TYÖHYVINVOINTI vai työpahoinvointi

 

"Työhyvinvointi on: kokonaisuus joka muodostuu ammattitaitoisten työntekijöiden tekemästä turvallisesta, terveellisestä ja tuottavasta työstä hyvin johdetussa organisaatiossa; jossa työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi, palkitsevaksi ja elämänhallintaa tukevaksi."

Näin Wikipedia määrittää työhyvinvoinnin ja se onkin oikein hyvin kiteytetty!
Juuri siten ihanteellisen työyhteisön pitäisi toimia.
Työyhteisö koostuu erilaisista ihmisistä erilaisilla elämäntilanteillaan ja työhistorioillaan. Hyvinvoiva ja joustava työyhteisö kykenee käsittelemään, hyväksymään ja hyödyntämään jokaisessa jäsenessään olevan potentiaalin ja luo psykologisesti turvallisen ilmapiirin, jossa on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Ilmiöstä seuraa paljon hyvää: uudistuvampia, tehokkaampia ja oppivampia organisaatioita.

Tällaisen ihanteellisen ilmapiirin luomiseen tarvitaan sosiaalista rohkeutta.
"Sosiaalinen rohkeus tarkoittaa tekoja, jotka hyödyttävät työkavereita tai koko työpaikkaa. Välillä tarvitaan suurtakin rohkeutta. Rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin", sanoo Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

 Sosiaalisesti rohkean tavoitteena on edistää yhteistä hyvää. Hän toimii omasta aloitteestaan ja vapaaehtoisesti. Rohkeuteen sisältyy jonkinlainen riskinotto. Riskinä voi olla vaikkapa se, että oma maine kärsii ja hän leimautuu työpaikallaan hankalaksi. "Kaikissa työkulttuureissa ei välttämättä sulateta, että työntekijä ottaa puheeksi jonkin epäkohdan. Siksi rohkeuteen voi liittyä pelkoa", Jari Hakanen sanoo.

Kun esimerkiksi huomaa työkaverin tulevan toistuvasti sivuutetuksi työyhteisössä, asiaan voi olla vaikea puuttua. Varsinkin, jos ikävästi käyttäytyvä on esihenkilö. Sosiaalisesti rohkea tukee kollegaansa, vaikkaa saattaa itsekin joutua silmätikuksi.

Sosiaalinen rohkeus on yhteydessä työhyvinvointiin. Kun ihminen toimii työssään rokeasti, työn imu lisääntyy. Toisaalta työn imua kokevat ihmiset toimivat muita todennäköisemmin rohkeasti, kun se on tarpeen.

Miten muuten työhyvinvointia sitten voisi lisätä, ihan kaikki, myös ne 'ei niin rohkeat'?

10 + 1 vinkkiä oman työhyvinvoinnin parantamiseen

1. Lopeta multitaskaaminen
2. Suunnittele ja priorisoi työtehtäväsi
3. Kalenteroi työpäiväsi
4. Keskity yhteen asiaan kerrallaan
5. Tauota työpäiväsi
6. Erota työ ja vapaa-aika ja harrasta jotakin
7. Tunnista omat rajasi
8. Tee vain riittävän hyvin
9. Ole kannustava työkaveri
10. Puhu työstäsi ja työn haasteista muiden kanssa

+ 1 Jos tunnet kuormitusta, puhu ajoissa esimiehen ja työterveyden kanssa.

Ja jokainen voi jatkaa listaa mielessään ja vaikka poimia työpaikan kahvihuoneen ilmoitustaululle ne juuri omaan työyhteisöön sopivat kaikkein toimivammaksi todetut käytänteet 😉

Mitkä ovat mielestäsi työhyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä?

Hyvä työilmapiiri 52%
Motivoiva työ 37%
Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja toimenkuvaan 29%
Turvattu työpaikka 24%
Joustavuus työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa 22%
Alaisiinsa luottava esimies 21%
Mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksi 20%
Viihtyisä ja toimiva työympäristö 16%
Yhdessä tekemisen henki 16%
Hyvät työtoverit 15%
Välittävä esimies 14%
Itsensä kehittämisen mahdollisuudet 13%
Hyvä palkka 12%

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Made by Finland -kampanjatutkimukseen.

Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2017 ja siihen vastasi 2 219 iältään 18-79 -vuotiasta suomalaista. Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Made by Finland -kampanja juhlistaa suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Mukana on yli 80 yritystä ja organisaatiota. 

Lisätietoa aiheesta:

https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/mieli-strategia-ja-tyon-arki

https://duunitori.fi/tyoelama/tyohyvinvointi-koko-yhteison-asia

https://mielenterveyspooli.fi/materiaalipankki/tyohyvinvoinnin-ensiapupaketti/

https://stm.fi/tyohyvinvointi

(Lähteet: Työterveyslaitos: Marja Sarkkinen, työnohjaus Kaisa Kutilainen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukuviikko sekä kirjan ja ruusun päivä

  Maailman kirjan päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin espanjalaisen kirjakauppiaan ajatuksesta huhtikuun 23. valittiin kirjojen ja ruu...