 |
| Kuva: Mari Moilanen |
Suomen luonnon päivänä 31.8. vietetään myös valtakunnallista sienipäivää.
Päivä aloittaa valtakunnalliset sieniviikot 1.-15.9., joiden aikana erityisesti Martat tarjoavat sieniopastusta ja järjestävät sieninäyttelyitä.
Suomessa on yli 200 syötävää sienilajia ja perinteisesti kerättyjen sienilajien rinnalla on alkanut nousta uusia suosikkilajeja. Tällaisia ovat mm. kehnäsieni, tuoksuvalmuska eli matsutake ja lampaankääpä.
Tunnistus tärkeää
Sieniharrastusta aloitellessa on hyvä opetella ensin muutama helposti tunnistettava perusruokasieni, ja keskittyä niiden keräämiseen. Uusia lajeja voi opetella pikkuhiljaa lisää ja kerryttää omaa lajilistaa.
Parhaiten sienestysharrastuksen alkuun pääsee kokeneemman sienestäjän opastuksella. Myös Martat, 4h-yhdistys, kansanopistot, maa- ja kotitalousnaiset sekä erilaiset sieniseurat ja luonnonvara-alan oppilaitokset järjestävät lyhytkursseja sienestyksestä kiinnostuneille. Myös sieninäyttelyt ovat oppimisen kannalta hyviä tapahtumia.
Sienet ovat usein eri näköisiä kuin sienioppaan kuvassa, ja oppaan termistö voi tuntua aloittelijalle aluksi hankalalta. Moni laji on myös lakiltaan kosteusmuuntuva eli lakin väritys ja kuviointi muuttuu kosteuden vaikutuksesta. Esimerkkejä tällaisista on useat haperolajit ja koivunkantosieni.
Sienet ovat hyvä, usein aromikas ravintolisä erilaisissa ruoissa. Ne sisältävät mm. D- ja B-vitamiinia, kuten folaattia, niasiinia, riboflaviinia, pyridoksiinia ja kobalamiinia. Niissä on myös runsaasti hivenaineita raudasta sinkkiin ja seleeniin. Hivenaineet säilyvät myös paistettaessa ja pakastettaessa.
Kattavasti tietoa verkossa
Ruokavirasto ylläpitää ohjeellista listausta suositeltavista ruokasienistä ja sivustolta löytyy myös tietoa ja käsittelyohjeita: Suositeltavat ruokasienet - Ruokavirasto
Sienimyrkytyksiä tapahtuu Suomessa vuosittain, joten on tärkeää muistaa, että kerää syötäväksi vain varmasti tunnistamiaan sieniä. Vakava myrkytys ei johda aina kuolemaan, mutta voi aiheuttaa pysyvätn munuaisvaurion.
Suomessa tunnetaan noin 50 myrkyllistä lajia, joista 5 on tappavan myrkyllisiä. Näitä ovat valkokärpässieni, kavalakärpässieni (joita esiintyy Lounais-Suomessa), suippumyrkkyseitikki, pulkkosieni ja korvasieni ilman esikäsittelyä.
Myrkyllinen valkokärpässieni
Monella syötävällä ruokasienellä on myrkyllisiä näköislajeja.
Ruokaviraston sivuilta löytyy lisää tietoa myrkyllisistä sienistä: Myrkylliset sienet - Ruokavirasto. Epäiltäessä myrkytystä tulee ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen (puh. 09 471 977), josta saa toimintaohjeita.
Luontoportissa on kattavasti tietoa sienistä kuvineen sekä niiden näköislajeista: Sienet - LuontoPortti
Keruualue
Ruokasieniä kerättäessä täytyy muistaa, että sienet keräävät ympäristöstään haitallisia aineita. Ruokasieniä ei saa poimia vilkkaasti liikennöidyn ajotien vierestä, vaan vasta noin 50-100 m päästä tiestä.
