäs tekeminen ja omat kiinnostuksen kohteet tukevat hyvinvointia
* itsestä huolehtiminen: armollisuus, itsensä arvostaminen ja itsemyötätunto.

Mielenterveyspäivää olisi ihanteellista viettää tekemällä itselle tärkeitä ja mielekkäitä asioita, mutta jos se ei ole mahdollista niin voi myös mm:
* pitää mielipaussin klo 10. Mielipaussi muistuttaa meitä siitä, että arjen pyöritysten keskellä pidetyt tauot eivät ole laiskottelua, vaan tärkeää hyvinvoinnille ja aivojen palautumiselle. Pienetkin esim. 10 minuutin tuot auttavat palautumaan ja psyähtymään.
Mielipaussi voi olla mitä vain - hengähdys, venyttely, kävely, laulu, piirustus tai vaikka lemmikin silittäminen. Tärkeintä on irrottautua hetkeksi arjen tekemisestä. Tarkoitus on pitää tauko arkisen puurtamisen keskellä, jonka jälkeen voit jatkaa päivääsi energisempänä.
* valaise vihreällä valolla klo 18 alkaen esim. ikkunoita tai vaikkapa itselle tärkeitä esineitä. Näytät kaikille tasa-arvoisesti vihreää valoa ja olet mukana edistämässä avoimempaa keskusteluympäristöä.
* pukeudu tai asustaudu vihreään, esim. mielinauhalla! Kerro muille, että vihreä on kansainvälinen mielenterveyden symboli.

HYVÄÄ MIELENTERVEYSPÄIVÄÄ MEILLE KAIKILLE 💚 
 

Valtakunnallinen heijastinpäivä 1.10.

 

Pimeän aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vaikea havaita.
Heijastin auttaa sinua näkymään liikenteessä.

Jalankulkijan on lain mukaan pimeällä liikuttaessa yleensä käytettävä heijastinta.
Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan n. 150 metrin etäisyydeltä vaatetuksesta ja auton valoista riippuen. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä henkilö nähdään jopa yli 600 metrin päästä.
Kohtaamistilanteessa lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta n. 50 metrin päästä, kun jalankulkijan heijastin voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä.

Valaistuissa taajamissakin voi olla vaikea havaita pimeänä aikana liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

Liikenneturvan seurantojen mukaan n. puolet jalankulkijoista käyttää heijastinta (Liikenteen seurannat, 2024).

Heijastimen paikka - kaksi heijastinta varmistaa näkyvyyden 

Nykyisten suositusten mukaan on käytettävä kahta tai useampaa heijastinta, jotta ne näkyvät joka suuntaan. Molemmin puolin kiinnitetyt heijastimet takaavat näkyvyyden kaikkialta.

Heijastimia on vapaasti riippuvia, irrotettavia ja kiinteitä. Riippuvat heijastimet kiinnitetään polven korkeudelle niin, että ne pääsevät vapaasti heilumaan. Autoilija havaitsee parhaiten tien puoleiselle sivulle kiinnitetyn heijastimen.

Kiinnitä stretch- tai jousiheijastin kumpaankin ranteeseen tai käsivarteen, jolloin näyt joka suunnasta. Heijastimen voi kiinnittää myös sääreen, jos käytössä on useampia heijastimia.

Erilaiset heijastimet eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä. Mitä useampia heijastimia käytetään, sen paremmin autoilija näkee pimeässä tai hämärässä kulkevan jalankulkijan.

Varmista myös lemmikin näkyvyys

Hyvänlaatuinen heijastava huomioliivi, hihna, panta tai valjaat on jalankulkijan seurana liikkuvan koiran tai muun lemmikkieläimen turvana hämärän aikaan. Tummakarvaista eläintä voi olla erittäin vaikea havainnoida pimeässä. Pimeässä erottuva koira auttaa myös omistajaansa näkymään.

Heijastavia tuotteita valittaessa tulee huomioida, että yhtenäistä heijastavaa pintaa on mahdollisimman paljon ja että eläin erottuu kaikista suunnista. Huomioliivi on usein turvallisin vaihtoehto. Talutushihnaan kiinnitetty heijastin puolestaan auttaa erityisesti pyöräilijöitä huomioimaan hihnan.

EI MITÄÄN MUTKUJA - MUISTA SE HEIJASTIN!

Lue lisää:
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/heijastin/

 

Rakas päiväkirja

 

Vihko/kirja, kynä ja hetki omaa aikaa.
Siinä kaikki, mitä tarvitaan päiväkirjan pitämiseen.

Jos olet kaupassa ihastellut jotain kaunista vihkoa, niin nyt on oikea aika hankkia sellainen - päiväkirjan kirjoittaminen on mielekkäämpää oman näköiseen vihkoon/kirjaan. Se kertoo siitä, että päiväkirja on jotain johon panostat ja jonka teet itseäsi varten.

Kirjoittamisen hetkellä voit luoda tunnelmaa valoilla ja rauhoittavalla musiikilla tai luontoäänillä - nämä voivat auttaa keskittymään paremmin ja irrottautumaan kiireestä ja arjen askareista.

Laita älypuhelin pois käden ulottuvilta ja näkyviltä, kun alat kirjoittaa päiväkirjaa - muutoin se häiritsee keskittymistäsi.

Säilytä päiväkirjaa jossakin varmassa tallessa ja ajattele sitä omana, täysin yksityisenä asianasi.

Mieti kirjoittamiselle pysyvä ajankohta / yhdistä kirjoittaminen johonkin muuhun asiaan. Aamuvirkku voi kirjoittaa muutaman virkkeen ennen kuin muut perheessä heräävät, tai kirjoittaminen voi olla myös hyvä iltarituaali. Myös lasten päiväuniaika voi olla hyvä hetki kirjoittaa.

Jos et tiedä, miten pääsisit alkuun, voit aloittaa kysymällä itseltäsi kysymyksiä:
* mitä on tapahtunut?
* millaisia ajatuksia minulla on siihen liittyen?
* millaisia tunteita tapahtumat herättävät?

Päiväkirjan pitäminen muuttuu kiinnostavaksi, kun pääset tapahtumien tasolta tunteiden tasolle, eli kerrot millaisia tunteita tapahtumat herättivät. Päiväkirjassa on kyse nimenomaan tunteiden käsittelystä.
* millaisia merkkejä kerho antaa? Esim. päänsärky, väsymys tai jännitys voivat olla merkkejä tunteista, sillä usein keho reagoi ennen asian tietoista käsittelyä.
* ole mahdollisimman rehellinen - pyri tarkastelemaan nimenomaan negatiivisia tunteita, joilta pyrit useimmiten suojaamaan itseäsi. Päiväkirja on luottamuksellinen paikka, jossa voit tuoda ne esiin ja käsitellä niitä.
Useimmissa tapauksissa tunteiden kirjaaminen ylös riittää, ja sitten ne katoavat itsestään. Tämä on yksi syy siihen, miksi päiväkirjan pitäminen on tervehdyttävää ja auttaa saamaan mielen tasapainoon.

Monissa tutkimuksissa on viime vuosina osoitettu, että tunteista käsin kirjoittaminen vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen.

Jos tuntuu, ettei yksinkertaisesti aika riitä päiväkirjan kirjoittamiseen niin toinen hyvä vaihtoehto on pitää kiitollisuuspäiväkirjaa.
Kiitollisuuspäiväkirjaan voit esim. iltaisin kirjoittaa muutamalla sanalla tai lauseella mistä olet tänä päivänä ollut kiitollinen ja mikä on tuonut iloa päivääsi.

Kiitollisuuspäiväkirja on myönteisen ajattelun harjoitusväline, jonka vaikutus perustuu myönteisiin muistoihin. Se suuntaa huomion pois pettymyksistä ja epäonnistumisista. Lisäksi se harjoittaa ja vahvistaa myönteiseen suuntaamista. 

LÖYDETÄÄN JOKA PÄIVÄSTÄ JOTAIN MYÖNTEISIÄ MUISTOJA!

Lisää aiheista voi lukea mm:

https://kuntoplus.fi/terveys/psykologia/vinkit-paivakirjan-pitamiseen

https://mielenihmeet.fi/miksi-paivakirjan-kirjoittaminen-tekee-hyvaa/

https://www.eeva.fi/jutut/viisi-syyta-pitaa-paivakirjaa-kirjoita-itsesi-tyyneksi

https://www.kalenterimania.com/2018/01/paivakirjan-kirjoittaminen-rutiiniksi/

https://vauraselama.fi/kuukauden-kiitollisuuspaivakirja/