Oli vuosi 1806, kun Johan Vilhelm Snellman syntyi Tukholmassa. Hän oli poika, joka kasvoi aikuiseksi aikana, jolloin Suomi oli vielä osa Ruotsia ja myöhemmin Venäjän suuriruhtinaskuntaa. Mutta Snellman näki tulevaisuuden toisin - hän uskoi, että suomalaisilla oli oma kieli, oma kulttuuri ja oma paikka maailmassa.
Nuorena miehenä Snellman opiskeli filosofiaa ja alkoi kirjoittaa lehtiartikkeleita, joissa hän rohkeasti puolusti suomen kieltä ja kansallista identiteettiä. Hän ei pelännyt vastuuta - hän uskoi, että kansa joka ei tunne omaa kieltään ja historiaansa ei voi koskaan olla vapaa.
Hänen sanansa sytyttivät kipinän monien sydämissä. Hänestä tuli opettaja, ajattelija ja lopulta valtiomies. Senaatissa hän vaikutti siihen, että Suomi sai oman rahayksikön ja että suomen kieli alkoi saada virallista asemaa.
Snellman ei elänyt nähdäkseen Suomen itsenäisyyttä, mutta hänen työnsä oli kuin perusta, jolle tulevat sukupolvet rakensivat. Hänen perintönsä elää yhä - kouluissa, kirjastoissa ja jokaisessa suomalaisessa, joka puhuu omaa kieltään ylpeydellä.
Hyvää suomalaisuuden päivää!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti