TYLSÄÄ!!

 

Tylsyyden sietäminen on hermostollinen taito - ei tahdonvoiman testi.

Monelle meistä (ja lapsille) tylsyys tuntuu lähes uhkaavalta. Se ei ole sattumaa.

Stressi, digilaitteet, suorittaminen ja jatkuva ärsyketulva aktivoivat aivojen kortisoli-dopamiinikierteen. Se on oikeaa, mitattavaa riippuvuutta - tapa, johon keho ja mieli ehdollistuvat. Ei ole väliä, onko kyse puhelimesta, työstä vai jatkuvasti vilkkaasta sosiaalisesta elämästä - keho jää kierroksille.

Siksi hermostoa ei voi pakottaa hiljaisuuteen tai rauhoittumaan yhdessä yössä. Muutos ei tapahdu äkillisesti, vaan pieninä annoksina, jotka tuntuvat turvallisilta.

Tässä muutama keino harjoitella palauttavaa tylsyyttä - erityisesti silloin, kun hermosto on tottunut ylivirittyneeseen rytmiin:
- salli hetkiä, joissa et tee mitään. Ei tehtävää, ei tavoitetta.
- Mene kävelylle ilman kuulokkeita tai mittareita.
- Maleksi, lorvaile, kuljeksi, ole jouten.
- Käytä aistejasi: kuuntele, katsele, tunnustele, hengitä.
- Katsele pilviä, vettä, puita tai vaikka nukkuvaa lemmikkiä ilman tulkintaa tai tavoitetta.
- Anna mielen harhailla, mutta älä yritä tyhjentää sitä.
- Keskity hengitykseen, mutta älä ohjaa sitä - vain havainnoi.

Tärkeää on myös ymmärtää, että tylsyys ei tarkoita sitä, että katsotaan telkkaria koko päivä tai viihdytetään itseä kirjalla tai äänisisällöllä. Saa tehdä niitäkin, mutta nyt puhutaan sellaisesta olemisesta, joka lähtee sisältä käsin - kehon ja aistien kautta, ei ulkoisen stimulaation varassa.

Tylsyys ei ole tyhjyyttä. Se on tila, jossa hermosto alkaa palautua ja aivot saavat tilaa luoda uutta.

(Instagram: neurotransformation_by_tanja) 

Keskikesän juhla juhannus

 

Juhannusta vietettiin alunperin Suomessa Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.

Juhannuksena tehtiin yleisesti taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehtiä.

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin "pesässä", eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsommiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.

Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoja polttamalla.

Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla. Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. Kokkojen on joskus selitetty liittyvän auringonpalvontaan, useimmin niiden on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen tuottamiseen sekä pahan torjuntaan.

Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan.

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamaan yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkaita avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla.

Perhe- ja paikallisyhteisöjuhlista ovat juhannusjuhlat laajentuneet jopa laajoiksi yleisötapahtumiksi kuten konserteiksi. Suomen vanhin juhannusfestivaali on Himos Festival.
Vielä kuitenkin useiden suomalaisten tapana on viettää juhannusta kesämökillä.

Keskikesän valossa on aina tehty taikoja.
Esimerkkejä perinteisiäst juhannustaioista:
- kun juhannusyönä katsoo kaivoon tai lampeen, näkee tulevan puolison
- juhannusyönä katolle heitetyn kengän kärki kertoo, mihin päin joutuu muuttamaan
- siellä suunnassa, mihin juhannuskokon savu kääntyy, on henkilö joka pääsee naimisiin
- jos pesee kasvot joenrannassa juhannusyönä, vastarannalla näkee tulevan puolison
- kun asettaa vastakkain kaksi peiliä ja katsoo toiseen, toisesta peilistä näkee tulevan puolison
- käen kukahdusten määrä juhannusyönä kertoo vuodet puolison löytymiseen
- sulhasonni on taattu neliapilan löytäjälle juhannuksena
- tyttö läiskii reisiään vieraan pojan vihdalla - he saavat niin monta lasta kuin lehtiä jää reisiin
- kun juhannusyönä kerää seitsemän yrttiä tai kukkaa ja pistää ne tyynyn alle, näkee unessa tulevan morsiamen tai sulhon. Jotkut uskovat, että kukat tulee poimmia seitsemältä eri niityltä hiljaisuudessa
- jos kieriskelee alasti kasteisessa viljapellossa, puoliso ilmaantuu elämään kuluvana vuonna. Toisen uskomuksen mukaan neidon kuuluu kieriä ihastuksensa pellolla alasti, jotta saisi vastakaikua mielitietyltä

Rentouttavaa ja taianomaista juhannusta! 

https://www.etlehti.fi/artikkeli/vapaa-aika/10-perinteista-juhannustaikaa-keskikesa-rakkauden-juhla

LOMA

 

Lomailu sujuu useimmilta hyvin, mutta lomalle jääntiin ja lomalta paluuseen saattaa liityä stressiä. Valmistautuminen kannattaa aloittaa jo ennen lomaa.

ENNEN LOMAA

1. Valitse, mitkä työt teet valmiiksi ennen lomalle lähtöä
Jos tarpeen neuvottele valinnasta esihenkilön kanssa. Hyväksy se, että aina ei ole mahdollista saada kaikkea valmiiksi. Työt jatkuvat loman jälkeenkin.

2. Tee lista kesken jäävistä töistä
Päätä 1-2 asiaa, joihin tartut heti palattuasi. Näin tekemättömät työt eivät rasita lomalla. Jätä lista työpöydälle odottamaan ja unohda sen sisältö loman ajaksi.

3. Laskeudu lomaan etukäteen
Älä lataa liikaa asioita viimeisiin työpäiviin.

4. Sovi jo etukäteen keskustelu, jossa päivitätte työtilanteen
Sovi töihinpaluupalaveri työparisi, tiimisi tai esihenkilösi kanssa. Näin lomalla ei tarvitse miettiä, millaiseen työtilanteeseen palaat.

LOMAN AIKANA

5. Pidä pidempi yhtäjaksoinen loma
Jos olet hyvin kuormittunut, kannattaa pitää pidempi yhtäjaksoinen loma. Älä kuitenkaan pidä kaikkea lomaa kerralla, sillä loman hyvinvointivaikutukset ovat lyhytkestoisia. Lomia kannattaa pitää vuoden aikana useampia kuin yksi. Jo pidennetty viikonloppu oikeassa paikassa virkistää huomattavasti.

6. Fyysinen paikanvaihto pois arkimaisemista auttaa irtautumisessa

7. Psyykkistä palautumista auttaa sekä passiivinen oleilu että aktiivinen tekeminen - molempia tarvitaan
Rentoutumalla pääset alhaiseen virittyneisyyteen ja myönteiseen tunnetilaan, mutta aktiivinen tekeminen auttaa todella voimavarojen täydentymisessä. Tällaista tekemistä ovat esim. vapaa-ajan toiminnot, jotka tarjoavat haasteita, oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia pystyvyyden kokemiseen. Myös se, että voi täysin vapaasti päättää omista aikatuluistaan, on mielenterveydelle tärkeää.

LOMALTA PALUU

8. Palaa töihin keskellä viikkoa
Näin ensimmäinen työviikko ei tunnu liian raskaalta.

9. Anna itsellesi aikaa tottua työrytmiin
Väsähtämistä ensimmäisinä työpäivinä ei kannata pelästyä: keho ja mieli totuttelevat uuteen rytmiin.

10. Muista päivittäinen palautuminen
Nauti kesästä ja työpäivän jälkeisestä vapaa-ajasta edelleen, vaikka oletkin töissä.

11. Pilko työt konkreettisiksi pieniksi tehtäviksi
Tee työtehtävistä lista. Päätä tehdä ne tehokkaasti yksi kerrallaan. Aloita helposta päästä.

12. Tarkastele työtäsi ja työyhteisöäsi uusista näkökulmista
Loman jälkeen osaat katsella työtäsi uudesta näkökulmasta. Aloita työt suunnittelemalla syksyä kevään kokemukset huomioiden. Loman jälkeinen aika on otollista arvioida työyhteisössäsi työkäytäntöjä ja töiden järjestämistä uudella tavalla.

Vinkit antoi Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret von Wright.

 https://www.mehilainen.fi/uutinen/tyopsykologin-12-vinkkia-lomailijalle

RENTOUTTAVAA LOMAA! 

TYHY-päivä

Keskiviikkona 28.5. Toimarilaiset viettivät Tyhy-aamupäivää kauniissa aurinkoisessa säässä Casinon takana olevalla Sulosaarella.

Saarella sai ihastella kesän tuloa ja uuden vihreän kasvua omaan tahtiin, tai osallistua yhteiseen "saarikierrokseen" geokätköilyn ja "Matka mielen maisemiin -korttien" kera.

 

Polkujen varrella oli myös tuoleja odottamassa istuskelijoitaan ihailemaan kaunista aurinkoista järvimaisemaa.

Halukkailla oli mahdollisuus leikkimieliseen kilpailuun Mölkyn heiton ja Piha Yatzy -pelin tiimellyksessä.

 

Myös Tyhy-päivän taidetta innokkaat taiteilijat taiteilivat kesäisen päivän innoittamana.

Kaiken tietenkin kruunasi maukkaat eväät.

 

Tyhy-päivä oli nimensä mukaan työhyvinvointia parhaimmillaan kauniista luonnosta nauttien iloisella mielellä ja hyvässä seurassa.

Iso kiitos päivän järjestelyistä vastanneille!! 😎