Ehkäisevän päihdetyön viikko

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään viikolla 45 (7. - 13.11.2022)

Viikon teemaksi on valittu lääkkeiden väärinkäyttö

Lääkkeiden väärinkäyttö
Lääkkeiden väärinkäytöllä viitataan mm. unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden sekä vahvojen kipulääkkeiden ei-lääkinnälliseen käyttöön, mikä tarkoittaa reseptilääkkeiden käyttöä ilman lääkärin määräystä, suurempina annoksina tai eri tarkoituksiin kuin on määrätty.

Lääkkeiden väärinkäytön yleisyys
Vuonna 2018 seitsemän prosenttia 15-69-vuotiaista suomalaisista raportoi käyttäneensä lääkkeitä väärin joskus elämänsä aikana. Lääkkeiden väärinkäyttö yleistyi koko 1990-luvun, mutta 2000-luvulla trendi näyttäisi tasaantuneen. Käytön yleisyydessä on kuitenkin huomattavia ikäryhmittäisiä eroja ja käyttö on itse asiassa lisääntynyt 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä koko 2000-luvun ajan.

Väärinkäytetyt lääkkeet
Lääkkeitä väärin käyttäneistä yli puolet raportoi käyttäneensä väärin joko rauhoittavia lääkkeitä tai unilääkkeitä (esim. bentsodiatsepiineja) tai vahvoja, ainoastaan reseptillä saatavia kipulääkkeitä (opioideja). Väestötasolla näiden lääkkeiden väärinkäyttö on kuitenkin melko harvinaista: vuonna 2018 yksi prosentti suomalaisista raportoi bentsodiatsepiinien väärinkäytöstä ja samoin yksi prosentti raportoi opioidien väärinkäytöstä viimeisen vuoden aikana.

Lääkkeiden väärinkäyttöön yhteydessä olevat sosiodemografiset tekijät
Vuosien 2002-2010 aineistoja tarkasteltaessa havaittiin, että naisten osuus lääkkeitä väärin käyttäneissä oli miehiä suurempi. Sittemmin suhde on kääntynyt toisin päin, sillä vuodesta 2014 lähetien lääkkeitä väärin käyttäneissä on ollut miehiä jonkin verran naisia enemmän.
Lääkkeiden väärinkäyttö on yhteydessä ikään ja koulutukseen siten, että väärinkäyttö on todennäköisempää nuoremmissa ikäryhmissä sekä vähemmän koulutetuilla.

Lääkkeiden käyttötarkoitus
Lääkkeiden väärinkäytöllä on useita eri tarkoituksia, myös samalla henkilöllä voi olla useita eri syitä lääkkeiden väärinkäyttöön. Yleisimpiä ovat viihde-/päihdekäyttöön liittyvien syiden (mm. päihtymyksen tavoittelu, kokeilunhalu) lisäksi itselääkinnälliset syyt (mm. kivun tai unettomuuden omaehtoinen hoitaminen sekä olon parantaminen arjen kestämiseksi).

Vuoden 2014 aineistosta tarkasteltiin erikseen lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineita ja niitä, jotka olivat käyttäneet lääkkeitä väärin muista syistä. Matala koulutus ja huumeiden käyttö olivat yhteydessä lääkkeiden väärinkäyttöön näissä molemmissa ryhmissä. Lääkkeiden päihdekäyttö oli lisäksi yhteydessä nuoreen ikään sekä tupakointiin. Lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineet olivat käyttäneet useimmiten rauhoittavia tai unilääkkeitä, kun taas opioidien käyttö oli yleisempää muista syistä lääkkeitä väärinkäyttäneillä. Kokeilunhalu ja sosiaalisen vuorovaikutuksen helpottaminen korostuivat muina väärinkäytön syinä lääkkeiden päihdekäytöstä raportoineilla, kun taas muista syistä lääkkeitä väärin käyttäneillä kivun tai muun vaivan omaehtoinen hoito oli yleinen motivaatio lääkkeiden väärinkäytölle.

Lääkkeiden hankintatavat
Väärinkäytetyt lääkkeet hankitaan useimmiten sosiaalisten verkostojen kautta, kuten puolisolta, ystävältä tai muulta läheiseltä. Lisäksi niitä hankitaan omalla reseptillä apteekista, eli omia lääkkeitä käytetään myös ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lainvastaiset keinot (esim. katukaupasta ostaminen tai reseptien väärentäminen) puolestaan ovat melko harvinaisia hankintatapoja.

Vuosien 2006-2014 aineistojen mukaan kuusi prosenttia niistä, joilla oli resepti väärinkäyttöpotentiaalia omaavasta lääkkeestä (mm. unilääke, rauhoittava lääke tai opioidikipulääke) raportoivat myös lääkkeiden väärinkäytöstä. Lääkkeiden väärinkäytön todennäköisyys kuitenkin kasvoi, mikäli henkilöillä reseptejä ko. lääkkeisiin oli enemmän kuin yksi.