Sieniä ei kannata poimia myöskään saastuttavien teollisuuslaitosten tai lämpökeskusten läheltä.
Jos saastuttavan alueen ympärillä on metsää tai muuta kasvustoa, raskasmetallit jäävät siihen, joten aukeilla alueilla suojavyöhyke voi olla isompikin.
Käsittely
Syötävät sienet voidaan jakaa karkeasti esikäsiteltäviin ja suoraan käytettäviin. Suoraan käytettävistä sienistä tutuimpia ovat varmasti keltavahverot, suppilovahverot, mustatorvisienet ja herkkutatit.
Vaaleaorakas on nostamassa suosiotaan kantarellin veroisena ruokasienenä.
Vanha sanonta - jos sienistä tulee valkoista maitiaisnestettä, se on syötävä - pitää edelleenkin paikkansa. Tällöin on kyse rouskuista. Kerätyimpiä ja tunnetuimpia niistä ovat haaparousku, kangasrousku ja karvarousku, jotka kaikki vaativat esikäsittelyn eli ryöppäyksen kiehuvassa vedessä. Ryöppäysaika vaihtelee sienilajin mukaan 5-10 minuuttia.
Oletko kokeillut pientä tummanruskeaa curryltä tuoksuvaa sikurirouskua? Sillä voi maustaa erilaisia ruokia esim. kastikkeita ja se soveltuu paistettuna sellaisenaan leivän päällekin. Sikurirouskua ei tarvitse esikäsitellä ja aromi vain vahvistuu kuivattaessa.
Sienileipä
(ohje muokattu Arktisten Aromien sivuilta)
4 dl vettä
50 g hiivaa
1 tl suolaa
1 tl hunajaa tai siirappia
n. 7 dl vehnäjauhoa
5 rkl oliiviöljyä
Täyte:
100 g pekonia
1 l kantarellia, mustatorvisientä ja sikurirouskua
1 sipuli
50 g fetajuustoa
mustapippuria
Tee ensin taikina kohoamaan.
Pilko sienet, ja kuumenna neste pois.
Lisää rasva ja sipulit, paista pekonit.
Tee taikinasta uunipellille tasainen levy, jauhota alusta.
Levitä sieni-pekonitäyte ja fetajuusto tasaisesti koko levylle ja kääri rullalle kääretortun tapaan.
Voitele oliiviöljyllä tai kananmunalla, päälle voi ripottaa sormisuolaa ja seesaminsiemeniä.
Paista uunin alaosassa 200 asteessa noin 20 min.
Anna vetäytyä hetki ennen leikkaamista.
Leipä on erinomainen esim. punajuurikeiton kanssa.
Sienimetsä kutsuu
Sienimetsälle kannattaa lähteä, vaikka ei vielä tunnistaisi sieniä. Sieniä voi bongata keräämättä niitä koriin. Voi tutkia sienten eri osia, minkälainen on lakki: väri, kostea/limainen/kuiva, minkä muotoinen, väritys. Entä miltä näyttää lakin alla? Onko heltat, pillistö, piikit vaiko poimut? Millainen jalka sienellä on? Kannattaa kiinnittää huomiota myös minkälaisissa paikoissa sienet kasvavat, näistä on myöhemmin apua, kun oppii tunnistamaan sieniä, oppii myös hahmottamaan niille ominaisia maastoja ja kasvupaikkoja.
Sienien bongaus onkin parasta läsnäoloharjoitusta ulkoillessa ja siitä voi tulla vaikkapa koko perheen yhteinen harrastus.
 |
| Kuvassa uurrepesäsieni |
"Nature alone is antique, and the oldest art a mushroom"
- Thomas Carlyle -
Kirjoittanut erä- ja luonto-opas, luonnontuoteneuvoja-opiskelija Anja Suoninen, joka toimii ohjaajana Savonlinnan Toimintakeskus ry:n Kylävire-hankkeessa.
Anja Suoninen
044 794 5023
anja.suoninen@toimarisln.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti