Lukuviikko sekä kirjan ja ruusun päivä

 

Maailman kirjan päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin espanjalaisen kirjakauppiaan ajatuksesta huhtikuun 23. valittiin kirjojen ja ruusujen päiväksi. Päivä valikoitui muutaman kuuluisan kirjaillijan kuolinpäivän perusteella. William Shakespeare ja Miguel de Cervantes kuolivat 23. huhtikuuta vuonna 1616.

Vuonna 1995 Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco julisti Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. Unescon julistuksen mukaan kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina.

Päivän tarkoituksena on rohkaista kiinnostumaan lukemisesta ja arvostaa kirjailijoita ja heidän työtään.

Miltä tuntuisi hetki tai vaikka pitempikin omaa aikaa sohvalla, lämpimän viltin alle käpertyneenä, pöydällä lämmin  kuppi teetä tai kaakaota, lautasella hyvää suklaata ja kaiken tämän lisäksi kädessä hyvä kirja.

Mikä olisi paras lukuelämys: hyytävää kauhua, puistattavaa psykologista jännitystä, toimintaa tirisevä dekkari, pakahduttava rakkaustarina, historiallinen kertomus vai sadunhohtoinen fantasia?

Tarinoiden siivin voit matkustaa uusiin tai menneisiin aikoihin ja paikkoihin.

Lisäksi usko tai älä lukemisella on monia terveysvaikutuksia mm:
- tehokas keino palautua päivän kiireistä: pulssi ja verenpaine laskevat, lihasjännitys vähenee ja hengitys hidastuu ja syvenee.
- unettomuudesta kärsivä saa helpotusta: uppoutuminen tarinaan saa unohtamaan nukahtamiseen liittyvän ahdistuksen.
- lukutaito parantaa oppimistuloksia.
- sanavarasto karttuu tehokkaasti: tutkimuksen mukaan kirjoja lukevan teinin sanavarasto on keskimäärin 70 000 sanaa, kun taas kirjoja karttavalla teinillä vain 15 000 sanaa.
- lukeminen aktivoi muistitoimintoja ja joissakin tutkimuksissa on nähty jopa lisäävän elinvuosia.
- lukeminen vahvistaa empatiakykyä.

Suomalaisten lukutaito on keskimäärin hyvä, mutta osaaminen vaihtelee kaikissa ikäryhmissä.
Erityisesti nuorten lukutaito on heikentynyt selvästi 2000-luvulla.

Myös monella aikuisella on heikko lukutaito: kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan noin 11 prosentilla 16-65-vuotiaista aikuisista on suuria puutteita lukutaidossa.

"Lukeminen kannaatta aina!"