Huumeiden käyttö on yleistynyt lääkkeitä väärin käyttäneillä
Lääkkeiden väärinkäytöstä raportoineiden huumeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin vuosien 2002, 2006, 2010 ja 2014 huumekyselyiden pohjalta. Vuonna 2002 noin viidesosa (21%) lääkkeitä väärin käyttäneistä raportoi käyttäneensä huumeita viimeisen vuoden aikana. Sittemmin huumeiden käyttö on yleistynyt huomattavasti, sillä vuonna 2014 vastaava osuus oli jo 70%. Yleisimmin käytetty huume oli kannabis, 92% lääkkeitä väärin käyttäneistä raportoi sen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi n. 70% oli käyttänyt jotain muuta huumetta, useimmiten jotain stimulanttia, esim. ekstaasia (41%) tai amfetamiinia (39%).

Huumeiden käyttö on vastaavana aikana yleistynyt myös siinä suomalaisessa väestössä, joka ei ole raportoinut lääkkeiden väärinkäytöstä, mutta vähemmässä määrin: 2,5 prosentista (2002) 5,4 prosentiin (2014). Heilläkin yleisimmin käytetty huume oli kannabis, 94% raportoi sen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Muita huumeita käyttäneiden osuus oli verrattain pieni: vain 20% raportoi jonkin muun huumeen kuin kannabiksen käytöstä.

Yllä kuvatut trendit huumeiden käytöstä lääkkeitä väärin käyttäneillä ja muussa suomalaisessa väestössä päivitettiin vuoden 2018 huumekyselyiden tiedoilla. Vuoden 2014 jälkeen huumeiden käyttö lääkkeitä väärin käyttäneillä ei enää juuri ole yleistynyt, mutta näyttäisi kuitenkin asettuneen varsin korkealle tasolle.

Huumeiden käytön yleistyminen lääkkeiden väärinkäyttäjillä voi viitata sekakäytön yleistymiseen, mikä puolestaan voi johtaa vakaviin terveydellisiin tai muihin haittoihin.

Lääkkeiden väärinkäytön yhteys terveysongelmiin
Lääkkeiden väärinkäytön todettiin olevan yhteydessä koettuihin terveysongelmiin, kun aihetta tutkittiin vuosien 2014 ja 2018 huumekyselyiden aineistoilla. Kysymystä tarkasteltiin myös sosiaalisen aseman näkökulmasta ennakko-oletuksena se, että lääkkeiden väärinkäytön ja terveysongelmien välillä olisi yhteys niillä, jotka ovat sosiaalisesti heikommassa asemassa.

Tutkimus kuitenkin paljasti, että lääkkeiden väärinkäyttö oli yhteydessä terveysongelmiin myös korkeasti koulutetuilla ja työssäkäyvillä. Erot terveyden lukutaidossa voivat osaltaan selittää löydöstä, mutta tulokset kuitenkin viittaavat myös siihen, että lääkkeiden väärinkäyttöön liittyviä terveysongelmia esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto

Lääkkeiden väärinkäyttöjien tapaturmainen kuolleisuusriski on suuri. Riski kasvaa merkittävästi, jos taustalla on sekakäyttöä tai opioidien käyttöä. Jos tila on luisinut hallitsemattomaksi, voivat omat keinot irrottautua kierteestä olla vähissä. Asiantuntija-apua näihin ongelmiin saa muun muassa nuorisoasemilta, A-klinikoilta ja muutamilta päihdehuollon erikoispoliklinikoilta, kuten HYKS päihdepsykiatrian poliklinikalta. Oman asuinpaikkakunnan terveyskeskus auttaa myös. Internetin kautta voi kysyä apua esimerkiksi Päihdelinkin neuvontapalvelusta.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston viikon tapahtumakalenteri:
https://www.ept-verkosto.fi/ept-viikon-tapahtumakalenteri-2022/

Sekä meilenkiintoisia blogeja luettavaksi:
https://www.ept-verkosto.fi/blogi/

Savonlinnassa apua voi pyytää mm.

Savonlinnan Kriisikeskus p. 044 027 3700, sähköposti kriisikeskus(at)slnkriisikeskus.fi

Ajanvaraus puhelimitse ma-pe klo 10-16. Jos emme pysty vastaamaan, niin jätä viestiä. Soitamme sinulle takaisin heti kun voimme.

Vastaanotto ma-pe klo 10-17 (tarvittaessa ajoissa on joustoa) la-su ja juhlapyhät suljettu.

Osoite: Olavinkatu 40 A, 57130 Savonlinna

A-klinikka p. 015 527 2000

ma-pe klo 8:30-10:30

Osoite: Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikko

Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietetään 1.-7.12.2022. Teemaviikon aiheena ovat asenteet vammaisuutta kohtaan. Invalidiliitto...